Kiinnostuin viime vuonna kuukeloimaan tuota "englannin ylivalta" ilmaisua. Kuukelin uumenista se löytyy vain tältä vuosituhannelta ja aluksi liittyneenä netin tai tieteen tai kansainvälisyyden englanninkielisyyteen.
2010 Yle kirjoitti jutun otsikolla "Suomalaisten kielitaito heikkenee" ja tässä näyttää tulleen kuukeliin ensimmäinen maininta englannin ylivallasta kieltenopetukseen kytkettynä ja tuolloin lähteenä oli niin ikään opetushallitus ja siellä opetusneuvos Mustaparta, joka oli toisaalla yrittänyt varovasti ottaa esille ruotsin kielen asemaa ja toivonut tästä keskustelua.
http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_kiel ... ee/5605146
2011 Nykykielten laitoksen blogissa teema nostettiin myös esiin muttei englantia vähätellen vaan kriittisenä ruotsia kohtaan: "Englannin ylivalta jatkuu lukiolaisten kielivalinnoissa, sillä lähes kaikki tänä vuonna lukion oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet englantia kotimaisten kielten lisäksi --- – Opiskeltavien aineiden kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä. Tämä voi vaikuttaa etenkin poikien kiinnostukseen valita ylimääräisiä kieliä, ranskan kielen professori --- arvioi." Siis tässäkin vielä mainittiin ruotsin kieli.
Mutta 2011 tuli siis paitsi eduskuntaan vaalikoneiden mukaan enemmistö pakkoruotsiin kriittisesti suhtautuvia kansanedustajia myös Ahtisaaripaperi hallitusohjelmaan, kansalliskielistrategian pohjustus ja laaja ryhtiliike mediassa pakkoruotsikeskustelun lopettamiseksi.
2012 esimerkiksi Uudessa Suomessa julkaistiin "englannin ylivaltaa" taivasteleva artikkeli:
Kielitaitoinen kansa? ”Se ei ole kohta enää totta”, haastateltavina opetushallituksen edustaja ja kieltenopettajien liiton puheenjohtaja. Tässä toimittaja liitti pakkoruotsiin aiemmin kriittisesti suhtautuneen opetusneuvoksen arvioon, että pelkällä englannilla maailmankuva jää kapeaksi (arveluttava meemi sekin), oman arvionsa englannin ylivallasta.
2014 Yle kirjoitti myös kielitaidosta, mutta silloin otsikolla "Suomalaisten nuorten kielitaito hyvällä tolalla". Oli tehty ihan tutkimusta aiheesta. Silloin myös kirjoitettiin, että oppilaiden mielestä englanti, ruotsi ja venäjä olivat ne hyödyllisimmät kielet
Sitten 2016 taas Ylellä "Sex and drugs and rock 'n' roll – englannin kieli jyrää saksan ja muut". Ei puhetta pakkoruotsista.
Kieltenopetukseen liittyvä taivastelu "englannin ylivallasta" on siis ilmaantunut vasta Ahtisaaripaperin aloittaman vyörytyksen myötä. Ruotsin pakollisuuden mainitseminen on samaan aikaan kadonnut artikkeleista. Näin pika-analyysinä
PS.
Kaivoin vielä esiin Mustaparran haastattelun vuodelta 2010, jossa hän puuttuu ruotsin asemaan:
Huomatkaa, ettei pakkoruotsin poistamisesta voinut tuolloinkaan puhua suoraan, oli sanottava, että toivoo avointa ja vilpitöntå keskustelua siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut. Tässä näkyy kuitenkin, että opetushallituksen virkamiehenkin mielestä pakkoruotsin peruste oli nimenomaan palveluvelvoite.Mustaparta näkee tulevaisuudessa paljon parannettavaa kielikoulutuksen osalta. ”Toivoisin, ettei olla ainakaan jumituttu ihan samoihin asemiin kuin nyt”, Mustaparta sanoo. Uudessa tuntijakoesityksessä on hänen mielestään asioita, jotka ovat edelleen ratkaisemattomia. ”Mun mielestä on kaksi kysymystä, joita pitäisi miettiä tosissaan ja etsiä nykyistä parempia ratkaisuja. Toinen näistä on avoin ja vilpitön keskustelu siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut, toinen on maahanmuuttajien äidinkielten opetus.” Mustaparta sanoo surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja.
http://www.kieliverkosto.fi/article/per ... astattelu/
Tämän jälkeen (siis 2010 jälkeen) opetushallituksessa ei ole palattu aiheeseen. 2014 Yle otti yhteyttä opetushallitukseen kysyäkseen, mitä voisi opiskella ruotsin tilalla. Opetushallituksesta kerrottiin, että kysymyksenasettelu ei ole ollut ajankohtainen. Tuolloin kielten opetusneuvos (jonka nimeä en laittanut muistiin, nyt linkki ei toimi) vastasi:
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.
Otsikoksi saatiin: Jos ruotsi olisi valinnainen, mitä sitten opiskeltaisiin? "Pelkkää englantia"
Näin siis journalistiikka noudattelee valtapolitiikan linjoja, virkamiehet ja poliitikot sovittavat sanansan liturgian mukaan. Journalistiikka tekee kuitenkin todella suuren työn maailmankuvamme kapeuttamisessa. Se näyttää alkavan sillä, että toimittaja muovaa oman käsityksensä valtapolitiikan mukaiseksi ja sitten työstää ja valikoi lähteitään tarkoitushakuisesti.