Soininvaara: huono, kallis ja katkeruutta aiheuttava pakko

[NRR]

Minun viestini on se, että ruotsin kielen pakollisuus kaikille on huono, kallis ja katkeruutta aiheuttava tapa turvata maan kaksikielisyys maassa. Se aika ja raha, joka tähän käytetään, tuottaisi paljon enemmän hyötyä käytettynä jollain toisella tavalla. Jos meillä olisi maassa kiinteä budjetti ruotsin kielen hyväksi jota vaikka folktinget hoitaisi, löytyisi nopeasti parempia tapoja tuon rahan käyttöön kuin opettaa ruotsia vastaanhangoittelevalle lieksalaiselle tulevalle metsurille.

Jos perusteita ruotsin kielen pakollisuuteen ei löydy ruotsinkielisten kielellisistä oikeuksista, niiden on löydyttävä opiskelijan omasta edusta. Tämä on asia jota voi selvittää tutkimalla. Tehtäköön kyselytutkimus vaikka 35-vuotiaiden keskuudessa siitä, kuinka paljon heillä on ollut käyttöä kouluruotsille, käyttävätkö he sitä päivittäin, viikoittain, kuukausittain vuosittain vai harvemmin. Voisi myös kysyä, että jos voisi jälkikäteen vaihtaa ruotsin kielen osaamisen johonkin toiseen kieleen, vaihtaisiko ja jos vaihtaisi, mihin. Tämän jälkeen keskustelu olisi paljon tukevammalla pohjalla.

Se, ettei ketään ole kiinnostunut tällaista teettää, kertoo lähinnä siitä, että tässä kysymyksessä tunteet ovat faktoja tärkeämpiä.

http://www.soininvaara.fi/2016/12/14/ru ... 0-merkkia/

[Ajatuspaja]

Ei varmaankaan täytä tutkimuksen kriteerejä (otanta jne),
mutta jonkinlainen vastaus..

”Selvisin tarvittaessa englannilla”

Lähes puolet Seuran lukijoita ei ole tarvinnut työelämässä koskaan ruotsia.

Kysyimme lukijoiltamme Seuran lukijaraadilta ruotsin käytöstä. Vastausten perusteella voi sanoa, että asuinpaikka vaikuttaa voimakkaasti kielen käyttöön. Yli 40 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt ruotsia koskaan töissä. Joka kymmenes vastaaja kertoi käyttävänsä ruotsia päivittäin.

Tässä joitain poimintoja lukijoiden vastauksista, joita tuli 254:

”Täällä Itä-Suomessa en ole virkamiehen lähes 40-vuotisella urallani tarvinnut kertaakaan ruotsia.”

”Vaasalaisena ruotsinkielen käyttö työelämässä oli yhtä normaalia kuin suomenkielen käyttö. On ilo ymmärtää ja puhua molempia kieliä.”

”En oo tarvinna, enkä käättännä, jumalankiitos.”

”En käyttänyt. Selvisin tarvittaessa englannilla.”

”Ruotsinkieltä ei kuule edes yhtä kertaa vuodessa ja silloinkin on asiakasporukassa aina ollut vähintään yksi suomea taitava.”

”En tarvitse ruotsia. Vakiintunut yrityskieli on englanti.”

”Koin rasismia ruotsinkielisten osalta, koska oma taitoni oli hyvin puutteellinen.”

”Kyllä se 60-luvulla opittu kouluruotsi aika kankeasti sujuu. Asiat on tullut selvitettyä jotenkuten.”

”Vaikka jouduin suorittamaan ns. virkamiesruotsin yliopistolla, ei ruotsin puhuminen ole minulle läheskään yhtä jouhevaa kuin englannin.”

”Ruotsissa puhuin englantia. Suomenruotsalaisten kanssa puhuimme aina suomea. Olivat ystävällisen ymmärtäväisiä ihmisiä!”
Lisää aiheesta

Kysyimme lukijoiltamme Seuran lukijaraadilta ruotsin käytöstä. Vastausten perusteella voi sanoa, että asuinpaikka vaikuttaa voimakkaasti kielen käyttöön. Yli 40 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt ruotsia koskaan töissä.
Joka kymmenes vastaaja kertoi käyttävänsä ruotsia päivittäin.

http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaist ... si-maksaa/

[NRR]

Väsynyt kommentti keskusteluosastolta kuvannee hiljaa tilanteeseen alistuneiden tuntoja hyvin:

Nykyään en juurikaan enää jaksa osallistua keskusteluun ruotsin kielestä Suomessa. Se on mielestäni niin itsestäänselvästi loppuun käsitelty asia. Järkiperusteita ei ole pakkoruotsille ja tunnepohjaiset perusteet ovat niin typeriä ja vapaudenvastaisia, että on tosiaan vain ajan kysymys koska järjestelmä lopetetaan. Toisaalta suomalaiset ovat niin hirvittävän hidasta sakkia toimimaan, että vallankumous voi helposti viedä 1000 vuotta.

[NRR]

Nyt kun Anders Adlercreutz, Andre Wickström ja Kimmo Grönlund kävivät twiiteillä kurittamaan Soininvaaraa, luulisi, että hekin haluaisivat sanoa enemmän kuin 140 merkkiä aiheesta ja perustella Soininvaaralle, miksi pakkoruotsi on "luonnollisesti" osa jokaisen opinpolkua alakoulusta yliopistoon.

Kovin vähän on tullut pakkoruotsia puoltavia tekstejä Soininvaaran blogiin. Olisiko jokin näistä heiltä:

kieltäydyit luopumasta todistetusti ruotsin kielen, ja suomenruotsalaisten vihaajien keksimästä ja propagoimasta pakkoruotsi-sanasta, joka on yksipuolisesti nykyisen kouluruotsin vastustajien käyttämä sana. Emme koskaan kuule lausetta “kannatan pakkoruotsia”. Painavin perustelusi oli että pakkoruotsi-sana niin tehokkaasti ilmentää mistä debatissa on kyse.No, miksi sinun mielestä ei saisi käyttää N-sanaa Saharan eteläpuolisista Afrikan asukkaista ? (vai saako sinun mielestä ?)

Sanon teille tämän vain yhden kerran: Me tulemme olemaan riippuvaisia Ruotsista ja muista Pohjoismaista jos Putin rupeaa ärjyämään kunnolla.
Meillä oli vielä pari kuukautta sitten ovi auki Natoon, mutta se ovi on menossa kiinni. Jos suomalaiset vain haistattelevat ruotsalaisille ja ruotsin kielelle, niin se on Suomen menoa sitten.

ollaan kohta siinä pisteessä, että osa suomalaisista ei osaa enää ääntää edes omaa nimeään. Siis nämä nyyperit ja ruunekreenit.

[TMK]

Sanon teille tämän vain yhden kerran: Me tulemme olemaan riippuvaisia Ruotsista ja muista Pohjoismaista jos Putin rupeaa ärjyämään kunnolla.
Meillä oli vielä pari kuukautta sitten ovi auki Natoon, mutta se ovi on menossa kiinni. Jos suomalaiset vain haistattelevat ruotsalaisille ja ruotsin kielelle, niin se on Suomen menoa sitten.

Onkohan tämä nyt sitten sitä "ruotsinkielistä sivistystä", ihmisten arvottaminen kielen perusteella, että edes naapurimaa tai sen ihmiset eivät ole auttamisen arvoisia, elleivät he puhu samaa kieltä? No, itse asiassahan näinhän sotien jälkeen kävikin karjalaisten asuttamisen kanssa. Varmaan ruotsalaisetkin olisivat ylpeitä tästä kuvailusta, jos tietäisivät.

[NRR]

Keskustelussa näkyy, että nyt pakon puolustajista ovat enää paikalla ne kaikkein höpöimmät. Ilmeisesti muut ovat ymmärtäneet, ettei heillä ole mitään, millä oikeasti puolustaa pakkoa...

[NRR]

Tiesiköhän Soininvaara tästä, ettei kielikokeiluja saada, koska "perustuslaki"...

[JV Lehtonen]

Tiesiköhän Soininvaara tästä, ettei kielikokeiluja saada, koska "perustuslaki"...

EI,vaan hän tiesi, että hallituksen Vaasa-päätös tarkoittaa sitä, että "suomenkielisten pakkoruotsi
turvaa ruotsinkielisten kielelliset oikeudet", vaikka paikallis-RKP väittääkin, että vain ruotsinkielinen hallinto
voi turvata ruotsinkielisten kielelliset oikeudet.
Soininvaara inhoaa RKP:n kaksinaamaisuutta, mutta minä inhoan tätä keskustan valtapeliä,
jonka seurauksena pakkoruotsi vain korostuu!
"Pakkoruotsi turvaa ruotsinkielisten kielelliset oikeudet"- se on pelin henki!

Onko se totta vai suuri kollektiivinen valhe, sen voi jokainen itse määritellä!

Minusta Suomen koko kielipolitiikka on suuri kollektiiivinen valhe!
Vain luopumalla tästä kollektiivisesta valheesta, tilanne voidaan rationalisoida.
Väite, että suomenkielisten pakkoruotsi turvaa ruotsinkielisten kielelliset oikeudet
on paskapuhetta, mutta palvelee tosiasiassa sekä RKP:n svekomaanien agendaa
että keskustan alueellista valtapolitiikkaa- siis mahdollisimman epäpyhä allianssi-
kärsijöinä tavalliset suomenkieliset ja Pohjanmaan ruotsinkieliset
Hyötyjinä Helsingin kaksikielisyyseliitti ja keskustan aluepoliitikot!

[NRR]

Suomen koko kielipolitiikka on suuri kollektiiivinen valhe!

Olen samaa mieltä. Sen valheen tekemiseen tyhjäksi riittäisi yksi ajatuksella tehty aukeaman artikkeli - mutta sellaista meidän mediamme ei kykene laatimaan, koska se on valhemedia

Olen tosissani, nämä asiat on käyty esim. Jaskan blogissa läpi tavalla, joka ei jätä selittelyjen varaa. Paitsi että pakon puolustajat tietysti pitävät tunnepuheestaan kiinni, koska eivät halua avata silmiään, koska ei ole pakko.

Soininvaaran blogissa eräs kommentoija käytti sellaisen tunnepuheenvuoron pakon puolesta, on kuulemma yleissivistystä. Vastasin siihen omalla tavallani:

… vaan kun jotain pientä aina löytyy Suomesta johon kouluruotsia tarvitaan. Esim. Juhani Aho kirjoissaan olettaa lukijan osaavan hiukkasen ruotsia. Ja joo, Aho on menneisyyttä mutta eipä taida ihan pian jäädä unholaan. Näitä esimerkkejä voi keksiä ziljoonan verran, jokainen pieni mutta ei triviaali. Ruotsia opiskellaan mm. siksi että se Suomessa on osa yleissivistystä

Ymmärrän, että tarkoitat hyvää – mutta katsot nyt tilannetta aika kapeasta ja joustamattomasta näkökulmasta.

Yleissivistys on monimääritteinen käsite. Juhani Ahon teokset saavat sivujensa alareunoihin lisätekstejä, joissa käännetään ja kuvataan sellaisia sanoja ja lauseita, joita nykylukijan ei välttämättä ajatella tuntevan tai osaavan kääntää. Yleissivistystä on se, että osaamme avata klassikkoa näin aikojen ja kielen muuttuessa, sitä tehdään kaikkialla.

Ruotsin, latinan, ranskan, venäjän, saamen kielet voivat olla yksin tai yhdessä yleissivistystä joillekin – mutta sellaista yleissivistystä ne eivät ole, että ne pitäisi vaatia kaikilta. Nuorille itähelsinkiläisille voi olla yleissivistystä osata tervehtiä ja kiroilla mahdollisimman monella alueensa maahanmuuttajakielellä – mutta meille vanhemmille se ei ole välttämätöntä. Nämä painotukset vaihtelevat.

Myös käsitys suomalaisuudesta vaihtelee ja me kestämme sen kyllä. Jokainen voi määritellä oman suomalaisuutensa, ne asiat, joita ajattelee laulaessaan Kuoppamäen Sinistä ja valkoista: juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen, lämmön tunsin kuitenkin, lujuudessa graniitin…

Tämä on elämää, vaatii realismia. On periaatteellisesti aivan eri asia vaatia omille lapsille oikeutta valita näille tärkeitä kieliä kuin vaatia muitten lapsille pakolla omasta mielestä tärkeitä kieliä. Tämän eron ymmärtäminen on yleissivistystä jos mikä!

Inhimillisesti on merkittävää se, että olemme kadottaneet kosketuksen kielen oppimisen problematiikkaan ja siihen, miten eri tavoin olemme siihen rakentuneet. Nyt vaaditaan kaikkia opiskelemaan ruotsia, jotta voisimme kohdata inhimillisesti alle viiden prosentin vähemmistön harvat ummikot heidän omalla kielellään! Mutta samalla uhrataan paljon suurempi joukko, nimittäin ne (noin viidennes ikäluokasta), joilla on oppimisen haasteita ja ne (helsinkiläisnuorista noin viidennes), joilla on tausta muualla kuin kotimaisissa kielissä. Esimerkiksi Ruotsissa noin kolmannes ikäluokasta vapautetaan lukemasta toista vierasta kieltä ja he lukevat sen sijaan joko lisää koulukieltä tai lisää omaa kotikieltä.

Tämänkin ymmärtämisen pitäisi kuulua yleissivistykseen. Luotan siihen, että uskotte minua, kun sanon, että näen oppilaita, jotka aina aloittavat kielen opiskelun kutakuinkin nollasta kurssin vaihtuessa – eivätkä he ole asenenvammaisia tai kehitysvammaisia tai pelkästään metsureiksi sopivia vaan ihan tavallisia nuoria, joilla on eriasteinen dysleksia (joskus vaikeasti diagnosoitavissa), minkä ei tarvitsisi kohtuuttomasti hankaloittaa heidän opiskeluaan ja uratoiveitaan – matemaatikoksi voi hyvin päätyä dysleksian kanssa.

Yleissivistys on ymmärrystä, halua ottaa selvää, kuunnella muita, punnita vaihtoehtoja,… Kiitos!

[NRR]

Mistähän tämä skenaario on peräisin, siinä viitataan "väestöennusteeseen, jonka mukaan pääkaupunkiseudulla asuu v.2030 350000 maahanmuuttajataustaista ihmistä ja ruotsinkielisiä on silloin n. 60000. Kielilakien muuttamisen aika on nyt."

[NRR]

Soininvaaran palstalla on käyty sävyisää keskustelua, mutta todelliset pakon puolustajat ovat piilossa.

Viimeisimpiä viestejäni joulukiireessä:

Asiallista tietoa ei mediassamme jaeta: ei tietoa siitä, miten ainoa laatuaan pakkoruotsimme on maailmassa, miten voimakkaasti sitä gallupeissa kritisoidaan ja miten jopa Ahvenanmaalta vastaava pakkosuomi poistettiin, miten surkean näytelmän seurauksena pakko saatettiin voimaan ja miten pakon viime aikaiset lujittamiset on niin ikään tehty suljettujen ovien takana ja... Sen sijaan jatkuvaa naljailua siitä, että suomalaiset ovat asenneongalmaisia, laiskoja ja kenties jopa tyhmiä, kun pakkoruotsi ei maistu, saa lukea ja kuulla riittämään.

Kielikokeilun ehdottaminen oli tietysti vain hätäratkaisu, jolla toisaalta rauhoiteltiin pakkoruotsista eroon haluavaa enemmistöä mutta toisaalta ei yritetty suoraan haastaa pakkoruotsin jatkosta kynsin hampain kiinni pitävää kaksikielistä eliittiä.

Kielipolitiikka on hämärä käsite useimmille ja siksi siitä on vielä helpompi runoilla liturgiaa kuin pakkoruotsista - siksi haluan keskittyä tähän selkeään ongelmaan enkä rakenteisiin sen takana. Hyvä, jos joku jaksaa kritisoida myös noita rakenteita eli kielipolitiikkaa yleensä.

Perustelin tuolla ylempänä, miten pakkoruotsia hehkutteleva liturgia perustuu valheellisiin näkemyksiin enemmistön kieltenopetuksesta ja miten liturgialla ohitetaan realismi. Realismia on tämä:

1. "Ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia muttei kaikille — Vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan”. (monikulttuurisuustutkija Saukkonen)

2. Erityisesti maahanmuuttajataustaisille tai dysleksikoille pakkoruotsi on julkea, julma este ja resurssisyöppö opinnoissa. Ja aivan kuten pakkosuomi Ahvenanmaalla "söi nuorten muun kielitaidon" (viralliset perustelut poistolle), pakkoruotsi mannermaalla syö muun kielitaidon. Alakoulusta yliopistoon jatkuva panostus on muusta, tärkeämmästä poissa.

3. Pakkoruotsi on haitta suomenkielisille ja uussuomalaisille, mutta se on nimenomaan ruotsinkielisten tai oikeastaan ruotsi/suomi-kaksikielisten etu: mahdollistaessaan ruotsinkielisten oikopolut, kiintiöt, alemmat pääsyrajat ja virkamiesurat, se on niin tärkeä, että se menee jopa ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen edelle.

Pakon puolustajat nostavat näiden realiteettien sijaan esiin oman liturgiansa, jossa pakkoruotsi on välttämätön, koska muka

1. "Ruotsi on osa suomalaista kulttuuria ja historiaa" - tosin onhan latinakin osa länsimaista kulttuuria ja historiaa eikä pakollinen, eikö kieliä luetakaan tulevaisuutta varten.

2. "Suomessa on monta kuntaa/aluetta, joissa sitä oikeasti monessa ammatissa tarvitaan" - tosin monia muitakin kieliä tarvitaan ja tarvitaan paljon muutakin, mitä ei vaadita pakollisen, eikä vastaavien vähemmistön palvelujärjestelyjen vuoksi ole valittu pakollista pientä vähemmistökieltä kaikille missään muuallakaan.

3, "Yhteiskunnan yhtenäisyys ja kansan kyky ymmärtää toisiaan menetetään" pakkoruotsin mukana, koska silloin lähtee myös pakkosuomi - ikään kuin alle viiden prosentin vähemmistö kaataisi maan "yhtenäisyyden", mikäli suutuspäissään lakkaisi opiskelemasta maan pääkieltä, koska yli 95%:n enemmistö ei lue heidän kieltään pakollisena...

Rinnastakaa nyt näitä perusteluja ja miettikää!

Ei mikään ihme, ettei tälle palstalle ole eksynyt yksikään Vihreiden virallisista pakkoruotsin kannattajista - he tietävät, ettei pakosta kannata nostaa vuoropuhelua, koska heillä on tarjota vain liturgiansa, ei muuta.

[Hillevi Henanen]

Pakkoruotsin kannattajat ovat tajunneet, että tuuli on kääntynyt.

On itsestään selvää, että pakkoruotsittajille on oma nahka tärkein, ja valtaosa aavistaa, että se nahka on nyt vaarassa. Hurjimmat jopa sortuvat jo varovaisen sovinnollisiin kommentteihin. Svenska ylellä tätä on hauska seurata. Takinkääntöä monen peilin edessä varmaan jo aamuisin kotoa lähtiessä treenataan, mutta toistaiseksi monelle riittää, että esittää uskottavasti kuollutta.

Jatkossa tullaan varmaan näkemään epätoivoisiakin vetoja pakkoruotsin puolesta, mutta ylilyönnit ennemminkin auttavat kuin uhkaavat valinnaisuutta.

Varsinkin svenska ylellä on lietsottu sellaista pelon ja epätoivon ilmapiiriä, että siitä on vaikea edes halutessa laskeutua tavalliseen draamattomaan arkeen.

Yksi esimerkki on Porvoon synnytyslaitoksen lopettaminen. https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/ ... ar-kampigt Sitä surkeutta on paruttu jo pitkään, ja viimeisessä (3.) säälittävässä kommentissa painotettiin sitä miten ruotsinkielisiä kohdellaa koko ajan huonosti ja tietkin vielä ovat kehnot ja kuoppaiset muualle mentäessä.

Avdelningsskötaren ser stängningen som ett bakslag för svenskheten. Sjukhuset har satsat stort på att betjäna föderskor både på svenska och finska.

- Det är inget hip, hip, hurra för det svenska precis.

Ruotsinkielisten julma kohtelu herätti minut ihmettelemään muiden kieliryhmien tilannetta, joten kommentoin svenska ylelle jotenkin näin:

Det finns knappt 30% svenskspråkiga i Borgå. Var har de andra språkgrupperna fött sina barn?
Eli että kun ruotsinkielisiä on Porvoossa vajaat 30%, niin missä ne muut ovat käyneet synnyttämässä.

Oli vissiin vihapuhetta tämä 70%:n mainitseminen, ei julkaistu.

[NRR]

Nyt blogin keskustelupalstan kommentteihin on tullut tuttu sävy: "kolme vierasta kieltä kaikille, jotka menevät lukioon ja yksi niistä ruotsi".

Tämä on RKP:n hellimä ajatus, joka myytiin sekä Vihreille että Kokoomukselle.

Tässä pätkiä kommentoinnista:

vihreä nyöri:
Kompromissi — ruotsia viimeistään kolmantena kielenä — Ruotsi tulisi kuitenkin vastaan viimeistään lukiossa. --- Jos lukee peruskoulussa pitkän englannin ja pitkähkön Venäjän, niin voi selvittää peruskoulun ilman ruotsin opintoja. Lukiossa nämä samat kielet jatkuvat ja niiden lisäksi tulee lyhyt ruotsi.

Tämähän on selvä parannus nykytilanteeseen. Puolet ikäluokasta säästyy pakolliselta ruotsilta kokonaan ja lukioon jatkavilla ruotsin pakko-opinnot vähenevät 7 vuodesta 3 vuoteen.

Ei se lyhyt ruotsikaan ilman työtä tule, varsinkaan pitkän venäjän ja englannin ohella. Miksi painottaa pakolla kieliopintoja lukiossa, kun moni muu tärkeä alue jää opiskelijan oman valinnan varaan?

Kielten oppimiskyky on ihmisillä varsin erilainen. Miksi jatko-opinnoista pitäisi karsia ihmisiä juuri kielten osaamisen perusteella?

Ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen yhteydessä ruotsin yo-kokeesta tuli valinnainen, vain äidinkieli jäi pakolliseksi. Perusteena tähän oli se, että haluttiin vähentää merkittävää kielipainotusta. Meidän lukiomme on ollut kielipainotteinen kaikilla linjoilla siksi, että vanha oppikoulu koulutti nimenomaan virkamiehiä maahan, jossa oli ruotsinkielinen eliitti.

Pakkoruotsin kannattajien suuri unelma on ollut saada kouluihin pakolliseksi kolme vierasta kieltä, joista yksi olisi aina ruotsi. Tämä “ruotsi tulee viimeistään lukiossa” on yksi versio kolmen vieraan kielen pakko-opiskelusta.

Se perustuu vanhaan ajatukseen, että lukiolaisten on oltava kielilahjakkaita ja että korkeakouluihin mennään lukioiden kautta. Tämä ei ole realismia.

Reilu tavoite olisi mielestäni se, että laajan yleissivistyksen tarjoava lukio olisi erilaisten nuorten ulottuvilla, myös matemaattiset ja/tai ei-kielellisesti suuntautuneet olisivat oikeutettuja käymään lukion omilla painotuksillaan.

Korkeakouluihin tulee paitsi opiskelijoita suoraan lukiosta, myös ammattikoululinjan käyneitä ja niitä, jotka ovat olleet pitkään työelämässä – näillä korkeakoulujen kieliopinnot helposti nousevat korkeakoulututkinnon hankalimmaksi osaksi, jopa karsivaksi osaksi.

Tärkeintä olisi vastata siihen, kenen kanssa “kompromissia” pakkoruotsista pitäisi neuvotella, kuka on kielivapautta vastaan ja mistä syystä, miksi pakkoruotsi on tarpeen.

Vain näiden vastausten jälkeen voidaan miettiä, onko olemassa “kompromissia”, joka oikeasti vastaisi johonkin. Pelkästään “akateemisten on osattava ruotsia” ei ole voi olla lähtökohta – sille ei ole perusteita.

[NRR]

Vihreiden ajattelusolmuja kuvaa hyvin Soininvaaran keskustelupalstalle saapunut kompromissin vaatija.

Nykyinen tilannehan on se, että kielipakottajat haluavat päättää paitsi omiensa myös muitten lasten kieliopinnot.

Me muutosta toivovat kielivapauden kannattajat antaisimme perheitten valita kielet itse, myös ruotsia saisi valita.

No, pakottajan mielestä me kielivapauden kannattajat pyydämmet liikaa ja meidän pitäisikin tyytyä "kompromissiin", jossa pakottajat edelleen saisivat päättä paitsi omiensa myös muitten lasten kieliopinnot, mutta me kielivapauden kannattajat saisimme jättää lapsiltamme ruotsin pois, mikäli emme kouluta lapsiamme yli peruskoulun.

Tosi reilu "kompromissi"!
Näkee, ettei pakottajilla oikeasti ole kykyä minkäänlaiseen eettiseen ja loogiseen pohdintaan.

[NRR]

Soininvaara kirjoitti katkerasti, että Tynkkysen videon jälkeen kukaan ei koske pakkoruotsiin enää pitkällä tikullakaan, että perusnuoret takasivat ruotsinkielen pakollisuuden vuosiksi eteenpäin.

Kysyin, kuka muu tunnettu poliitikko kuin hän on koskenut edes pitkällä tikulla pakkoruotsiin viime vuosina. - Asiallisuutta ei meiltä kriitikoilta ole puuttunut, mutta koko establishment on leikkinyt kuollutta teeman suhteen, kuten folktingetin ohjekirja neuvoo - ja media vaikenee.

Ajattelen näin:

Ymmärrän, että on yksinäistä nousta pakkoruotsin kriitikoksi julkisuudessa. Selkään taputtelijoiksi tarjoutuu vain meitä, julkisesti ruotsinvihaajiksi ja asennevammaisiksi leimattuja kiihkeästi kirjoittavia vanhoja kapinallisia.

Ja sitten tulee Tynkkysen video, jolla näytetään, että pakkoruotsi on performanssien performanssi eivätkä sen kriitikot yritä enää leikkiä fiiniä.

Fiinin leikkiminen on ollut meillä kansalaisvelvollisuus. Helsinkiläiskouluissa rehtorit ovat tänä syksynä esitelleet uutta tuntijakoa, jossa pakkoruotsin tuntimäärä on noussut kolmanneksella - valtava, aivan poikkeuksellinen satsaus ja syö erityisesti valinnaisainetunteja. Katselin omassa koulussani, miten rehtori kiirehti muun asian lomassa lausumaan, että "Helsinki on strategiansa mukaan kaksikielinen ja kansainvälinen kaupunki, joten tämä ruotsin tuntien määrän lisäys on linjassa kaupungin strategian kanssa". Opettajat katselivat vaitonaisina seiniä, pöytiä, toisiaan ja muiden kuin kieltenopettajien naamasta saattoi aavistella, että mielessä lausuttiin maaginen v:llä alkava viisikirjaiminen sana. Sanakaan ei sanota - paitsi myöhemmin kaljan ääressä löytyy tekstiä, mitä folktinget kuvittelee löytyvän vain persujen kaljailloista.

On aika rikkoa tämä tabu. Kaikki ei ole fint. Loputtomaan vetkutukseen ei ole varaa. Todellisia yksinäisiä ovat ne dysleksikot, maahanmuuttajat ja tekniikkaan tms. suuntautuneet oppilaat, joilla ruotsi ei suju. Heidän perheensä riitelevät siitä, kuka on lukenut liian vähän satuja, kenen rahoilla käydään lisäkursseja ja pitkitetään lukiota, ammattikorkeaa, yliopistoa ja - mitä jos seinä nousee pystyyn. He ovat yksinäisiä!

Tämä tabu on rikottava!