Hur kan då svenskan i Finland stärkas, snarare än förvagas, inför 2030? Här ska fem områden definieras som kommer att påverka utvecklingen.
Miten sitten voidaan ruotsia Suomessa vahvistaa, ennemminkin kuin heikentää, vuoteen 2030 mennesså? Tässä määritellään viisi osa-aluetta, jotka tulevat vaikuttamaan kehitykseen.
Förebygg emigration
Maastamuuton ehkäisy
De uppgifter Magma nyligen publicerade om ökad emigration av unga finlandssvenskar till Sverige väcker oro. Knappast är någon motsvarighet till den stora emigrationsvågen under 1950- och 1960-talen att vänta, då upp till 50 000 emigrerade. Finland var då ett betydligt fattigare land än Sverige, och sedan dess har välfärdsklyftan utjämnats. Men risken finns hela tiden, eftersom språktröskeln är obefintlig, och även de ibland bristande kunskaper i finska som inte alltid räcker till i finländskt arbetsliv tvärtom kan vara en betydande merit i Sverige.
Magman hiljakkoin julkistamien tietojen mukaan nuorten suomenruotsalaisten lisääntynyt maastamuutto Ruotsiin herättää huolta. Tuskin on odotettavissa vastaavaa kuin suuri maastamuutto 1950- ja 1960 -luvuilla, jolloin lähes 50 000 muutti maasta. Suomi oli silloin huomattavasti köyhempi maa kuin Ruotsi. Ja sittemmin on hyvinvointiero tasoittunut. Mutta koko ajan on olemassa riski, koska kielikynnys on olematon, ja jopa joskus puutteellinen ja Suomen oloissa työelämässä riittämätön suomen kielen taito voi päinvastoin olla meriitti Ruotsissa.
I och för sig är studier och arbetserfarenhet i utlandet naturligtvis en rikedom och inte till skada – om man sedan återvänder till hemlandet. Men då man väljer att studera i Sverige bara för att det är svårt att få en studieplats i hemlandet måste åtgärder vidtas.
Sinänsä ovat ulkomaiset opinnot ja työkokemus luonnollisesti rikkaus eivätkä vahingoksi – jos sitten palataan kotimaahan. Mutta silloin kun valitaan Ruotsissa opiskelu vain siksi, että on vaikea saada opiskelupaikkaa kotimaassa, täytyy ryhtyä toimenpiteisiin.
En tankeställare är också varför Åbo Akademi, Hanken, Arcada och Helsingfors universitet inte lyckas attrahera rikssvenska studerande, på samma sätt som svenska motsvarigheter lockar finlandssvenskar.
Ajatuksia herättävää on myös se, että miksi ÅA, Hanken, Arcada ja HU eivät onnistu houkuttelemaan riikinruotsalaisia opiskelijoita samalla tavalla kuin ruotsalaisten vastaavat houkuttelevat suomenruotsalaisia.
Kommentti: Kun Ruotsin medialle käydään yhtenään parkumassa ruotsinkielisten huonoa kohtelua Suomessa, niin sopiihan sitä sitten ihmetellä. Kun riikinruotsalaisilla ei edes ole ongelmia maansa pääkielen osaamisessa, niin miksi ihmeessä he tänne tulisivat.
Integrera på svenska
Kotiuttaminen ruotsiksi
I stället för att se invandring av ”tredjespråkiga” som något slags hot mot svenskans position i Finland bör den ses som en möjlighet och utmaning. Det gäller ju bara, krasst uttryckt, att lyckas integrera minst sex procent av dessa invandrare på svenska för att de båda nationalspråken ska förbli lika starka som hittills.
Sen sijaan että nähtäisiin ”muunkieliset” jonkinlaisena uhkana ruotsin asemalle Suomessa, täytyy se nähdä mahdollisuutena tai haasteena. Täytyy vain, itsekkästi ilmaistuna, onnistua kotiuttamaan vähintään kuusi prosenttia näistä maahanmuuttajista ruotsiksi, että molemmat kansalliskielet pysyvät yhtä yhtä vahvoina kuin tähänkin asti.
Kommentti: vähintään 6% on vähintään 25% enemmän kuin Manner-Suomen nykyinen 4,8%.
Ruotsienemmistöiset kunnathan ovat tämän tavoitteen jo jollain tapaa saavuttaneet, kun ruotsinkielisten määrä on vähentynyt 6,5%, ja tilalle on tullut melkein sama määrä vierakielisiä.
Muutos 25v (1990-2015)
Suomenkieliset +683 eli +1,7%
Ruotsinkieliset -7 653 eli -6,5%
Saamenk -1 eli -20%
Muut +6 482 eli +1052,3%
Yht. -489 eli -0,3%
Det gäller att med öppna armar ta emot flyktingar och invandrare på tvåspråkiga orter där integration på svenska är ett reellt alternativ. Det gäller att göra svensk dagvård och skola attraktiv för invandrarfamiljer. Och det gäller att ta till vara de kunskaper i engelska, ett annat germanskt språk, som många vuxna flyktingar och invandrare har. Tröskeln att lära sig (också) svenska måste ju vara lägre för dem.
On avosylin otettava vastaan pakolaisia ja maahanmuuttajia kaksikielisille alueille joissa ruotsiksi kotiuttaminen on todellinen vaihtoehto. Ruotsinkielinen päivähoito ja koulu on tehtävä houkuttelevaksi maahanmuuttajaperheille. Tulee myöskin hyödyntää se toisen germaanisen kielen, englannin, osaaminen joka monilla aikuisilla pakolaisilla ja maahanmuuttajilla on. Kynnys (myös) ruotsin oppimiseen täytyy olla heillä matalampi.
Stärk de tvåspråkigas svenska identitet
Vahvistettava kaksikielisten ruotsinkielistä identiteettiä.
Det har stundom funnits tankar på att börja registrera tvåspråkiga på samma sätt som finsk- och svenskspråkiga. Det är en möjlig tanke, men på ett absolut villkor: att dessa tvåspråkiga både nationellt och i varje kommun räknas den mindre språkgruppen till godo. Alltså på riksplanet till den svenska, och i kommunerna till den grupp som lokalt är mindre.
Ajoittain on ollut ajatuksena aloittaa kaksikielisten rekisteröinti suomen- ja ruotsinkielisiksi. Ajatus on mahdollinen, mutta vain sillä ehdolla, että nämä kaksikieliset sekä kansallisesti että kuntatasolla laskettaisiin vähemmistön hyväksi. Siis valtakunnan tasolla ruotsinkielisiksi, ja kunnissa siihen ryhmään joka paikallisesti on pienempi.
En sådan språkregistrering kunde tänkas resultera i låt oss säga 200 000 svenskspråkiga och minst 300 000, ja kanske upp till en halv miljon tvåspråkiga, och stärka svenskans ställning särskilt i många kommuner. Men detta är teori och spekulation.
Sellaisen kielirekisteröinnin voitaisiin ajatella johtavan sanokaamme vaikka 200 000 ruotsinkieliseen ja vähintään 300 000:een, ehkä jopa puoleen miljoonaan kaksikieliseen, ja vahvistavan ruotsin asemaa erityisesti monissa kunnissa. Mutta tämä on teoriaa ja spekulointia.
Kommentti: Vaikka ruotsin kielen oppiminen on tunnetusti vaikeaa, niin tällaisen rekisteröinnin alkaessa tultaisiin näkemään todellinen käänteinen kieli-ihme: ruotsin kielen täydellinen unohtaminen sekunneissa! Minä en ainakaan kysyttäessä muistaisi sanaakaan!
Däremot gäller det att stärka de tvåspråkigas svenska ”identitetshalva”, på samma sätt som man integrerar invandrare på svenska: med hjälp av svensk dagvård och skolgång, men också genom att rekrytera dem till svenska nätverk såsom medborgarorganisationer av alla de slag.
On kuitenkin tärkeää vahvistaa kaksikielisten ruotsinkielistä ”identiteetin puolikasta” samalla tavoin kuin kotiutetaan maahanmuuttajia ruotsiksi ruotsinkielisen päivähoidon ja koulunkäynnin avulla, mutta myöskin rekrytoimalla heitä ruotsinkielisiin verkostoihin kuten kaikenlaisiin kansalaisjärjestöihin.
Kommentti: Ruotsin kieli on minulle työkalu kuten englannin kielikin, mutta minun identiteettiini ei kumpikaan kieli vaikuta hiukkaakaan, puolikkaasta puhumattakaan.
Frivillig skolsvenska?
Vapaaehtoinen kouluruotsi?
Många anser redan att kampen för att bibehålla den obligatoriska svenskundervisningen i den finska grundskolan börjar vara förlorad. Regeringen Sipilä har öppnat för regionala experiment och somliga har redan missbrukat optionen och börjat föreslå försöksverksamet också på tvåspråkiga orter. Även om de försöken är dömda att misslyckas, finns det en risk att experimentlusten sprider sig från de östliga gränstrakter systemet var avsett för.
Monen mielestä taistelu pakkoruotsin opetuksen säilyttämisestä suomalaisissa kouluissa alkaa jo olla menetetty. Sipilän hallitus on avannut mahdollisuuden paikallisiin kokeiluihin ja muutamat ovat käyttäneet väärin tätä vaihtoehtoa ja ruvenneet ehdottelemaan kokeilutoimintaa myös kaksikielisille alueille. Vaikka ne yritykset ovatkin tuomittuja epäonnistumaan, on olemassa vaara, että kokeilunhalu leviää itäisiltä raja-alueilta jonne järjestelmä oli tarkoitettu.
På kort sikt påverkar inte en övergång till frivillig skolsvenska direkt finlandssvenskarnas ställning – utom marginellt genom att stärka deras position i studie- och arbetsliv, eftersom de alltjämt lär sig finska. På längre sikt kan konsekvenserna förstås bli mer förödande, om kraven på kunskaper i svenska även i den högre utbildningen och i tjänstemannakåren luckras upp. Men fram till 2030 är inga dramatiska förändringar i sikte.
Lyhyellä tähtäimellä ei siirtyminen vapaaehtoiseen kouluruotsiin suoraan vaikuta suomenruotsalaisten asemaan – paitsi vähäisessä määrin vahvistamalla heidän asemaan opiskelu- ja työelämässä koska he yhä oppivat suomea. Pidemmällä tähtäimellä voivat seuraukset tietenkin olla tuhoisampia, jos korkeamman koulutuksen ja virkamieskunnan vaatimusta ruotsin kielen taidosta myös heikennetään.
Hopp om en bättre regeringsbas
Toivo paremmasta hallituspohjasta
Fram till år 2030 kommer det att hållas minst tre riksdagsval: 2019, 2023 och 2027. Därmed kommer det också att bli minst tre regeringsbildningar.
Vuoteen 2030 mennessä tullaan pitämään ainakin kolmet eduskuntavaalit: 2019, 2023 ja 2027. Niiden myötä tulee myöskin ainakin kolme hallitusmuodostelmaa.
Avgörande för hur finlandssvenskarnas position och vardag ser ut år 2030 är vad dessa regeringsbildningar utmynnar i. Den nuvarande regeringsbasen är maximalt olycklig för svenskan i Finland: ett parti som öppet ifrågasätter fundamenten för landets tvåspråkighet och två andra i vilka det både historiskt och i dagsläget finns starka finsknationella, ja delvis rentav antisvenska underströmmar.
Sen miltä suomenruotsalaisten asema ja arki näyttää vuonna 2030 ratkaisee se, mihin nämä hallituksenmuodostukset johtavat. Nykyinen hallituspohja on äärimmmäisen onneton Suomen ruotsille: Yksi puolue joka avoimesti kyseenalaistaa maan kaksikielisyyden perustan ja kaksi muuta joissa sekä historiallisesti että nykypäivänä on vahvasti suomalaiskansallisia, osittain suorastaan antiruotsalaisia pohjavirtauksia.
Optimalt för svenskan vore däremot om SFP lyckas återta sin traditionella position som regeringsparti, och om något av de mer genuint tvåspråkiga partierna, i först hand socialdemokraterna, likaså skulle återfinnas i de följande regeringarna. Då skulle också de i språkpolitiken goda elementen inom samlingspartiet och/eller centern få bättre sällskap än nu.
Ihanteellista ruotsin kannalta olisi sitä vastoin jos RKP onnistuisi ottamaan takaisin perinteisen asemansa hallituspuolueena, ja jos joku aidommin kaksikielinen puolue, esisijaisesti demarit, olisi myös mukana seuraavissa hallituksissa. Silloin saisivat kokoomuksen ja/tai keskustan kielipolitiikan hyvät elementit parempaa seuraa kuin nyt.