Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esiin

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esiin

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.12.2016 15:32

HBL on kysynyt historiantutkijoilta, mitä Suomen historiassa tulisi uudelleenarvioida. Mielenkiintoinen kysymys ja nyt myös mielenkiintoisia vastauksia.
https://www.hbl.fi/artikel/hundraariga- ... mvarderas/


Meinander painottaa, etteivät ihmiset ymmärrä, miten Suomea ei ollut olemassakaan ennen 1800-luvun loppua:
Meinander: Finlands historia föddes inte inom Finland - Suomen historia ei syntynyt Suomessa

Professor Henrik Meinander --- hur gammalt Finland egentligen är.
Professori HM --- kuinka vanha Suomi oikeastaan on.

– Många tänker sig att Finland alltid har funnits trots att landet i själva verket formades först i slutet av 1800-talet. Fram till det var Finland som Finland bara en tanke bland en liten grupp, intelligentian och tjänstemän, även om landet förvaltningsmässigt existerade som Rysslands storfurstendöme (ända sedan 1809).
- Monet luulevat, että Suomi on aina ollut olemassa, vaikka maa/valtio todellisuudessa muodostui vasta 1800-luvun lopussa. Siihen asti Suomi Suomena oli vain pienen, intelligentsian ja virkamiesten muodostaman ryhmän ajatus, vaikka maa hallinnollisesti olikin olemassa vuodesta 1809 Venäjän suurruhtinaskuntana.
Keskisarjan mukaan Suomi suojasi Ruotsia tuhat vuotta Venäjää vastaan, mutta Ruotsi kohteli Suomea huonommin kuin mikään muu siirtomaavaltio siirtomaitaan:
Keskisarja: Sverige står i tacksamhetsskuld till Finland - Ruotsi on kiitollisuudenvelassa Suomelle

--- docent Teemu Keskisarja --- anser att en kritisk granskning av den svenska tiden (fram till 1809) är något som har varit impopulärt i tiotals år.
dosentti TM arvelee, että Ruotsin vallan ajan kriittinen tarkastelu (vuoteen 1809) on ollut unohduksissa kymmeniä vuosia.

– Sverige behandlade Finland djävligare än vad någon annan europeisk kolonialmakt gjorde (med sina kolonier), säger han.
- Ruotsi kohtelia Suomea kurjemmin kuin mikään muu eurooppalainen siirtomaavalta kohteli siirtomaitaan, hän sanoo.

– Har man helt glömt bort att före slutet av 1800-talet kunde en finne inte använda finskan i domstolar ens i vardagliga ärenden så som arvsfrågor.
- Onko kokonaan unohdettu, että ennen 1800-luvun loppua suomalainen ei voinut käyttää suomea tuomioistuimessa edes tavallisimmissa asioissa kuten perintökysymyksissä.

Han tycker också att Sverige står i tacksamhetsskuld till Finland som har skyddat Sverige från Ryssland i tusen år.
Hänen mielestään Ruotsi on myös kiitollisuudenvelassa Suomella, joka suojasi Ruotsia Venäjältä tuhannen vuoden ajan.
Onkohan näissä kahdessa näkemyksessä jokin perustavaa laatua oleva ristiriita?

Hillevi Henanen
Viestit: 2523
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 31.12.2016 16:11

NRR kirjoitti:HBL on kysynyt historiantutkijoilta, mitä Suomen historiassa tulisi uudelleenarvioida. Mielenkiintoinen kysymys ja nyt myös mielenkiintoisia vastauksia.
https://www.hbl.fi/artikel/hundraariga- ... mvarderas/
--- docent Teemu Keskisarja --- anser att en kritisk granskning av den svenska tiden (fram till 1809) är något som har varit impopulärt i tiotals år.
dosentti TM arvelee, että Ruotsin vallan ajan kriittinen tarkastelu (vuoteen 1809) on ollut unohduksissa kymmeniä vuosia.
Onkohan näissä kahdessa näkemyksessä jokin perustavaa laatua oleva ristiriita?
Tuo impopulär on negatiivisempaa kuin pelkkä unohduksissaolo, kääntäisin sen yhdellä sanalla epäsuosituksi.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.12.2016 16:29

Hillevi Henanen kirjoitti:
NRR kirjoitti:HBL on kysynyt historiantutkijoilta, mitä Suomen historiassa tulisi uudelleenarvioida. Mielenkiintoinen kysymys ja nyt myös mielenkiintoisia vastauksia.
https://www.hbl.fi/artikel/hundraariga- ... mvarderas/
--- docent Teemu Keskisarja --- anser att en kritisk granskning av den svenska tiden (fram till 1809) är något som har varit impopulärt i tiotals år.
dosentti TM arvelee, että Ruotsin vallan ajan kriittinen tarkastelu (vuoteen 1809) on ollut unohduksissa kymmeniä vuosia.
Onkohan näissä kahdessa näkemyksessä jokin perustavaa laatua oleva ristiriita?
Tuo impopulär on negatiivisempaa kuin pelkkä unohduksissaolo, kääntäisin sen yhdellä sanalla epäsuosituksi.
Kiitos, niinhän se on. Ja minkäköhän vuoksi jokin näin keskeinen on vapaassa tiedeyhteisössä epäsuosittua ;)

JV Lehtonen
Viestit: 1868
Liittynyt: 22.04.2013 09:55

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja JV Lehtonen » 31.12.2016 17:57

Meinander voisi meille suomenkielisille kertoa myös sen, että
Suomen itsenäistyttyä ruotsin kielen kansalliskieliasema ei suinkaan
ollut mikään itsestäänselvyys.

Ruotsinkielisethän kokivat olevansa oma kansansa, jolla pitää olla oma kansalliskieli.

Siis yksi maa, yksi valtio, mutta kaksi kansaa ja sen johdosta kaksi kansalliskieltä!

Tämä svekomaaninen ja suomenruotsalainen nationalismi on onnistuttu häivyttämään
julkisesta keskustelusta kokonaan. Tilalle on kehitetty "yksi kansa-kaksi kieltä" - mytologia,
joka kiteytetään termiksi "elävä kaksikielisyys"..

Milloin RKP luopui kahden kansan mallistaan ja alkoi propagoida "yksi kansa-kaksi kieltä".
Ja onko tuo tunne lopulta edes aito, vai onko todellisuudessa edelleen vallalla ajatus
"yksi valtio, kaksi kansaa, kaksi kansalliskieltä"

Meille suomenkielisille toki propagoidaan pakkoruotsin romanttiseksi perusteluksi
"Yksi kansa- kaksi kieltä", vaikka esim. erilliset ruotsinkieliset koulut ja muut instituutiot
viittaavat alkuperäiseen "yksi valtio-kaksi kansaa- kaksi kansalliskieltä"- ajatteluun

Siinä haastetta Meinanderille, joka sinänsä vaikuttaa aivan relevantilta historioitsijalta,
mutta ei liene yhtä "rehellinen" kuin Fred Karlsson arvioidessaan svekomanian roolia RKP:n
todellisena aatteellisena perintönä!

http://ojs.tsv.fi/index.php/virittaja/a ... view/41457

http://lingvistbloggen.ling.su.se/?p=768

Uolevi
Viestit: 141
Liittynyt: 17.11.2008 23:21

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Uolevi » 31.12.2016 21:04

Muutama vuosi sitten Henrik Meinander vakavissaan väitti, että Kalevala ei ole mikään suomalaisten kansalliseepos vaan pelkkä (ruotsinkielisen) Lönnrotin luomus. Lönnrothan joutui opiskelemaan ensin ruotsin kielen päästäkseen uralla eteenpäin. En pitäisi Meinanderia kovin uskottavana historioitsijana, en myöskään Tarkiaista, joka työskenteli Ruotsissa pääosan aktiiviurastaan.

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 31.12.2016 22:49

Meinander on sekä ollut laatimassa pakkoruotsiliturgiaa että toisaalta yrittänyt hiukan pehmentää kovan linjan näkemyksiä.

Meinander oli pohjustamassa pakkoruotsistrategiaksi muodostunutta kielistrategiaa, josta kirjoitin aikanaan näin:
Tammikuussa 2011 - vähän ennen edellisiä eduskuntavaaleja, ennen Ahtisaaripaperin siirtymistä osaksi hallitusohjelmaa, ennen kielistrategiatyötä - professorit Fred Karlsson ja Henrik Meinander sekä europarlamentaarikko Henrik Lax kirjoittavat Hesarin yleisönosastossa ympäripyöreästi toimivan kielistrategian tarpeesta Suomessa (strategiahan oli varmasti jo RKP:n kulisseissa ja Ahtisaaripaperin konsepteissa nostettu kaiken kielipolitikoinnin äidiksi). Eväitä strategiaan saataisiin Ahtisaaren johtaman poliittisen työryhmän tulevasta raportista ja vielä julkaisemattomista selvityksistä, joita ovat laatineet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Opetushallitus (nämä nimet kuulostivat jo tuolloin minusta pahaenteisiltä, siellä virkamiehillä on vahva velvoite noudattaa RKP:n kielipolitiikkaa). Mielenkiintoisinta olivat minusta tekstin kytkökset identiteettipuheeseen:

- "Mustavalkoinen eipäs juupas -keskustelu pakkoruotsista on vääristänyt kielipoliittisia ja kansallisiakin perspektiiviejämme. Ensisijaisestihan pitäisi olla kyse siitä, miten haluamme hahmottaa identiteettimme ja paikkamme nopeasti muuttuneessa maailmassa. Millaisia kansakuntamme keskeisten maantieteellisten suuntausten tulisi olla ja kuinka ne pitäisi toteuttaa?
- "Kaipaamme näkemystä kansalliskieltemme elintilan turvaamisen edellytyksistä, jotta suomalaisille voitaisiin varmistaa kestävät kielten opiskelumahdollisuudet. Kansallisen kielipääoman vaaliminen on koko kansan asia."
- "Kieltenopetuksen linjaukset ovat olennainen osa pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikkaa. Käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua, toteutuu konkreettisesti kielivalintonoissamme ja kielilainsaäädännössämme moneksi vuosikymmeneksi."

Meillä voivat tuon tason ammattilaiset ja vaikuttajat kirjoittaa maan luetuimpaan lehteen omalla nimellään, että heistä kyllä pitäisi "pienen kansakunnan kulttuuri- ja identiteettipolitiikka" toteuttaa heille luontevinta taustakotia Nordenia kaikille tuputtaen ja että "käsityksemme siitä, mihin kulttuuriin ja talouteen haluamme ensisijaisesti kytkeytyä ja kuulua" olisi jotenkin yksiselitteinen ja kaikille yhteinen ja sisältäisi vielä Nordenin käsittämisen skandinaavisena alueena.
Toisaalta Meinander nosti äänensä selittääkseen suomenruotsalaisten propakkoruotsiseminaarissa sitä, että suomenkielisten kokema sorto on ollut totta: suomen kieli olisi kadonnut kuin iiri, mikäli Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia 1809. Hän on myös puolustanut pakkoruotsista käytäviä anonyymejä nettikeskusteluja:
Keskustelutilaisuus: Pakkoa pakoon - varmistaako vapaaehtoisuus suomalaisten kielitaidon?
Aika: to 10.10.2013

professori Meinander yritti myös muistuttaa, että nettikeskustelu väistämättä voimistuu, jos tietyt aiheet yritetään virallisesti vaientaa: "--- Elämme edustuksellisessa demokratiassa --- miten yhteiskunnallisessa keskustelussa esitellään asioita. Syntyy ilmapiiri, jossa valtaapitävät puolueet välttävät tiettyjä keskustelunaiheita tai korostavat niitä, esim. maahanmuuttoa ja kielivalintoja koulussa, nämä ovat asioita, joihin joko otetaan kantaa tai vaietaan. Nämä vaikuttaa eduskunnan kokoonpanoon. Voi olla, että Suomi24-keskustelut ovat tärkeämpiä yhteiskunnallisesti kuin nämä spesifoidut artikkelit samanmielisten kesken ---."
Asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta tässä "Suomi syntyi 1800-luvun lopussa" -puheessa näkyy tietty peruskokemusten ero.

TMK
Viestit: 609
Liittynyt: 01.11.2013 03:43

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja TMK » 01.01.2017 20:44

Vähän ehkä samaa ajatusta "vihapuheesta". Laitetaan linkki vaikka tänne. Jännä, ettei pakkoruotsia mainita, vaikka hyvin voisi.

Millaista on se vihapuhe, jota ei huomata?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2 ... 28792.html

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 01.01.2017 21:25

TMK kirjoitti:Vähän ehkä samaa ajatusta "vihapuheesta". Laitetaan linkki vaikka tänne. Jännä, ettei pakkoruotsia mainita, vaikka hyvin voisi.

Millaista on se vihapuhe, jota ei huomata?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2 ... 28792.html
Kiitos. Näin linkin takana olevassa kolumnissa:
Itsenäisessä Suomessa on vaikuttanut melkein joka aikakaudella ns. oikeaoppisen älymystön joukko, joka on halunnut määritellä, miten asioista tulee ajatella. Aatteet ovat sitten vaihdelleet ajan hengen mukaisesti. Esimerkiksi 1920- ja 1930-luvulla osa älymystöä huumaantui Mussolinin fasisteista, Hitleriäkin sympatiseerattiin ja Lapuan liikkeellä oli omat vahvat tukijansa --- Medialla oli iso rooli. Eritoten Uusi Suomi kannatti Lapuan liikettä ja Hufvudstadsbladet taas kampanjoi oikeusvaltiota puolustanutta, mutta punikkiministeriksi leimattua Heikki Ritavuorta vastaan niin kiiluvasilmäisesti, että kirjoittelun katsotaan osittain vaikuttaneen jopa Suomen itsenäisen historian ainoaan valtiolliseen murhaan. --- Sotien jälkeen tuli täyskäännös. Osa älymystöstä alkoi kumartaa itään päin, samalla fanaattisuudella kuin ennen sotia intoiltiin fasismista. 60- ja 70-luvulla mielipideilmapiiriä hallitsivat taistolaiset. --- Monella tuon ajan poliitikolla, taiteilijalla tai toimittajalla on kipeitä muistoja siitä, miten rajua oli kohtelu, jos rohkeni olla eri mieltä. Fyysisten muilutusten aika oli toki ohi: ketään ei enää tungettu autoon ja viety rajalle. Sen sijaan henkinen väkivalta kukoisti: toisinajattelijoiden pilkka, syrjintä ja naurunalaiseksi tekeminen oli yleistä. --- Suomessa on jälleen omanlaisiaan ns. oikeaoppisia, jotka haluaisivat määrittää, mitä Suomessa saa sanoa ja ajatella. Kuten aiemminkin historiassa, tämä joukko on taitava hallitsemaan yhteiskunnallista keskustelua ---
Tämä "oikeaoppisen älymystön joukko" näyttää valinneen puolensa aina perin onnettomasti...

NRR
Viestit: 9797
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 04.01.2017 16:23

HBL:n kulttuuritoimitus on kauhistunut saatuaan luettavaksi ruotsinsuomalaisesta taustasta nousseiden ruotsalaisten historiateoksen, joka puhuu siitä, miten Ruotsi kolonialisoi Suomea.
I förordet skriver Borg sedan att det finns två konkurrerande historieskrivningar där den ena är att den östra landsändan var en landsända som alla andra, medan den motsatta ser den östra rikshalvan som ”en exploaterad koloni erövrad genom militära maktmedel, vars befolkning behandlas som annorlunda och förtrycks av en svenskspråkig centralmakt i Stockholm och Åbo”.
Kirjan esipuheessa kuulemma tekijä kirjoittaa, että on olemassa kaksi kilpailevaa historiankirjoitusta, yhden mukaan itäinen maakunta oli maakunta siinä missä muutkin ja toisen näkökulma on päinvastainen eli itäinen osa valtiota oli "hyväksikäytetty siirtomaa, joka oli vallattu sotilaallisella voimalla ja jonka väestöä pidettiin erilaisena ja sitä sortivat niin ruotsinkielinen keskusvalta Tukholmassa kuin Turussa".

HBL:n kulttuuritoimitus ei voi ymmärtää, miten "antirasistiset vasemmistolaiset" lainaavat "perussuomalaisten historianäkemystä".

https://www.hbl.fi/artikel/antirasistis ... storiesyn/

TMK
Viestit: 609
Liittynyt: 01.11.2013 03:43

Re: Alkava SuomiSata-juhlavuosi nostaa historiatulkinnat esi

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja TMK » 04.01.2017 17:45

NRR kirjoitti: Kirjan esipuheessa kuulemma tekijä kirjoittaa, että on olemassa kaksi kilpailevaa historiankirjoitusta, yhden mukaan itäinen maakunta oli maakunta siinä missä muutkin ja toisen näkökulma on päinvastainen eli itäinen osa valtiota oli "hyväksikäytetty siirtomaa, joka oli vallattu sotilaallisella voimalla ja jonka väestöä pidettiin erilaisena ja sitä sortivat niin ruotsinkielinen keskusvalta Tukholmassa kuin Turussa".

HBL:n kulttuuritoimitus ei voi ymmärtää, miten "antirasistiset vasemmistolaiset" lainaavat "perussuomalaisten historianäkemystä".
Ihan kauhiaa... ruotsinkielisethän eivät koskaan voi olla rasisteja. Joku jossain aikoinaan kirjoitti miettineensä, sen jälkeen kun oli ihaillut ruotsalaisten vanhoja kaupunkeja, että miksi Suomessa ei ollut vastaavia. Tullut kai siihen tulokseen, että ne on rakennettu suomalaistenkin työllä ja varoilla.

Olen muuten miettinyt, että kun aina puhutaan, että rannikko on ollut "tyhjä", kun ruotsinkieliset ovat sinne asettuneet, niin voisin hyvin kuvitella, että se on ollut tyhjä sen takia, että alueen väestö on paennut sisämaahan viikinkien hyökkäyksien jälkeen ja niitä pakoon. Rannikkoseuduthan yleensä ovat aina hyvinkin asuttuja.

Vastaa Viestiin