Pakkoruotsia ei ole, väittää suomenruotsalainen proffa

[NRR]

Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen professori opettaa meille, ettei pakkoruotsia ole olemassakaan:

Keskisuomalainen uutisoi 2.2. että Jämsässä on päätetty luopua ”pakkoruotsin” opetuksesta. Uutisessa termi ”pakkoruotsi” esiintyi ilman lainausmerkkejä. Missään Suomen koulussa ei sennimistä ainetta opeteta.

”Pakkoruotsi” on ideologisesti latautunut termi joka antaa ymmärtää, että ruotsin kielen opetus olisi erityisen pakotettua, negatiivista ja vailla perusteita. Näin joidenkin mielestä on. Kuitenkin valtaosa peruskoulun oppiaineista ovat ”pakkoaineita”: ”pakkoäidinkieli”, ”pakkomatematiikka”, ”pakko-vieras kieli”, ”pakkokuvataide”, ”pakkoliikunta” jne. Termin ”pakkoruotsi” ikään kuin neutraali käyttö peittää alleen tämän tosiasian.

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidek ... %A4/923908

[NRR]

Tätä nimikekysymystä on käsitelty jo vuosia ja perusteellisesti. Proffa voisi lukea vaikkapa Jaskan blogitekstin osoitteesta http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... ouluruotsi:

Ruotsinkielisessä uutisoinnissa käytetään usein pakkoruotsi-sanan tilalla sanaa skolsvenska ('kouluruotsi'). Pakkoruotsi-sanaa vältellään, koska sitä pidetään propagandistisena, eli se muka antaisi asiasta vääristyneen kuvan.

Todellisuudessa kuitenkin nimenomaan skolsvenska on propagandistista vääristelyä, koska termin valinnalla saadaan kyhättyä mukava olkinukke: "Ne vastustavat kouluruotsia eli ruotsin kielen opetusta!" Emme me tietenkään vastusta ruotsin kielen opetusta, ainoastaan ruotsin kielen opetuksen pakollisuutta eli pakkoruotsia.

Pakkoruotsi on suora käännös termille obligatorisk svenska ('pakollinen ruotsi'), jota ruotsinkieliset itsekin käyttävät – käytännössä se on aivan sama asia, mutta suomenkielinen sanaliitto vain on lyhennetty näppäräksi yhdyssanaksi.

---
1. kouluruotsi = kouluissa opetettava ruotsi

2. pakkoruotsi = kouluissa opetettava pakollinen ruotsi

---

Kerrottakoon tässä kaikille huolestuneille ruotsinkielisille, että ruotsin opetuksen pakollisuus voidaan poistaa ilman että kajotaan kielilakiin (jossa turvataan ruotsinkieliset palvelut) tai perustuslakiin (jossa ruotsi määritellään Suomen toiseksi kansalliskieleksi). Vapaus itse valita opiskelemansa vieraat kielet riittää meille.

Lopuksi esitän toivomuksen, että valheellisen vihollispropagandan levittäminen RKP:n ja muiden pakkoruotsia kannattavien toimesta lopetettaisiin. Pakkoruotsittajienkin olisi jo korkea aika siirtyä keskustelemaan perustelujen tasolla – toistaiseksi kestäviä perusteluja pakolliselle ruotsille ei ole näkynyt.

---

Pakkoruotsista eli pakollisesta ruotsista puhumme siksi, että vieraat kielet ovat lähtökohtaisesti tasa-arvoisia. Kuuluu yleissivistykseen oppia historiaa, matematiikkaa ja äidinkieltä, sekä jonkin verran vieraita kieliä. Suomenkieliselle ruotsi on vain yksi vieras kieli muiden joukossa, joten ihmettelemme, millä oikeudella ja perusteella siitä on tehty pakollinen ja nostettu se siten kaikkien muiden vieraiden kielten edelle ja äidinkielen rinnalle. Miksi valtiovalta yrittää tuputtaa ruotsin kieltä osaksi suomenkielisten identiteettiä, johon se ei kuulu?

[TK]

Taas samaa lapsellista tuubaa, jota surut ovat toistelleet vuodesta toiseen.
Sääliksi käy tällaisiin lapsellisiin ajatusrakennelmiin juuttuneita ihmisiä.

[NRR]

Meillä oli täällä joku vuosi sitten vierailijana suomenruotsalainen toimittaja, jonka mielestä ei myöskään ollut pakkovirkaruotsia. Hän korjasi nimitystä näin:

--- pakollinen virkaruotsi on teknisesti lakisääteinen ja liittyy ensisijaisesti julkisen kaksikielisyysjärjestelmämme ylläpitoon.

Pakollinen ammattiruotsi (joka on oppimäärältään sama kuin pakollinen virkaruotsi) on laadultaan markkinasääteistä ja liittyy markkinoiden toimivuuteen.

Tällaisella sanahelinällä oli kuitattu pakkovirkaruotsi ja tehty siitä "lakisääteistä kaksikielisyysjärjestelmämme ylläpitoa" sekä "markkinoiden toimivuuteen liittyvää ammattiruotsia".

Sanoilla leikkiminen on pakkoruotsin kannattajien lempiharrastus.

[NRR]

Verrataan professorin ja peruskoulun yläluokkalaisen kommentteja.

Proffa:

”Pakkoruotsi” on ideologisesti latautunut termi joka antaa ymmärtää, että ruotsin kielen opetus olisi erityisen pakotettua, negatiivista ja vailla perusteita. Näin joidenkin mielestä on. Kuitenkin valtaosa peruskoulun oppiaineista ovat ”pakkoaineita”: ”pakkoäidinkieli”, ”pakkomatematiikka”, ”pakko-vieras kieli”, ”pakkokuvataide”, ”pakkoliikunta” jne. Termin ”pakkoruotsi” ikään kuin neutraali käyttö peittää alleen tämän tosiasian.

Peruskoululainen:

Pakkoruotsia ei tarvita, koska kukaan ei hyödy siitä mitään, eikä sitä ei tarvitse Suomessa elämiseen, koska Suomessa puhutaan suomea.

Englannilla pärjää ihan hyvin, jos matkustaa Ruotsiin. Ja miksi Suomessa opiskellaan ruotsia ja Ruotsissa ei suomea?

http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide ... 1859845/69

Tässä näkyy, miten eri tasoilla päättely liikkuu. Proffa on mielestään fiksu ohittaessaan maan enemmistön kokemuksen pakkoruotsin järjettömyydestä lähtemällä leikkimään, että meillä olisi pakkomatematiikka, siis että universaalin oppiaineen pakollisuus yleissivistävässä koulutuksessa olisi samaa pakollisuutta kuin yleisesti kritisoitu ja maailmassa ainutkertainen vanhan eliitin pienen vähemmistökielen pakollisuus alakoulusta yliopistoon, alasta ja taipumuksista riippumatta. Oppilas kuvaa omaa todellisuuttaan ja samalla muitten todellisuutta ja näkee selvästi - ilman vuosikausien akateemista sananpyöritystä.

Mitäpä jospa proffa vastaisi tälle oppilaalle (ja meille muille) ja kertoisi, miksi hän on viisaampi valitsemaan oppilaan pakollisena lukeman kielen kuin oppilas, tämän vanhemmat ja koko tämän suomenkielinen vertaisryhmä. Ja miksi pelkällä sanavalinnalla "kansalliskieli", se mikä Ruotsissa olisi käsittämätön riesa ja este niin ruotsinkielisille kuin uusruotsalaisille, muuttuu meillä "rikkaudeksi". Pystyykö hän lainkaan mieltämään, että puolustaakseen pakkoa hänen tulisi kyetä perustelemaan ruotsin pakollisuus tavalla, joka olisi mielekäs myös maan enemmistön kannalta eikä vain hänen ja hänen maailmankuvansa jakavien kesken? Ymmärtääkö hän lainkaan sitä, millaista propagandaa hän tuottaa muitten vahingoksi?

Meillä akateemisuus näyttää olevan usein sitä, että kieltäytyy näkemästä todellisuutta ja osaa kääntää todellisuuspakonsa liturgiseksi sanaleikiksi.