ESS todella huolissaan "kielten" kirjoittajien vähenemisestä

[NRR]

Ruotsin pitkän ja keskipitkän oppimäärän suosio on lähes puolittunut, eikä laskulle näy loppua.
---
Englanti on ylivoimaisesti suosituin kieli, ja sen kirjoittavat lähes kaikki. Englannin kirjoittajien määräkin on kymmenessä vuodessa laskenut muutamalla tuhannella, mutta se johtuu ikäluokkien pienentymisestä.

- Olemme todella huolissamme tilanteesta. Muuta kuin englannin kielen taitoa ei arvosteta, koska nuoret kokevat, että siitä ei ole hyötyä pyrittäessä jatko-opintoihin. Ongelma jo tasa-arvon kannalta on se, että perusopetuksessa vain suuremmissa kaupungeissa on mahdollista opiskella harvinaisempia kieliä, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen.

Vain venäjän kielen suosio ylioppilaskirjoituksissa on nousujohteinen. Venäjän pitkän oppimäärän suosio on pysynyt vakaana ja sen kirjoittaa vuosittain vajaat 400 kokelasta. Lyhyen oppimäärän suosio on hiljalleen noussut. Kun vuonna 2007 kirjoittajia oli 537, viime vuonna heitä oli jo 723.

Harvinaisemmista kielistä Espanjan suosio on pysynyt vakaana, ja sen kirjoittaa hieman yli tuhat kokelasta vuosittain. Italian kielen suosio on saksan ja ranskan tapaan laskenut kymmenessä vuodessa yli 60 prosenttia.

Pojat kirjoittavat kieliä selvästi tyttöjä vähemmän. Valtaosa kielten kirjoittajista on tyttöjä. Sekä ruotsin lyhyessä että pitkässä oppimäärässä kolme neljäsosaa ylioppilaskokeeseen ilmoittautuneista on tyttöjä.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2343474

Tässä on nyt unohdettu monta faktaa:
- ainereaali on tarkoituksella nostettu merkittäväksi, jotta se suuntaisi opintoja jatkokoulutuksen kannalta mielekkäästi ja antaisi mahdollisuuden korvata pääsykokeita - NIMENOMAAN AINEREAALI vie voimia ja syystä
- yo-tutkinnon uudistus tehtiin nimenomaan kielipainotuksen vähentämiseksi, meillä vanha oppikoulu oli nimenomaan kielikoulu virkamiehiksi aikoville ja tästä haluttiin ja halutaan pois
- vanhojen kielten opiskelu vähenee, koska niiden merkitys vähenee - on ihan oikein, että venäjä ja espanja nousevat
- pakkoruotsi syö muut kieliopinnot - jos kielivarantoa lukiossa olisi haluttu laajentaa, pakkoruotsin kursseja ei olisi jätetty entiselleen viemään voimia ja aikaa muilta kieliopinnoilta
- pojat kiinnostuvat usein vaativista luonnontieteen opinnoista, onneksi - kielitaakan nostaminen vain tyttöistäisi lukioita entisestään

Miksi kieltenopettajien edustajat näyttävät johtavan aina toimittajia harhaan näissä haastatteluissa?

[NRR]

Myös HBL:n pääotsikko netissä: Svenskan i studentskrivningarna rasar
https://www.hbl.fi/artikel/intresset-fo ... rna-rasar/

[NRR]

Sama uutinen virheellisine selityksineen ja näkökulmineen tuli myös eilisaamun uutislähetyksessä, jonka työmatkalla bussissa kuulin. Toimittajat vain toistelevat valmiita ideologiapläjäyksiä. Miksi meillä ylipäätään puhutaan uutisista, jos kaikki tiedotus on tällaista tarkoitushakuisesti väriteltyä ja vääristeltyä ja todellisuudesta riisuttua propagandaa?

[NRR]

Pormestariksi pyrkivä Tuula Haatainen joutuu edelleen suorittamaan julkisia katumusharjoituksia aikanaan tekemästään hyvästä työstä pakkoruotsin yo-kokeen vapaaehtoistamisessa, nyt hän haluaa markkinoida ruotsia paremmin lukiolaisille:
https://www.hbl.fi/artikel/intresset-fo ... halverats/

Tässä taustaa Haataisen katumukselle:

Tuula Haataisen kirjaa ”Arjen kuningattaret”, on siteerattu keskustelupalstoilla näin: "Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa.
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä."

Kyse oli siis siitä, että pakkoruotsi oli muodostunut tulpaksi ja esteeksi.

Kun 2004 yo-tutkintoa uudistettiin ja pakkoruotsi poistettiin kokeiden joukosta, käytiin hallituksessa läpi perustelut (hallituksen pöytäkirjasta):
- haluttiin antaa tilaa matemaattisten aineiden lukemiselle ja kirjoittamiselle,
- haluttiin turvata ammattikoulun kautta kirjoituksiin tulevien yo-kirjoitukset,
- haluttiin päästä irti kirjoitusten ja lukion kielipainotuksesta,
- haluttiin vähentää reppuja ja lyhentää lukioaikaa.

Myös Haatainen itse puhui näistä torjuessaan RKP:n "kompromissiehdotuksen" kolmesta pakollisesta kielikokeesta:
"Rkp:n esittämä viiden pakollisen aineen malli oli käytössä vuosina 1919-46. Tuolloin reputtaneiden määrä pahimmillaan hipoi 20:tä prosenttia. Jos toisimme nykylukioon viiden pakollisen aineen mallin, reputtaneiden määrä kasvaisi huimasti. --- Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaanhan on koko hallitus sitoutunut, ja näiden tavoitteiden mukaista on myös lisätä ammatillista väylää tulevien lukion suorittamista. Tällä hetkellä 80 prosenttia ammatillisen tutkinnon kautta tulleista kirjoittaa ylioppilaskokeessa neljä pakollista ainetta eikä enempää. --- Viiden pakollisen aineen järjestelmä myös pitää sisällään edelleen tämä kielipainotteisuuden eli ei toisi siinä suhteessa mitään helpotusta. --- Jo tällä hetkellä lukio-opiskeluaika on venynyt sillä tavalla, että 18 prosenttia suorittaa sen neljässä vuodessa. Tavoitteenahan on tietysti, että se suoritettaisiin kolmessa vuodessa, joten tämä viiden aineen malli sotisi myös tätä tavoitetta vastaan. Asiantuntijatahot hyvin laajasti vastustivat viiden aineen mallia, muun muassa lukioiden rehtorit olivat hyvin laajalti sitä vastaan. --- asiantuntijatahot toivat esille nämä samat perustelut ja kriteerit, joita tässä esitin." (Haataisen puheesta eduskunnassa) Tämä kolmen pakollisen kielen malli on edelleen RKP/folktinget-verkoston tavoitteena.

Oleellista on, että tämä historia häivytetään ja kirjoitetaan uudestaa pakkoruotsittajien silmin heti, kun tulee tilaisuus. JopaTuula Haatainen, joka siis 2004 ohjaili pakkoruotsin yo-kokeen poiston ja oli tuolloin ylpeä siitä, pahoitteli tapahtunutta HBL:ssä 2013. Haatainen pahoitteli, että kaikki muut toimijat vaativat pakollisen ruotsinkokeen poistamista ja hänen oli pakko... Mutta todellisuudessa toimijat olivat 2004 hyvin tietoisia siitä, että pakkoruotsi oli riesa eikä rikkaus. Edellisenä vuonna Kataisen hallitus oli RKP:n lobbaamana ilman mitään julkista keskustelua aikaistanut pakkoruotsin alakouluun juhannuksen hiljaisuudessa, useimmat kuulivat asiasta vasta nyt, kun uusi tuntijako tuli voimaan.

Nähdäkseni tässä raapaisussakin on läsnä tietoisuus siitä, että on ollut erikseen "virallinen totuus", jota puolueet ja virkamiehet ovat toistelleet - ja toisaalla "suomenkielisen kansan kielitarpeet", joihin ei ole aikoihin kiinnitetty mitään huomiota.

[NRR]

Kommentteja alkuperäiseen artikkeliin:

Kun tavoitteena YO-kirjoituksia uudistettaessa oli lukion kielipaiotteisuuden vähentäminen avaamaan tietä muillekin lkuin kielissä lahjakkaille, on siinä siis onnistuttu erinomaisesti!

"Luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden suosio ylioppilaskirjoituksissa on vastaavasti kasvanut. Kymmenessä vuodessa biologian ja fysiikan kirjoittajien määrä on kasvanut noin 15 ja kemian kirjoittajien 30 prosentilla."

Näin saadaan koulutuksen piiriin myös näitä poikia jotka aikanaan innovoivat meille jotain kaupattavaakin Ruotsiin myytäväksi. Ruotsin kauppahan tuntuu olevan pakkoruotsittajille ongelma, kun sadan prosentinkaan kouluttaminen siihen kieleen ei tunnu olevan riittävä panostus.

Jokainen vuosiluokka suomalaisista koululaisista ja opiskelijoista on jo nyt jäänyt joka vuosi jälkeen sekä Pohjoismaiden että Baltian ja muiden Euroopan maiden nuorison kieliosaamisesta.

Yliopistot ja korkeakoulut voivat jo nyt antaa vapautuksen kansalliskielistämme suomi/ruotsi niille, jotka ovat suorittaneet peruskouluopintonsa muualla kuin Suomessa. Miksi siis suomalaisessa koulujärjestelmässä opiskelleet asetetaan eriarvoiseen asemaan, eivätkä voisi saada vastaavaa vapautusta, vaan heidän täytyy pakollisena suorittaa virkamiesruotsin tutkinto.

Nyt pelotellaan sillä, että kielikokeiluun osallistuvat "joutuvat" eriarvoiseen asemaan ruotsin puuttumisen takia, kun pitäisi myöntää, että he pääsevät parempaan asemaan. Kuten edellä mainitaan tällainen muualla peruskoulun suorittaneiden ryhmä on jo olemassa, ja juuri se ryhmä on se kielitaitoisin, koska heillä ei ole ollut pakkoruotsia eri kielten opiskelun jarruna.

On surkeaa seurata, että varsinkin pitkään matematiikkaan panostavat jättävät lukiossa peruskoulussa lukemansa ylimääräisen kielen pois, koska aika ei riitä.

Miten vieraiden kielten opiskelu olisi voinut lisääntyä KIRJOITUSpakon poistumisen myötä kun lukujärjestyksestä ei ole poistettu pakkoruotsin kursseja?

Ovatko pakkoruotsin puoltajat ihan vakavissaan vaatiessaan, että ruotsia lukemalla pitäisi pystyä kirjoittamaan JOKU MUU vieras kieli?

Oikeusministeriö kirjoittaa nyt kevään kuluessa uutta kielistrategista ohjelmaa. Entinen eli Ahtisaaren työryhmän Kansalliskielistrategia on edellisen eli Kataisen hallituksen ja Folktingetin aikaansaannos. Silloin Sdp ja Rkp olivat hallituksessa. Nyt molemmat ovat oppositiossa.

Sukolin puheenjohtajan Sanna Karppasen pitäisi nyt ottaa suoraan yhteyttä oikeusministeri Jari Lindströmiin (PS). Kieltenopettajien mielipide pitäisi saada uuteen kielistrategiseen ohjelmaan.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (Kok.) on pakkoruotsittaja, joka on halunnut pitkittää kielikokeilujen aloittamista, joten hän tuskin on kiinnostunut edistämään suomenkielisten kielivapautta.