'http://www.aamulehti.fi/kotimaa/opettaj ... -24275504/---
Englannin kieltä on helpompi opettaa kuin ruotsia, koska on niin helppo perustella, miksi englannin kielen taito on tarpeen. Tämän Nokiavirran koulun englannin ja ruotsin kielten opettaja Sari Vuokko tietää enemmän kuin hyvin.
Nokialaisnuorten on vaikea sisäistää ajatusta siitä, että Suomi on kaksikielinen maa.
Nokialla ei näy ruotsinkielisiä kylttejä. Katujen ja kaupunginosien nimiä ei ole käännetty ruotsiksi. Edes Nokia kyltin alla ei lue Nåkia.
Mutta mitä etelämmäksi Suomen maanteitä matkaa, sitä enemmän alkaa näkyä ruotsinkielisiä kylttejä. Ja länsirannikolla tilanne on paikoin jo toisin päin. Ruotsinkielinen paikan- tai kadunnimi lukeekin kyltissä ylhäällä ja suomenkielinen nimi sen alapuolella.
Näiden kuntien asukkaista enemmistö puhuu äidinkielenään ruotsia ja nuoret opiskelevat ”tvångfinskaa”, eli pakkosuomea.
---
Tosin googlaamalla sanan ”tvångfinska” ei juurikaan löydy osumia. Ehkä suomenruotsalaiset suhtautuvat toiseen kotimaiseen kieleen eri tavoin? Mene ja tiedä.
Sen sijaan pakkoruotsia tuskaillaan lukuisilla nettisivuilla ja sen tarpeellisuutta pohditaan tiedotusvälineissäkin tasaisin väliajoin.
Sari Vuokko arveleekin, että oppilaiden huono motivaatio ruotsin opiskeluun tulee enimmäkseen ulkoapäin.
---
Toinen syy nuorten ruotsin kielen taitojen rapistumiseen on asenne opiskeluun. Siinä nimittäin on Sari Vuokon mukaan vuosien varrella tapahtunut melkoinen muutos.
Nykynuoret eivät millään jaksaisi opetella ulkoa esimerkiksi sanoja. Ruotsin oppimisessa se näet on avainasemassa. Ruotsi ei tule samaan tyyliin ulkoapäin kuin englanti. Tätä nuoret eivät tahdo hyväksyä. He odottavat, että tulisi joku ja ikään kuin kaataisi kaiken tiedon heidän päähänsä.
Tämä lyhytjänteisyys tosin ei ilmene pelkästään ruotsin opiskelussa, vaan myös lukuaineissa.
Kolmas syy kielitaidon heikentymiseen on tuntimäärien vähentyminen, mikä puolestaan aiheuttaa sen, ettei kertaamiseen jää aikaa.
---
Nykyisillä yläkoululaisilla on ruotsia kaksi tuntia viikossa koko yläkoulun ajan. Seuraavilla seiskaluokkalaisilla sitä on ensimmäisenä lukuvuotena kaksi tuntia viikossa. 8. ja 9. luokalla vain yksi tunti per viikko.
---
Nokia-Viholan alakoulussa ruotsia opettava Satu Matikainen sanoo, että tieto toisen kotimaisen kielen opetuksen alkamisesta jo kuudennella luokalla tuli täytenä yllätyksenä. Uutinen aiheutti suurta hämmennystä.
– Uudistus olisi ollut hyvä, jos alakoulun tunnit olisivat olleet lisä ruotsinkielen opetukseen. Mutta siinä ei ole mitään hyvää, että ne ovat pois yläkoulun opetuksesta.
Erityisen huolissaan Matikainen on siitä, että kasi- ja ysiluokilla on ruotsia vain yksi tunti viikossa. Miten niin vähäisellä opetuksella pärjää esimerkiksi lukiossa?
Satu Matikaisen mielestä ainoa positiivinen asia muutoksessa on se, että kuudesluokkalaiset ovat vielä niin nuoria, että suhtautuvat ruotsin kieleen avoimin mielin. He eivät vielä tunne käsitettä ”pakkoruotsi”.
– Ehkä tällä voidaan saada aikaan positiivinen asennemuutos, joka jatkuu vielä yläkoulussa, hän pohtii.
Jos nuori osoittaa niin paljon harkintakykyä, että ymmärtää lukevansa itselleen ja useimmille kavereilleen tarpeetonta kieltä pakolla ja ilman perusteita - siitä pitäisi kiitellä. Juuri sellaista älykästä ja pohtivaa asennetta koulun pitäisi kasvattaa oppilaissa.
Mutta mitä sanookaan ensimmäinen tekstiä kommentoiva leidi, kyllä - yleissivistys vaatii ja ei voi olla haittaa kenellekään:
Ensinkin yleissivistys ei voi vaatia pakollista pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon, mitään vastaavaa ei ole muissakaan monen virallisen kielen maissa. Toiseksi pakkoruotsia luetaan läpi koulupolun ja näin lähes pitkän A-kielen verran, tietysti se vähentää aikaa ja voimia panostaa muihin kieliin ja muihin aineisiin - kyllä tästä on haittaa. Puhumattakaan, että pakkoruotsista on haittaa monikielisille maahanmuuttajanuorille ja niille, joilla on kielen oppimisen ongelmia ja oppimisvaikeuksia. Mitään kieltä ei kannata opiskella vain siksi, että kieli on simppeli - mutta ruotsi on simppeli, senhän voi jättää hyvin myöhemmäksi ja antaa opiskelijan tai aikuisen valita sen itse, mikäli tarvetta ilmaantuu...Kyllähän se nyt kuuluu ihan yleissivistykseen osata edes vähän suomen molempia virallisia kieliä. Eikä siitä nyt ainakaan haittaa kenellekään ole! Sitä paitsi ruotsi nyt on suhteellisen simppeli kieli oppia.