Ruotsalaisuuden päivä: Savon Sanomat palkittiin

[NRR]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi:

Suomen ruotsinkielisten asukkaiden yhteistyöelimen Folktingetin tukiyhdistys on myöntänyt tämän vuoden Bojan Sonntag -palkinnon Savon Sanomille. Palkintosumma on 5 000 euroa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Marcus Rantala julkisti palkinnon Folktingetin ruotsalaisuuden päivän vastaanotolla Helsingin kaupungintalolla.

Folktingetin tukiyhdistyksen mukaan Savon Sanomilla on pitkään ollut erittäin rakentava linja koskien Suomen kaksikielisyyttä. Lehti on nostanut sekä pääkirjoituksissa että artikkeleissa esille ruotsin kielen tärkeyden, ruotsin kielen opetuksen suomenkielisissä kouluissa ja Suomen osana pohjoismaista arvoyhteisöä.

– Monet suomenkieliset lehdet ovat ansiokkaasti nostaneet esille Suomen kaksikielisyyden. Haluamme huomioida Savon Sanomia, joka toimii täysin suomenkielisessä ympäristössä Kuopiossa. Savon Sanomat on pitkäjänteisesti ja tietoisesti huomioinut Suomen kaksikielisyyden ja Suomen pohjoismaista suuntautumista, sanoo Marcus Rantala.

– Halu syventää ja argumentoida asioita on tärkeää tämän päivän maailmassa. Se synnyttää suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä, se rakentaa siltoja ja on mukana luomassa avointa Suomea. Juuri tätä Savon Sanomat on tehnyt, sanoo Rantala.

Savon Sanomien vastaava päätoimittaja Seppo Rönkkö on otettu kunnianosoituksesta.

– Haluamme sijoittaa palkintosumman tulevaisuuteen, ja edistää toisen kotimaisen kielen opiskelua jo nuorimmissa ikäluokissa. Uudessa opetussuunnitelmassa ruotsin kielen opiskelu alkaa alakoulussa 6. luokalla. Kohdennamme palkintomme tähän ikäryhmään.

Päätoimittaja Rönkkö sanoo, että Savon Sanomat haluaa korostaa kaksikielisyyden ja ylipäätään kielitaidon tärkeyttä.

Kuopion kaupungin opetusjohtaja Leena Auvisen mukaan uudet opetussuunnitelmat edellyttävät erilaista opettamisen otetta ja opetusmateriaalien hankintaa.

– Haluamme kohdentaa lahjoituksen digitaalisen opetusmateriaalin hankkimiseen alkavan ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen tueksi. Näin turvataan oppimisen käynnistymistä lasten iän mukaisilla menetelmillä, sanoo Leena Auvinen.

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Savo ... een/868101

Näin meidän media, joka siis on pakkoruotsittajien mukaan osoittanut kykyä "syventää ja argumentoida" kieliteemaan liittyviä asioita. Tälle tekstille menee taas palkinto Orwellilaisen kielenkäytön syventämisestä!

[NRR]

Eikä palkittu turhaan - Savon Sanomathan on säännöllisesti kirjoittanut pakkoruotsin puolesta, viime vuonna on puolustettu pakkovirkaruotsia ja kehotettu "olkaamme ruotsalaisia". Nyt kun kunnat pohtivat mahdollisuutta hakea pakkoruotsittomaan kokeiluun, Savon Sanomat tykittää kritiikitöntä "Svenska nu" -puhetta:
http://www.savonsanomat.fi/savo/Enfon-A ... eli/934388

Kuopiolaisen tietotekniikkapalveluyrityksen --- toimitusjohtaja --- ei aikoinaan siilinjärveläisenä koulupoikana aavistanut, kuinka paljon vielä tarvitsisi ruotsin taitoa.

– Yläasteella ja vielä lukiossakin motivaatio ruotsin opiskeluun oli kehno. Vaikka sain siitä ylioppilaskirjoituksissa laudaturin, se oli minulle sitä niin sanottua pakkoruotsia, --- myönsi Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämässä Svenska nu -tilaisuudessa Kuopiossa.

Vasta työelämässä tuli selväksi, että ruotsin opiskelu kannattaa ja on vieläpä mukavaa.

– Kun astelin ensimmäisenä aamuna töihin ---, pihaan kaartoi samaan aikaan taksi, josta nousi ruotsia puhuva mies. Vastailin hänelle englanniksi. Mies sattui olemaan varatoimitusjohtaja. Olisi ollut hyvä osata tuokin työkieli sujuvasti.

Sillä hetkellä --- päätti ottaa ruotsin haltuun.

– Aloitin kevyestä small talkista. Vähitellen käytin ruotsia luontevasti päivittäin. Meillä --- se on välttämätöntä jo siksi, sillä henkilöstöstämme noin 60 prosenttia on Ruotsissa.

Kansainvälistymissuuntana Ruotsi on --- keskeinen.

– Muutkin pohjoismaat ovat niin tärkeitä, ettei ilman ruotsia pärjää. Pohjoismaissa on ostovoimaa. Myös samantyyppinen kulttuuripohja ja vakaa yhteiskunta helpottaa kaupankäyntiä.

Kun --- palkkaa uusia työntekijöitä, hyvä ruotsin taito on yksi valttikortti.

Tällä voisi mainostaa vapaaehtoista ruotsia, jos sellainen olisi. Pakon puolustuspuheena tämä on pelkästään tökeröä - mutta propakkopalkinnot ja -verkostot velvoittavat.

[NRR]

Pari viikkoa edellisestä ja nyt tämä:
http://www.savonsanomat.fi/paakirjoituk ... uma/942951

Miksi lehden on näin kiivaasti puollettava pakkoa?

[Jaska]

Ilmeisesti palkinnon ehtona oli pakkoruotsin hehkuttaminen vähintään kerran kuukaudessa.
Perustelujen taso itkettää ja naurattaa: "mutku historia."

Ovatko nuo toimittajat oikeasti täysjärkisiä?

[NRR]

Ovatko nuo toimittajat oikeasti täysjärkisiä?

Olen miettinyt tätä, koska varmasti he ovat ihan älykkäitä ihmisiä.

Miten meillä median ja monen muunkin alan ammattilaisille on aiheutettu rajattu lobotomia liittyen pakkoruotsiin! He toistelevat käsittämättömiä mukaperusteita, joita he eivät mitenkään hyväksyisi minkään muun aiheen kohdalla (esim. pakkokanteleensoitto alakoulusta yliopistoon koska historia ja siwistys).

Omiin kokemuksiin verraten arvelen, että erityisesti humanistinen akateeminen ihminen on taipuvainen opportunistiseen itselleen valehteluun, koska on niin taitava pyörittämään sanoja.

[rationalisti]

Ilmeisesti palkinnon ehtona oli pakkoruotsin hehkuttaminen vähintään kerran kuukaudessa.
Perustelujen taso itkettää ja naurattaa: "mutku historia."

Ovatko nuo toimittajat oikeasti täysjärkisiä?

Olen aiemmin monesti miettinyt samaa asiaa, mutta sittemmin kantani lieventynyt. Viime viikolla Yle uutisoi, kuinka nuorten aikuisten matematiikan taidoissa on valtavat erot (http://yle.fi/uutiset/3-9487624). Omakohtaisesti sain kokea tämän aikaisemmin tänä vuonna. Eräs Tärkeä nainen, joka tekee joka päivä töissään Isoja ja Tärkeitä päätöksiä, oli sitä mieltä, että 9 neliömetriä tarkoittaa neliön muotoista aluetta, jonka kaikki sivut ovat yhdeksän metriä pitkiä. Nauroin ensin, kun vitsiksi luulin, mutta kun selvesi hänen olevan tosissaan, oikein paperia ja kynää avuksi käyttäen koetin saada hänet ymmärtämään, miksi oli väärässä. Sain vastaani myös naurua, oikein painotti sanaa neliömetri vasta-argumentissaan. Pian hän kuitenkin ikään kuin myöntyi. Ei siksi, että olisi uskonut minun olevan oikeassa, vaan koska oli aika palata Tärkeämpien asioiden pariin. Varmaan vielä jälkikäteen kavereilleen naureskellut, kuinka väärässä hänen tuttunsa oli niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin neliömetreistä. Kyseessä oli vieläpä lukion ja yliopiston käynyt uraohjus, epäilemättä vieläpä hyvin arvosanoin. Laajemmassa mittakaavassa varmaan asioita opitaan, mutta ei sisäistetä ja pelottavan harva vaivaa omia vähiä älynystyröitään mihinkään omaperäiseen ajatteluun.

Kun yllä kuvatun kaltainen henkilö on päähänsä saanut niinkin abstraktin idean, kuin että pakkoruotsi on hyvä asia, ei siihen auta varmasti mitkään argumentit. Pitää jollain tavalla kapsahtaa koko pakkoruotsin ihanuus välittömään lähipiiriin. Helpommin on varmasti tavoitettavissa he, jotka eivät peruskoulussa jo 'oppineet', että pakkoruotsi on hyvästä.

Mitä taas toimittajiin tulee, ajattelepa omalle kohdalle: päätoimittaja ilmoittaa, että huomisaamuksi tarvitaan pakkoruotsia ylistävä kolumni. Pyöritteletkö samoja kliseitä, mitä saa lukea joka paikasta, vai kehitteletkö jotain originellia tietäen, että jokaisen ajatusketjun päässä odottaa pakkoruotsin mielettömyys, mutta artikkelissa saa olla vain puoltavaa näkemystä?