http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... politiikka
Esimerkeiksi Jaska nostaa pakkoruotsin ja hallitsemattoman maahanmuuton. Näin pakkoruotsista:
Olen enemmän kuin samaa mieltä.Pakkoruotsia vastustetaan järkiperustein, esimerkiksi vetoamalla siihen, että:
- Pakollinen ruotsi tasapäistää suomalaisten kielitaidon, koska jokainen haluaa opiskella englantia ja jokainen pakotetaan opiskelemaan ruotsia - kovinkaan moni ei jaksa opiskella enää kolmatta vierasta kieltä.
- Pakollinen ruotsi rajoittaa kansainvälisiä mahdollisuuksiamme esimerkiksi kaupankäynnissä, koska ruotsin kieli avaa oven vain yhteen maahan, kun taas saksan kieli avaa oven moneen maahan, espanjan kieli avaa oven kymmeniin maihin ja englannin kieli avaa oven satoihin maihin - silti vain ruotsi on meillä pakollinen.
- Ruotsin tekeminen pakolliseksi suomenkielisille ei ole parantanut merkittävästi ruotsinkielisiä palveluja, joten sen pakollisuuden poistaminen ei palveluja myöskään heikentäisi.
- Kaikkien suomenkielisten pakkoruotsittaminen vain sen vuoksi, että pieni osa ihmisistä päätyy sellaisiin viranomaistehtäviin, joissa edellytetään ruotsin kielen taitoa, on täysin yliampuvaa - etenkin huomioiden järjestelmän edellä mainitut haittapuolet. Aivan yhtä hyvin voitaisiin kouluttaa vain ne viranomaistoimijat, jotka oikeasti ruotsia tarvitsevat.
Ja niin edelleen (enemmän pakkoruotsikeskustelun argumenteista voit lukea kielipoliittisista kirjoituksistani). Sen sijaan pakkoruotsia kannatetaan (tai kielivapautta vastustetaan) tunneperustein. Tyypillistä tunneretoriikkaa ruotsinkielisillä on uutislehtien kommenttiosioiden perusteella esimerkiksi tällainen: "Minua loukkaa se, ettei äidinkieltäni arvosteta vaan sitä pidetään turhana. Nyyh nyyh, ihmisarvoni katoaa välittömästi, jos joku kehtaa sanoa, että haluaisi opiskella jotain muuta kieltä ruotsin tilalla."
Suomenkielisten Lippos... pakkoruotsittajien tunneperustelut puolestaan menevät yleensä suunnilleen näin: "Olemme velkaa Ruotsille sivistyksemme. Suomen kieli ei olisi päässyt nykyiseen asemaan ilman ruotsinkielisen sivistyneistön panosta. Olkaamme kiitollisia pakkoruotsista. Hyi hyi te metsäläiset, ettekö edes tajua hävetä kiittämättömyyttänne?"
Nordistisessa ideologiassa nähdään, että maailma on suomenkielisille auki vain Ruotsin ja ruotsin kielen kautta ja että Pohjoismaat on ainoa mahdollinen viitekehys Suomelle. Tällöin tyypillistä retoriikkaa on verrata ruotsin taitoa nollakielitaitoon, vaikka älyllisesti rehellistä olisi verrata ruotsin kielen hyötyjä jonkin muun vieraan kielen taitoon. Tyypillistä on niin ikään sekoittaa valtion kaksikielisyys kansan ja kansalaisen kaksikielisyyteen, vaikka älyllisesti rehellistä olisi tunnustaa, että jokainen kansalainen saa itse valita, mitkä kielet hänen identiteettiinsä kuuluvat. Suomen valtion kaksikielisyys ei anna oikeutta pakottaa ruotsin kieltä osaksi suomenkielisten kansalaisten identiteettiä.
Mitään järkiperusteluja pakkoruotsille ei ole milloinkaan esitetty - koko järjestelmä perustuu jonkinlaiseen kieroutuneeseen historialliseen kiitollisuudenvelkaan ja monella pakkoruotsittajalla rasistiseen tausta-ajatukseen, että ilman ruotsinkielisiä suomenkieliset eivät koskaan olisi itse voineet saavuttaa sivistyskansan asemaa.
Oleellinen ongelma on se, että pakkoruotsin järkikritiikki vaietaan mutta tunneperusteet toistetaan mediassa, jonka tulisi pystyä analysoimaan niin järki- kuin tunneperusteita. Julkinen keskustelu myös virkamiestahojen ja poliitikkojen kesken vaikenee järkikritiikistä ja toistelee liturgiaa, siis tunneperusteita. Ja kun tähän lisää vielä, että jopa tieteen tekijät haluavat painottaa tunteita ja kieltäytyvät tyystin kuuntelemasta järkikritiikkiä, ollaan erittäin kovien kysymysten äärellä: miksi on kunniallista olla käyttämättä järkeä ja turvautua liturgiaan ja jopa mennä pidemmälle ja tunneperustein leimata ja mustamaalata niitä, jotka itseään ja omaa kokemusmaailmaansa oleellisesti koskettavassa kysymyksessä vetoavat järkeen ja todellisuuteen?
Voi olla, että pohjimmiltaan aina teemme päätökset tunneperustein, mutta syytä olisi ainakin miettiä - julkisesti - myös sitä, miksi järkiperusteet työnnetään syrjään ja jätetään kuulematta ihmisiä näitä itseään koskevissa asioissa ja kuvitellaan, että ollaan demokratian ja ihmisoikeuksien puolella.
"