Ruotsinkielisten laajennettu mielensäpahoittaminen

[NRR]

Jaska on blogissaan osunut yhteen kaikkein kipeimpään kohtaan suomalaisuudessa:

--- ruotsinkielisiin on saatu (RKP:n toimesta?) ohjelmoitua "laajennettu mielensäpahoittaminen": kaikki mahdollinen vähänkin ruotsin kieleen liittyvä tulkitaan helposti hyökkäykseksi omaa identiteettiä ja arvoa vastaan.

Tämä tekee kaiken vuoropuhelun mahdottomaksi.

Tämän vuoksi pakon hyväksyjien ei tarvitse kuunnella niitä, jotka kertovat, mitä haittaa pakkoruotsista on. He voivat kivettää sydämensä suomenkielisen pojan opintojen kariutuessa ruotsin reppuihin (heidän mielestään hyvästä syystä), vaikka he nyökyttelevät lempeästi ruotsinkielisen dysleksikkotytön saadessa jatkaa matematiikan yliopisto-opintojaan jättäen suomen opinnot pois.

Olisi järjetöntä syyttää suomalaisia saksalaisvastaisiksi, kun nämä eivät halua saksaa pakolliseksi kieleksi. Ei meitä syytetä edes anglovastaisiksi, kun englanti ei ole pakollinen. Mutta ruotsin pakollisuuden kritisointi nähdään heti vihapuheena.

Toivottavstti keskustelu Jaskan blogissa jatkuu: http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... -pelottelu

Mutta Adlercreutz, Grönlund ja kumppanit, he kylvävät pelkoa omissaan puhumalla "panettelukamppanjasta" tai "fennomaanihallituksesta", mutta eivät suostu keskustelemaan aiheesta. Nyt olisi joko avoimesti lähdettävä vuoropuheluun tai lopetettava kielivapautta toivovan enemmistön syyttäminen ties mistä.

[NRR]

Tämä on nyt mielestäni oleellisin este kielivapauden etenemiselle ja edes pienelle avoimmuudelle asiassa.

Ruotsinkielisten näyttää olevan mahdotonta ymmärtää muiden kieliryhmien pakkoruotsikritiikkiä:

- He eivät ymmärrä, miten suurimmalle osalle ruotsista ei ole mitään hyötyä, kun heille on aina ollut hyötyä suomesta - ja heistä tilanne on jopa se, että ruotsi on se merkittävämpi kieli.

- He eivät ymmärrä, että pakkoruotsista on todella haittaa, maahanmuuttajille, dysleksikoille ja että virkapakkoruotsi on todellinen riesa kielellisesti vähemmän lahjakkaille, välivuosien jälkeen ruotsinsa unohtaneille, ammattiväylää pitkin korkeakouluun tulijoille,... Heillähän suomi vahvistuu arjessa ja harvat ummikot voivat päättää opintonsa Ruotsissa äidinkielellään ja ilman pakkosuomea. Myös kielivaranto kärsii nimenomaan pakkoruotsista - siksi Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi, että se söi nuorten muun kielitaidon. Maan pääkieli ei toimi samoin suomenruotsalaisten nuorten koulutuksessa, koska se on oikeasti pääkieli - tarpeellinen ja arjessa tarttuva.

- He eivät ymmärrä, että pakkoruotsi ei todellakaan ole suomenkielisten ja uussuomalaisten etu, vaan sillä ainoastaan varmistetaan ruotsinkielisten alemmat pääsyrajat omiin koulutuksiinsa (muka avoimia kaikille pakkoruotsin vuoksi ja siksi alemmat rajat sallittuja), etuajo-oikeuden virkarakenteissa ja lukemattomat prokaksikielisyys-työpaikat eri tahoilla.

Ja näin heidät on helppo saada kuvittelemaan, että pakkoruotsin kritiikissä, jopa nimityksessä pakkoruotsi, soi vain hurriviha - ja koko asia on hoidettavissa lisäämällä ruotsia, mainostamalla ruotsia, palkitsemalla muutamia ruotsinkielisyyteen vaihtaneita ja pakkoruotsihehkuttelijoita.

Miten tällainen kupla saadaan rikki?

[Ajatuspaja]

Kupla voidaan rikkoa siirtymällä kaksoisstandardista yhteen standardiin!

Suomen oikeusjärjestelmässä ruotsi on toinen kansalliskieli, jolla pitää puhujamäärästä riippumatta olla samat oikeudet ja resurssit kuin suomen kielellä.

Kansainvälisessä arvioinnissa ruotsi on alueellinen kieli ja vähemmistökieli, jolle vaaditaan suojelua nimenomaan vähemmistöstatuksen perusteella.

Siirtymällä yhdenmukaiseen standardiin eli kansainvälisen arvioinnin mukaiseen standardiin, pääsemme askeleen eteenpäin.

Tämä edellyttää ruotsin kansalliskieliaseman poistamista!

Muussa tapauksessa sirkus jatkuu ikuisesti!

[TK]

Pakkoruotsi voidaan lakkauttaa eduskunnan enemmistöpäätöksellä nopeasti.
Tärkeintä on nyt pakkoruotsin lakkauttaminen ja ruotsin muuttaminen valinnaiskieleksi kaikilla koulutuksen tasoilla, näin myös virkamiespakkoruotsi poistuu.

Pakkoruotsin poistaminen ei millään muotoa edellytä ruotsin kansalliskieliaseman (mikä älytön ilmaisu) poistamista.

[NRR]

Tätä samaahan olemme ihmetelleet vuosia.

Pakkoruotsin perusteita ei tunnu kukaan tuntevan.

Milloin syyksi selitetään palvelut - mutta sitten todetaan, etteivät ne palvelut onnistukaan pakkoruotsilla.
Milloin syyksi selitetään perustuslaki ja kansalliskieliasema - mutta sitten todetaan, ettei perustuslaki vaadikaan pakkoruotsia, eikä kansalliskieliäkään ole pakko osata.
Milloin syyksi selitetään "kaksikielinen maa" ja yleinen käytäntö - mutta sitten todetaan, ettei missään kaksikielisessä tai useampikielisessä maassa olekaan pakkoruotsin kaltaista kaikille alakoulusta yliopistoon jatkuvaa pakkoa.
Milloin syyksi selitetään historia, Norden ja yleissivistys - mutta sitten todetaan, että kieliä luetaan tulevaa eikä mennyttä varten, historiassa on muitakin merkkikieliä, Nordenissa yhdistää englanti ja yleissivistys on kykyä laatia järkeviä argumentteja eikä lukea pakkovähemmistökieltä.

Tämä teettely on loputonta.

Lähes virallinen selitys pakolle löytyy muutaman vuoden takaisesta kansalliskielistrategiasta:
“— [Pakko] on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin. — Ruotsinkielisille on etu osata maan valtakieltä, jota käytetään lähes kaikissa osissa maata. Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. —”

Tässä on siis kaksi osaa:
– palvelujen järjestäminen,
– liittyminen pohjoismaiseen yhteisöön ja tutustuminen suomenruotsalaiseen kulttuuriin.
Ne riittävät hehkuttamaan vapaaehtoista eli valinnaista ruotsia mutta eivät riitä pakollisuuteen. Englannin asema nykyisin lingua francana riittäisi pakollisuuteen (vapautusmahdollisuuksin), mutta siitä ei ole tehty pakollista.

Soininvaaran kysymys siitä, miksi meillä on pakkoruotsi (tai mihin se siis riittää?), on oleellinen. Tähän olisi saatava selkeä vastaus, jotta jatkokeskustelu voidaan käydä avoimesti ilmaistuja perusteita punniten. Nyt opetusministerin tulisi myös tuoda esiin se valtiosääntöasiantuntija, jonka arvioon nojaten hän joutuu rajaamaan ruotsittoman kokeilun perustuslakiin vedoten.

[Uolevi]

Kansalliskieli ei tarkoita mitään, kaikkein vähiten virallista kieltä. K.J.Ståhlberg laatiessaan Suomen perustuslakia kirjoitti kielikohdan mutooon: "Suomen virallinen kieli on suomi." Hurrien hyökkäävän vastustuksen edessä hän viimein keksi välttävän kiertoilmaisun asialle.

[NRR]

Katselin erästä twiittiketjua, jossa aloittaja nosti esiin, jostain löytämänsä "suomenruotsalaiset ovat ---"-haukkumakirjeen.

Keskustelu meni näin:

- Tätä on siis pelkästään "pakkoruotsin" vastustaminen.

- eihän tuossa ollut pakkoruotsista mitään? Lähinnä suomeruotsalaisiin kohdistuvaa vihaa.

- just mun pointi. Jos kysyt niitä itse, ne ihan varmasti vastaavat sulle ett ne vastusta ainostaan pakkoruotsin.

- tuskin suurimmalla osalla pakkoruotsin vastustajista on mitään suomenruotsalaisia vastaan. En tosin varmaksi voi sanoa

- Oma arvaus on että 95% koskee nimenomaan suomenruotsalaisten vastustamista.

Pelottelu on siis onnistunut, eivätkä nämä ihmiset suostu kuulemaan pakkoruotsitettujen kokemuksia ja näkemyksiä.

[TMK]

Katselin erästä twiittiketjua, jossa aloittaja nosti esiin, jostain löytämänsä "suomenruotsalaiset ovat ---"-haukkumakirjeen.

Keskustelu meni näin:

- tuskin suurimmalla osalla pakkoruotsin vastustajista on mitään suomenruotsalaisia vastaan. En tosin varmaksi voi sanoa

- Oma arvaus on että 95% koskee nimenomaan suomenruotsalaisten vastustamista.

Ainakin omahyväisyys ja oman navan tuijottaminen on voimissaan. Suurin osa suomalaisista ei kohtaa arjessaan yhtään suomenruotsalaista ja tuskin edes ajattelee heitä. Tosin täytyy myöntää, kun luin toisaalla, miten kirjastoon ei tilata enää uusia kirjoja, ilmeisesti säästöjen takia, että tuskin oli kyseessä "kaksikielinen" paikkakunta, sellainen miljoona pari euroa ylimääräistä kunnalle kun varmaan auttaisi kirjastoakin.