Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.03.2017 17:15

kiireinen pääministeri ehti tarkentaa sähköpostitse HS:lle, että pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin tuskin on ensisijainen keino kohentaa virkamiesten kielitaitoa, vaan täytyy löytää kannustavia keinoja.

”Minulle on tärkeää, että ruotsinkielisen vähemmistön oikeudet turvataan, siksi keskustelu on tarpeellista. On ilmeistä, että virkamiesten ruotsin taito on heikentynyt pitkällä aikavälillä. Yksi syy tähän voi olla pakollisuuden poisto ylioppilaskirjoituksissa”, Sipilä arvioi.

Vaihtoehtoja pakolliselle yo-ruotsille ovat Sipilän mukaan virkamiesruotsin vaatimustason nostaminen yliopistoissa tai sen mahdollistaminen, että jo lukioissa voisi suorittaa virkamiesruotsin.

”Tämä jälkimmäinen kannustaisi varmasti ruotsin kielen opiskeluun ja kirjoittamiseen. Tällaista lukiokokeilua ollaan käynnistelemässä Kokkolassa”, Sipilä kertoo sähköpostissa.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005135503.html

Virkamiesruotsi lukiossa tarkoittaisi:
- lisää virkaruotsikursseja lukioon
- ammattisanasto jäisi kuitenkin korkeakouluihin
- virkaruotsi olisi entistä unohdetumpi virkaan astuttaessa

Tällä vain sumutetaan keskustelua, kun ammoin virkaruotsinsa suorittaneet alkavat miettiä, että olisi kai se ollut helpompi lukiossa... Turhaa avuliaisuutta, kun ihmisten etu olisi koko virkaruotsin poisto. Jos joku ehdottomasti jossain virassa ruotsia tarvitsisi, hän voisi hakea virkaa todellisella pätevyydellä ja sitoutua sitten virkauran aluksi suorittamaan intensiivikurssin ruotsista.

Näin meitä pyöritetään.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 21.03.2017 17:41

NRR kirjoitti:http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005135503.html

Virkamiesruotsi lukiossa tarkoittaisi:
- lisää virkaruotsikurssi/eja lukioon
- ammattisanasto jäisi kuitenkin korkeakouluihin
- virkaruotsi olisi entistä unohdetumpi virkaan astuttaessa

Tällä vain sumutetaan keskustelua, kun ammoin virkaruotsinsa suorittaneet alkavat miettiä, että olisi kai se ollut helpompi lukiossa... Turhaa avuliaisuutta, kun ihmisten etu olisi koko virkaruotsin poisto. Jos joku ehdottomasti jossain virassa ruotsia tarvitsisi, hän voisi hakea virkaa todellisella pätevyydellä ja sitoutua sitten virkauran aluksi suorittamaan intensiivikurssin ruotsista.

Näin meitä pyöritetään.
Mutta mitä sillä virkamiesruotsilla oikein tavoitellaan ?
Mihin sillä pyritään ?
Suurin osa lukiolaisista ei koskaan mene mihinkään virkaan, vaan yksityissektorille!

Onko virkamiesruotsi synonyymi ruotsin kielen asemalle ?
Onko kyseessä poliittisen kelpoisuuden todistava kurssi ?
Aikuiset ihmiset varmasti osaavat itse päättää, haluavatko virkamieheksi vai ei!

Miksi Sipilä holhoaa aikuisia ihmisiä ?

Nyt olisi Sampo Terholla oivallinen tilaisuus nostaa virkamiesruotsi keskusteluun!

Olisi loistava yllätys, jos hallitus valaistuisi siitä, että nimenomaan kaikkia koskevassa
virkamiesruotsissa ei ole järkeä!

Ne virkamiehet, joilta oikeasti vaaditaan ruotsin osaamista, ovat hekin äärimmäisen harvassa.

Virkamiesruotsi kaikkien velvollisuutena on kaiken lisäksi eduskunnan 2015 hyväksymän
ponnen idean vastainen: Ruotsinhan ei pitänyt olla jokaisen suomenkielisen velvollisuus!

1)Kuinka moni lukiolainen päätyy virkamieheksi
2)Kuinka moni virkamies todella tarvitsee ruotsia

Siinä kaksi kysymystä, jotka Terho voisi nostaa keskusteluun!
ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Viite: OKM038:00/2011
Lausunto: Toiminnallista ruotsia - lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä
Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä lausuntopyynnöstä. Verkosto keskittyy lausunnossaan oman toimialueensa kannalta olennaisiin seikkoihin, ja tarkastelee raporttia erityisesti kielikoulutusjatkumon näkökulmasta.
Korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen perusteella yliopistojen kielikeskukset toimivat koulutusjatkumon loppupään portinvartijatehtävässä varmistamassa toisen kotimaisen kielen taitoa. Onkin luontevaa, että työryhmän raportin toimenpide-ehdotuksissa (erityisesti ehdotus nro 8) kohdistetaan odotuksia myös kielikeskuksia kohtaan. Myönteistä on, että ehdotettuihin toimenpiteisiin oltaisiin valmiita ohjaamaan erillisrahoitusta. Toimenpide-ehdotuksen sisältöä on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti; tutkintoasetuksessa vaadittavan kielitaidon saavuttaminen menetelmiä kehittämällä on varsin vaikea tehtävä, ja sen realistisuutta ja toteuttamismahdollisuuksia on syytä tarkkaan harkita.
Tutkintoasetuksen kytkentä kielilainsäädäntöön määrittelee yliopistotutkinnon suorittajalta vaaditun kielitaidon tiet ylle taitotasolle, mutta samaan aikaan yliopistoon otettavien opiskelijoiden ruotsin kielen taito on vuosi vuodelta heikentynyt. Kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskevan pakollisen vaatimuksen saavuttamiseksi tarvittavaa perustaitoa ei enää varmisteta edeltävällä koulutusasteella, eli lukio ei tältä osin tuota kaikille ylioppilaille todellista korkeakoulukelpoisuutta. Siten umpeen kurottava ero lähtö- ja tavoitetason välillä on kasvanut siinä määrin, että se asettaa kielikeskukset vaikeaan tilanteeseen opetuksen järjestämisen ja voimavarojen riittävyyden suhteen. Kun koko yliopistotutkinnon saaminen voi jäädä riippumaan toisen kotimaisen suorituksesta, muodostuvat myös paineet kielikeskuksia kohtaan suuriksi. Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi.
Perusasetelma on siis varsin ongelmallinen, ja todellisia, kestäviä ratkaisuja olisi korkeakoulujen näkökulmasta kaksi: joko 1) peruskoulun ja lukion tuottaman kielitaidon selvä kohentuminen, jotta sen varaan voidaan kielikeskuksissa rakentaa tutkintoasetuksen edellyttämä kielitaito, tai

2) lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja
toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan.


Ensin mainittu vaihtoehto edellyttäisi kaikkien niiden toimenpide-ehdotusten menestyksellistä toteutumista, joita raportissa ehdotetaan kouluopetuksen kehittämiseksi. Opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen, toiminnallisen kielitaidon ja oppijakeskeisyyden korostaminen sekä opettajankoulutuksen kehittäminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, jotka edistäisivät myös korkea-asteen kielikoulutuksen tavoitteita. Jos peruskoulu ja lukio tuottaisivat sellaisen kielitaitopohjan kuin niiden pitäisi, korkeakoulujen tehtävä saattaa opiskelijat asetuksen edellyttämälle taitotasolle ruotsin kielessä olisi realistinen. Ylioppilaskokeen ohjaava vaikutus on tunnetusti suuri lukio-opetuksen suhteen, eikä ruotsin ylioppilaskokeen valinnaisuus ole omiaan kannustamaan tavoitteelliseen opiskeluun. Toisaalta lukion ruotsinopetus vaikuttaa edelleen keskittyvän pitkälti ylioppilaskirjoituksiin ja sitä kautta kielen rakenteiden korostamiseen kielitaidon muiden osa-alueiden kustannuksella, vaikka jo lähes puolet ikäluokasta jättää ruotsin kirjoittamatta.

Jälkimmäinen vaihtoehto vaatisi tutkintoasetuksen muuttamisen. Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista. Voinee ennustaa, että joillakin tieteenaloilla ruotsin suorittaminen osana yliopistotutkintoa vähenisi radikaalisti, kun taas sellaisilla aloilla, joilta työllistytään julkisiin tehtäviin, ruotsin suorittaminen olisi edelleen suosittua. Ruotsin opiskeluun muodostuisi kannustin, koska sen suorittaminen toimisi työmarkkinoilla aitona kilpailuvalttina, jota kaikilla korkeakoulutetuilla ei automaattisesti olisi.


Opiskelijan valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot.
Raportin toimenpide-ehdotuksiin sisältyvä menetelmien kehittäminen sopisi hyvin yliopistojen kielikeskusten toimintakulttuuriin, jossa pedagoginen kehittäminen on keskeisellä sijalla. Samalla kielikeskusten verkosto voisi jatkaa valtakunnallisten, verkostomaisten kehittämishankkeidensa perinnettä (mm. Korkeakoulujen ruotsin arvioinnin yhtenäistämishanke, Virtuaalikielikeskushanke, Laatu ja kehittäminen ja arviointi yliopisto-opiskelijoiden kieli-, kulttuuri- ja viestintäopinnoissa -hanke). Myös kielikeskusten piirissä tunnistetaan selvästi tarve kehittää ruotsin opetusta uusimman tutkimustiedon pohjalta sekä sellaisin pedagogisin lähestymistavoin ja opetusjärjestelyin, jotka ottavat entistä paremmin huomioon työelämän tarpeet, opiskelijoiden erilaistuvat yksilölliset tarpeet, koulupohjaa täydentävän opetuksen, asenneilmaston jne.
On huomattava, että kehittämisinnostaan ja -osaamisestaan huolimatta kielikeskusten tuskin on mahdollista kehittää sellaisia menetelmiä, jotka yksin ratkaisisivat nykytilanteen. Jos nyky tilanteeseen ei tule ratkaisevaa parannusta, eivät korkeakoulut erillisrahoituksenkaan turvin voi luvata paikkaavansa tilannetta, semminkin kun erillisrahoitus ei voine jäädä pysyväksi ratkaisuksi.
Vuokko Paakkonen
Puheenjohtaja
Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC)

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.03.2017 17:48

Ajatuspaja kirjoitti: 1)Kuinka moni lukiolainen päätyy virkamieheksi
2)Kuinka moni virkamies todella tarvitsee ruotsia

Siinä kaksi kysymystä, jotka Terho voisi nostaa keskusteluun!
Kyllä.

Myös kysymys siitä, miksei virkaa voi hakea aidolla pätevyydellä ja suorittaa ns. virkakielitutkinto vasta viran vastaanottamisen jälkeen osin työaikana. Tulisi tarkemmin mietittyä sekin, missä sitä kielitaitoa oikeasti tarvitaan.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.03.2017 19:59

Virkaruotsin siirtämisen lukioihin toi esille Keskustan Puumala pari vuotta sitten Porin Suomi-Areenalla. Sitä on myös yritetty tarjota lukiolaisten liitolle joitakin vuosia sitten, jotta liiton aktiivit kääntyisivät pakkoruotsin puolelle.

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 21.03.2017 20:22

Turhia normeja puretaan ja luotetaan enemmän ihmisiin
Tällaista viestiä Sipilä nyt kertoo Suomen suurimmassa tupaillassa.. telkkarissa.
"keskustalainen yhteiskunta"

Miksi hän ei ota meille suomenkielisille kuulijoille esille palveluvelvoitettamme
ruotsinkielisten palvelijoina, jota hän on jatkuvasti ruotsinkielisille viestinyt ??

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.03.2017 20:28

Surkeaa tässä on se, että nyt puhutaan taas ruotsinkielisten palveluista muiden kieliryhmien (yli 95%) opiskelutavoitteiden sijaan - vaikka ruotsinkielisten edunvalvonta ei oikeasti ole edes pyrkinyt pohtimaan järjellistä palvelujen tarjoamista ruotsiksi, edunvalvontakoneistollahan näyttää olevan kaksi agendaa: ensinkin täytyy olla jotain, millä saada ruotsinkieliset kokemaan olevansa väärinkohdeltuja, kun muut eivät suostu ymmärtämään heidän ruotsinsa rikkautta ja palvelemaan ruotsiksi - toiseksi täytyy varmistaa, että pienen kaksikielisen joukon etuoikeudet jatkuvat olemattomina pääsyvaatimuksina suosikkialoille ja etuoikeutena virkaurille ja lukemattomin kieliasiantuntijatoimin eri tahoilla...

Ajatuspaja
Viestit: 677
Liittynyt: 07.01.2015 12:02

Re: Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Ajatuspaja » 21.03.2017 20:35

NRR kirjoitti:Surkeaa tässä on se, että nyt puhutaan taas ruotsinkielisten palveluista muiden kieliryhmien (yli 95%) opiskelutavoitteiden sijaan - vaikka ruotsinkielisten edunvalvonta ei oikeasti ole edes pyrkinyt pohtimaan järjellistä palvelujen tarjoamista ruotsiksi, edunvalvontakoneistollahan näyttää olevan kaksi agendaa: ensinkin täytyy olla jotain, millä saada ruotsinkieliset kokemaan olevansa väärinkohdeltuja, kun muut eivät suostu ymmärtämään heidän ruotsinsa rikkautta ja palvelemaan ruotsiksi - toiseksi täytyy varmistaa, että pienen kaksikielisen joukon etuoikeudet jatkuvat olemattomina pääsyvaatimuksina suosikkialoille ja etuoikeutena virkaurille ja lukemattomin kieliasiantuntijatoimin eri tahoilla...
Kyllähän tässä nyt on kristallisoitunut ruotsin kielen pakollisuuden perusteluksi se,
että ruotsinkielisten palveluiden turvaaminen on nimenomaan kaikkien muiden kuin ruotsinkielisten
itsensä vastuulla! Ruotsinkieliset siis ovat passiivisia palveluiden vastaanottajia!
Miten tätä muuten voi tulkita ?
Grahn-Laasonen kertoo olevansa avoin keskustelemaan ennen kaikkea siitä,
miten ruotsin oppimismotivaatiota voidaan lisätä.

– Pidän ehdottoman tärkeänä, että kielelliset oikeudet Suomessa toteutuvat ihan jokaisen kohdalla.
Ruotsinkielisillä tulee olla oikeus palveluihin omalla äidinkielellään, sen sanoo jo perustuslakikin, hän sanoo.
SGL ampuu motivaation heti seuraavassa lauseessa alas:
Suomenkielisen pitää oppia ruotsia, jotta voi palvella ruotsinkielistä..

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sg ... okoe-63160

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Sipilä: virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 21.03.2017 21:26

Ajatuspaja kirjoitti:
Grahn-Laasonen kertoo olevansa avoin keskustelemaan ennen kaikkea siitä,
miten ruotsin oppimismotivaatiota voidaan lisätä.

– Pidän ehdottoman tärkeänä, että kielelliset oikeudet Suomessa toteutuvat ihan jokaisen kohdalla.
Ruotsinkielisillä tulee olla oikeus palveluihin omalla äidinkielellään, sen sanoo jo perustuslakikin, hän sanoo.
SGL ampuu motivaation heti seuraavassa lauseessa alas:
Suomenkielisen pitää oppia ruotsia, jotta voi palvella ruotsinkielistä..

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sg ... okoe-63160
Pakkoruotsin ainoa peruste on velvoite tarjota ruotsinkielisiä palveluja - tämä on kerrattu moneen kertaan - mutta pakkoruotsiin liittyy tämä elämänmittainen asennevelvoite, siitä on osattava tehdä itselleen ja lapsilleen äärettömän merkityksellinen projekti, joka antaa elämälle ja suomalaisuudelle jonkin syvemmän merkityksen...

Ahtisaari kirjoitti "suomalaisuuden syvemmästä ymmärtämisestä", Folktingetin markkinavideossa sanotaan, että "suomalaisuuden ymmärtämiseksi on osattava molempia kieliä", ...

Vastaa Viestiin