Pakkoruotsiton Jämsä?

[NRR]

Tälä kertaa ei edes svenska yle kommentoi suomenkielisten lasten kieliopintoja. Luonnollisesti myös finska yle vaikenee, mutta siellähän eivät suomenkielisten kieliopinnot muutenkaan ylitä uutiskynnystä. Keskisuomalainen on ainoa, joka asiasta uutisoi maksukynnyksen takaa.

Kun googlettaa
Jämsä tahtoo irti pakkoruotsista,
nousee tämä ketju hyvin esiin.

Samma på svenska.

Tämä palsta on ollut se oleellisin tiedotuspalsta pakkoruotsiin liittyen koko olemassaolonsa ajan. Esimerkiksi tietoa Ahvenanmaan pakkosuomen poistosta ei yksikään kotimainen media nostanut esiin, se löytyi vain ruotsinsuomalaisten radiokanavalta ja ahvenanmaalaisten omista pöytäkirjoista, jotka sitten nostettiin tänne.

Nyt Jämsässä odotetaan siis seuraavaa askelta:

Seuraavaksi asia siirtyy kaupunginvaltuuston pöydälle.

Esityksessä painotetaan erityisesti Himoksen huutavaa pulaa venäjän kieltä osaavista työntekijöistä. Pakkoruotsista luopuminen edellyttää lakimuutosta, sillä perusopetuslakiin sisältyy toisen kotimaisen kielen opetus.

[NRR]

Jämsän valtuuston esityslistalta löytyy selostus kunnanhallituksen kokouksen kulusta.

Kaupunginjohtaja ehdotti aloitteen hylkäämistä, koska opot ja sivistyslautakunnan pj olivat pelotelleet nuorten eriarvoistumisella:

Kaupunginhallitus päättää, että Jämsän kaupungin hakeutumista kokeilualueeksi EI ole pidettävä perusteltuna ottaen huomioon sivistyslautakunnalle asiakohdan valmistelutekstissä sekä esittelijän ilmaisemassa eriävässä mielipiteessä esitetyt perustelut.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se katsoo aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet riittäviksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös oli kuitenkin toinen kuin kaupunginjohtaja esitti, päätöksestä kirjattiin käyty keskustelu näin:

Keskustelun kuluessa Aira Putkonen (Kok) esitti Esko Järvenpään (PS) kannattamana, että kaupunginhallitus päättää, että Jämsä hakeutuu kokeilualueeksi.

Mika Kyrö (Kesk.) esitti, että aloite palautetaan uudelleen valmisteluun odottamaan valtion linjauksia/päätöksiä kokeilun aloittamisesta.

Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että Mika Kyrön esitystä ei ole kannatettu, joten se raukeaa.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että Aira Putkosen esitystä on kannatettu, joten siitä on äänestettävä.

Suoritetussa kädennostoäänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotusta äänesti kolme jäsentä

Koskinen SDP
Perälä SDP
Kyrö Kesk.

ja Aira Putkosen esitystä kuusi jäsentä

Rantanen SDP
Putkonen KOK
Järvenpää PS
Sahala PS
Loberg UJ
Hirvelä Kesk.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on hyväksynyt Aira Putkosen esityksen äänin 3-6.

Erityisesti lämmittää, että kokeilua ehdotti Kokoomuksen edustaja ja sitä on kannatettu niin sitoutumattomien kuin demareiden, keskustan ja perussuomalaisten riveistä.

Tiistaina on sitten valtuustokokous.

[lpo]

Erityisesti lämmittää, että kokeilua ehdotti Kokoomuksen edustaja ja sitä on kannatettu niin sitoutumattomien kuin demareiden, keskustan ja perussuomalaisten riveistä.

Tiistaina on sitten valtuustokokous.

Voi toki olla niin, että maakunnissa puoluekuri ei päde niin tiukasti kuin valtakunnanpolitiikassa. Tämä on vain positiivinen asia, sillä eräiden puolueiden osalta Folktingetin lonkerot tuskin ulottuvat kuntatasolle asti.

Keskustelu lisääntyy mukavaa vauhtia ja korttitalon huojuminen sen kun vain kiihtyy...

[Ajatuspaja]

Erityisesti lämmittää, että kokeilua ehdotti Kokoomuksen edustaja ja sitä on kannatettu niin sitoutumattomien kuin demareiden, keskustan ja perussuomalaisten riveistä.

Tiistaina on sitten valtuustokokous.

Voi toki olla niin, että maakunnissa puoluekuri ei päde niin tiukasti kuin valtakunnanpolitiikassa. Tämä on vain positiivinen asia, sillä eräiden puolueiden osalta Folktingetin lonkerot tuskin ulottuvat kuntatasolle asti.

Keskustelu lisääntyy mukavaa vauhtia ja korttitalon huojuminen sen kun vain kiihtyy...

Kuntien sivistysjohtajat ovat kyllä varmasti saaneet opetushallitukselta toimintaohjeet
ja ukaasit, joilla ruotsin asemaa sementoidaan.
Kannattaa lukea esim. "Toiminnallista ruotsia"-raportti, johon annetut kriittiset lausunnot
jätettiin täysin huomiotta, esim. Finelcin ehdotus virkamiesruotsin poistamisesta (2012)

Sen sijaan aloitettiin valtava pro pakko -rummutus , jossa mukana häärii myös Paavo Lipponen ja svenska nu!

https://demokraatti.fi/paavo-lipponen-r ... kouluissa/

Tutkintoasetuksen kytkentä kielilainsäädäntöön määrittelee yliopistotutkinnon suorittajalta vaaditun kielitaidon tietylle taitotasolle, mutta samaan aikaan yliopistoon otettavien opiskelijoiden ruotsin kielen taito on vuosi vuodelta heikentynyt. Kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskevan pakollisen vaatimuksen saavuttamiseksi tarvittavaa perustaitoa ei enää varmisteta edeltävällä koulutusasteella, eli lukio ei tältä osin tuota kaikille ylioppilaille todellista korkeakoulukelpoisuutta. Siten umpeen kurottava ero lähtö- ja tavoitetason välillä on kasvanut siinä määrin, että se asettaa kielikeskukset vaikeaan tilanteeseen opetuksen järjestämisen ja voimavarojen riittävyyden suhteen.

Kun koko yliopistotutkinnon saaminen voi jäädä riippumaan toisen kotimaisen suorituksesta, muodostuvat myös paineet kielikeskuksia kohtaan suuriksi.

Opetuksen lisääminen esimerkiksi täydentävien opintokurssien muodossa olisi lisärahoituksen turvin mahdollista, mutta lisäopintojen edellyttäminen opiskelijoilta luo jossain määrin ristiriitaisen tilanteen suhteessa tavoitteisiin tutkintojen suoritusaikojen lyhentämiseksi.
Perusasetelma on siis varsin ongelmallinen, ja todellisia, kestäviä ratkaisuja olisi korkeakoulujen näkökulmasta kaksi:

joko 1) peruskoulun ja lukion tuottaman kielitaidon selvä kohentuminen, jotta sen varaan voidaan kielikeskuksissa rakentaa tutkintoasetuksen edellyttämä kielitaito, tai

2) lainsäädännön muuttaminen siten, että kytkös korkeakoulututkinnon suorittamisen ja toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisen välillä puretaan.
Ensin mainittu vaihtoehto edellyttäisi kaikkien niiden toimenpide-ehdotusten menestyksellistä toteutumista, joita raportissa ehdotetaan kouluopetuksen kehittämiseksi. Opetussuunnitelmien ja oppimisympäristöjen kehittäminen, toiminnallisen kielitaidon ja oppijakeskeisyyden korostaminen sekä opettajankoulutuksen kehittäminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, jotka edistäisivät myös korkea-asteen kielikoulutuksen tavoitteita. Jos peruskoulu ja lukio tuottaisivat sellaisen kielitaitopohjan kuin niiden pitäisi, korkeakoulujen tehtävä saattaa opiskelijat asetuksen edellyttämälle taitotasolle ruotsin kielessä olisi realistinen. Ylioppilaskokeen ohjaava vaikutus on tunnetusti suuri lukio-opetuksen suhteen, eikä ruotsin ylioppilaskokeen valinnaisuus ole omiaan kannustamaan tavoitteelliseen opiskeluun. Toisaalta lukion ruotsinopetus vaikuttaa edelleen keskittyvän pitkälti ylioppilaskirjoituksiin ja sitä kautta kielen rakenteiden korostamiseen kielitaidon muiden osa-alueiden kustannuksella, vaikka jo lähes puolet ikäluokasta jättää ruotsin kirjoittamatta.

Jälkimmäinen vaihtoehto vaatisi tutkintoasetuksen muuttamisen. Jos korkeakoulutasolla noudatettaisiin samaa logiikkaa kuin ylioppilaskirjoituksissa, korkeakouluopiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus opiskella toista kotimaista kieltä ja osoittaa sen taito korkeakoulututkintoon johtavien opintojensa yhteydessä, mutta korkeakoulututkinnon saaminen olisi mahdollista myös ilman ruotsin taidon osoittamista.

Voinee ennustaa, että joillakin tieteenaloilla ruotsin suorittaminen osana yliopistotutkintoa vähenisi radikaalisti, kun taas sellaisilla aloilla, joilta työllistytään julkisiin tehtäviin, ruotsin suorittaminen olisi edelleen suosittua. Ruotsin opiskeluun muodostuisi kannustin, koska sen suorittaminen toimisi työmarkkinoilla aitona kilpailuvalttina, jota kaikilla korkeakoulutetuilla ei automaattisesti olisi. Opiskelijan valinta olla osoittamatta ruotsin kielen taitoa yliopistotutkinnossaan ei olisi peruuttamaton, koska toisen kotimaisen taidon osoittamiseen erikseen on olemassa kaksikin toimivaa järjestelmää, valtionhallinnon kielikoe ja yleiset kielitutkinnot

Vuokko Paakkonen
Puheenjohtaja
Suomen yliopistojen kielikeskusten verkosto (FINELC)

[lpo]

Tarkoittaakohan tuo kiemurtelu nyt sitten sitä, että virkamiesruotsin suoritus tehtäisiin mahdolliseksi lukiotasolla? Tämähän ei taas auttaisi ammatilliselta puolelta yliopistoon pyrkiviä. Aivan turhaa väittää että ongelmat yliopistotasolla johtuisivat kirjoituspakon poistumisesta, sillä kurssien määrä ei muuttunut mihinkään.

Pahimmassa tapauksessa saavat päähänsä lisätä lukion "kielipainotteisuutta" eli toisin sanoen ruotsinkursseja... Silloin ollaankin jo tiellä vanhaan oppikouluun ja voidaan heittää hyvästit luonnontieteiden osaamiselle.

[NRR]

Tarkoittaakohan tuo kiemurtelu nyt sitten sitä, että virkamiesruotsin suoritus tehtäisiin mahdolliseksi lukiotasolla? Tämähän ei taas auttaisi ammatilliselta puolelta yliopistoon pyrkiviä. Aivan turhaa väittää että ongelmat yliopistotasolla johtuisivat kirjoituspakon poistumisesta, sillä kurssien määrä ei muuttunut mihinkään.

Pahimmassa tapauksessa saavat päähänsä lisätä lukion "kielipainotteisuutta" eli toisin sanoen ruotsinkursseja... Silloin ollaankin jo tiellä vanhaan oppikouluun ja voidaan heittää hyvästit luonnontieteiden osaamiselle.

On käsittämätöntä, että poikia rajataan jatkokoulutuksesta pakkoruotsilla - miksi meillä ei ole mahdollista käydä tekniikkapainotteista lukiota? Tarvetta matemaattiselle osaamiselle (ilman pakkoruotsia mutta hyvällä englannilla) olisi paljon.

Nyt peruskoululaisten voimia ja jopa erityisopetuksen kallista resurssia kaadetaan pakkoruotsiin, jonka merkitys on vain paperilla, kaksikielisyysnäytelmän vaatimuksissa. Kukaan ei kysy, mitä nuoret oikeasti tarvitsevat.

Humanistipainotuksella kasvatustieteisiin, journalismiin tai politiikkaan kouluttautuneet arvostavat ruotsin kaltaista näennäistaitoa ja tervehtivät ilolla sitä, että pakkoruotsi haittaa heille "vieraan" ryhmän eli lähinnä poikien, vähemmän kouluttautuneista perheistä lähtöisin olevien ja tekniikasta kiinnostuneiden kouluttautumista, mutta antaa opportunisteille mahdollisuuden irtopisteisiin prosvenska-puheita toistelemalla.

[NRR]

Netissä näkyy vain otsikko: Jämsän valtuusto äänesti "pakkoruotsia" vastaan...

[Noustenmaa]

Positiivista on myös se että muuten politiikan äärilaidoilla olevat ovat tässä asiassa löytäneet toisensa.

Ruotsin kielen opetuskokeilun puolesta äänestivät:

Eija Aaltonen (sd.), Seija El-Sayed (uj.), Jukka Haaparanta (ps.), Reijo Himanen (sd.), Sirkka Hirvelä (kesk.), Esko Järvenpää (ps.), Pekka Kataja (ps.), Antero Koivula (kesk.), Jyrki Kokko (uj.), Jouni Kotiaho (ps.), Hannu Loberg (uj.), Jorma Minkkinen (ps.), Pirjo Nurmesviita (kd.), Heikki Paavuori (ps.), Jorma Poti, (sd.), Aira Putkonen (kok.), Piritta Rantanen (sd.), Pertti Riihinen (, Eila Sahala (ps.), Matti Similä (kesk.), Markku Sipilä (kesk.), Voitto Suosaari (kesk.), Ari Valkeinen (ps.).

Kokeilua vastaan äänestivät:

Lotta Ahola (kok.), Tuomo Alanen (sd.), Ari Haggren (kok.), Tapio Hakanen (vas.), Pentti Koskinen (sd.), Mika Kyrö (kesk.), Erja Laaksonen (kok.), Merja Lahtinen (kesk.), Arto Lampinen (sd.), Leena Mikkola (kok.), Erkki Mäntylä (kok.), Arja Paakkanen (vas.), Tuula Peltonen (sd.), Leena Pärnäjärvi (kesk.), Sanna Rajala (sd.), Heikki Rinnekangas (sd.), Pertti Suuronen (sd.), Tommi Tapiainen (vihr.), Leena Valkeajärvi (uj.), Reino Velling (vas.).

[NRR]

äänestystulos 23-20?
ja siis kaikista ryhmistä molemmilla puolilla, paitsi ps?

[Jaska]

äänestystulos 23-20?
ja siis kaikista ryhmistä molemmilla puolilla, paitsi ps?

Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat olivat tietysti pakon kannalla, heikäläisiä ei kokeilua ollut kannattamassa.

[NRR]

äänestystulos 23-20?
ja siis kaikista ryhmistä molemmilla puolilla, paitsi ps?

Vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat olivat tietysti pakon kannalla, heikäläisiä ei kokeilua ollut kannattamassa.

Niin tietysti.
Mikä sitä vasemmistoliittoakin riivaa - miten se on puolustamassa pakkoruotsia, kun suurin osa sen äänestäjistä on ehdottomasti pakkoa vastaan. Tunnen muutaman vasurien äänestäjän. He kokevat äänestävänsä aitoa vaihtoehtoa kapitalistiselle Suomelle, eivätkä kannata pakkoruotsia - mutta eivät todellakaan jaksa ottaa edes selvää, miten oma edustaja äänestää sen kohdalla.

Koen, että on käsittämätöntä, ettei pakkoruotsin puoltajista saa edes pitää listaa. Pakkoruotsi.netin sivuilta seuraava viesti:

T�ll� sivulla ollut "Musta lista" on poistettu tietosuojavaltuutetuttu Reijo Aarnion ilmoituksen johdosta. Tietosuojavaltuutetun kanta on, ett� mustassa listassa olleet tiedot olivat henkil�tietolain tarkoittamia henkil�tietoja eik� niit� saa julkaista ilman henkil�iden lupaa. Pakkoruotsi.net katsoo, ett� tietosuojavaltuutetun kanta on v��r� ja ett� tietojen julkaiseminen on osa sananvapautta, koska tiedot olivat henkil�iden itsens� mediassa julkisuuteen tuomia tietoja, kyse on yhteiskunnallisesta asiasta ja koska listan henkil�t ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia. Tietosuojavaltuutetun kanta johtaa sensuuriin, joka est�� demokratian toteutumista.

http://www.pakkoruotsi.net/musta_lista.php

[Jaska]

No mutta joo, sikäli henkilölista on ihan turhakin, kun puolue määrää mitä äänestetään, ja Suomessa eduskuntapuolueista vain perussuomalaiset kannattaa toistaiseksi kielivapautta.

[NRR]

No mutta joo, sikäli henkilölista on ihan turhakin, kun puolue määrää mitä äänestetään, ja Suomessa eduskuntapuolueista vain perussuomalaiset kannattaa toistaiseksi kielivapautta.

Ei näköjään Jämsässä...

[Jaska]

No mutta joo, sikäli henkilölista on ihan turhakin, kun puolue määrää mitä äänestetään, ja Suomessa eduskuntapuolueista vain perussuomalaiset kannattaa toistaiseksi kielivapautta.

Ei näköjään Jämsässä...

Totta, siis kunnallistasolla puoluekuri ei ole yhtä kova. Mutta vaikutusvaltakin on heikompi, eikä pakkoruotsista voi päästä eroon. Voi kuitenkin tehdä kuten Vantaa ja sementoida englannin kaikkien A1-kieleksi, näpäytykseksi ruotsalaistamiskunnille, joissa ruotsi on sementoitu kaikkien suomenkielisten A1-kieleksi.

Nythän kunnanvaltuusto vain päätti hakeutua kokeiluun (siihen pääseminen taas ei ole heidän päätettävissään); siitähän tässä on kyse, vaikka muotoilu olikin pakkoruotsikannanotoksi puettu.