vapaakielivalinta.fi

Koulu arvostelee vain oppilaita, ei heidän vanhempiaan.
Virkamiehet ovat sidottuja ohjeisiinsa olivatpa itse asiasta mitä mieltä tahansa. Tuskin virkamies uskaltaa antaa muuta kuin ympäripyöreitä asetustekstejä mukailevia vastauksia kyselyihin. Olivatpa sitten itse mitä mieltä tahansa asioista.

"Suomi on kaksikielinen maa" on pakkoruotsitusideologian perusmantra, joka on saatu ujutettua moneen paikkaan, nyt myös opetussuunnitelmien teksteihin. Pakkoruotsituspropaganda ratsastaa aallonharjalla, elää kulta-aikaansa.

Pakkoruotsituksesta on luotu lakeja lakien päälle laatien eräänlainen valheiden verkko, josta on vaikea irrottautua. Jossakin vaiheessa korttitalo kuitenkin sortuu. Valhe ei voi kantaa määräämättömän kauaksi.

Kun ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä on vain noin 5 % väestöstä, niin on selvää, että mitään todellista kaksikielisyyttä ei ole.

95%:lla maan pinta-alasta ruotsinkielisiä on 0,4% eli neljä promillea. Hik!

TK kirjoitti:Koulu arvostelee vain oppilaita, ei heidän vanhempiaan.
Virkamiehet ovat sidottuja ohjeisiinsa olivatpa itse asiasta mitä mieltä tahansa. Tuskin virkamies uskaltaa antaa muuta kuin ympäripyöreitä asetustekstejä mukailevia vastauksia kyselyihin. Olivatpa sitten itse mitä mieltä tahansa asioista.

"Suomi on kaksikielinen maa" on pakkoruotsitusideologian perusmantra, joka on saatu ujutettua moneen paikkaan, nyt myös opetussuunnitelmien teksteihin. Pakkoruotsituspropaganda ratsastaa aallonharjalla, elää kulta-aikaansa.

Pakkoruotsituksesta on luotu lakeja lakien päälle laatien eräänlainen valheiden verkko, josta on vaikea irrottautua. Jossakin vaiheessa korttitalo kuitenkin sortuu. Valhe ei voi kantaa määräämättömän kauaksi.

Kun ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä on vain noin 5 % väestöstä, niin on selvää, että mitään todellista kaksikielisyyttä ei ole.

Mitä mieltä olet, TK?
Voidaanko ajatella, että jollakin prosenttiosuudella suomenkielisistä olisi ruotsivelvollisuus?
Siis saisimme itse valita keskuudestamme ne, jotka lähtevät ruotsivelvollisuutta suorittamaan,
Esim. terveydenhuollon uudistuksessa voisi olla tarkoituksenmukaista palkata joka työvuoroon
yksi aidosti ruotsintaitoinen..

Millainen tämä prosenttiosuus voisi olla? 5,10 vai 20%?
Millainen ruotsintaitoarmeija/ruotsintaitoreservi pitäisi olla?
Esim. terveydenhuollossa?

Suurimmalla osalla aloista ei tarvita lainkaan ruotsireserviä,
mutta esim. terveydenhuollossa se voisi olla paikallaan esim. Seinäjoella.
Työnimi: "Valikoiva ruotsivelvollisuus" - suomeksi "valinnainen ruotsi"!


Vertaa

Ruotsissa harkitaan valikoivan asevelvollisuuden käyttöönottoa vuonna 2019, kertoo ruotsalaislehti Svenska Dagbladet.

Valikoiva asevelvollisuus koskisi niin miehiä kuin naisia. Laki olisi osa kansalliseen puolustukseen liittyvää lakia. Uudistus perustuu selvitykseen, jossa on selvitetty armeijan riittävää kokoa.

Lakiehdotus on lehden mukaan tarkoitus esitellä puolustusministeriölle syyskuun lopussa.

Yleinen asevelvollisuus lakkautettiin Ruotsissa vuonna 2010.

JV Lehtonen kirjoitti: Voidaanko ajatella, että jollakin prosenttiosuudella suomenkielisistä olisi ruotsivelvollisuus?
Siis saisimme itse valita keskuudestamme ne, jotka lähtevät ruotsivelvollisuutta suorittamaan,
Esim. terveydenhuollon uudistuksessa voisi olla tarkoituksenmukaista palkata joka työvuoroon
yksi aidosti ruotsintaitoinen..

Ei. Sen sijaan voidaan olettaa, että niissä sairaaloissa, joissa on ruotsipäivystys, on joko puhelinsoiton päässä livetulkki tai sitten henkilökunnalle palkallinen ruotsin perus- ja ylläpitokoulutus työajalla.

Pari viikkoa sitten YLE:n pääuutisissa oli juttu Pohjois-Karjalasta, jossa nettiyhteyden avulla lääkäri ja potilas keskustelivat ongelmitta. Potilas olisi ilman nettipalvelua joutunut ajamaan yli 100 km lääkärille, nyt ongelma hoitui ilman turhaa autoilua paikasta toiseen jonottamatta. Potilaan apuna oli sairaanhoitaja, joka käytti erilaisisa instrumentteja, ja lääkäri analysoi tuloksia (taisi olla sisäkorvan tarkastus) etäyhteydellä.

Herää kysymys, eikö vastaava systeemi toimisi myös ongelmatilanteissa, kun potilaalla ja lääkärillä on esimerkiksi eri äidinkieli? Loogisesti ajatellen kyllä, ja näinhän tullaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän toimimaan, kun maastamme tulee monikulttuurinen. Olen kuitenkin varma, että kaikkia muita voidaan palvella etäyhteyden avulla paitsi "suruja", sillä sehän lisäisi epätasa-arvoa "kaksikielisessä" Suomessa.

Weeku kirjoitti:--- nettiyhteyden avulla lääkäri ja potilas keskustelivat ongelmitta. --- Potilaan apuna oli sairaanhoitaja, joka käytti erilaisisa instrumentteja, ja lääkäri analysoi tuloksia (taisi olla sisäkorvan tarkastus) etäyhteydellä. --- Olen kuitenkin varma, että kaikkia muita voidaan palvella etäyhteyden avulla paitsi ---

Asiaa.

Ihan varmasti monikielinen Suomi tulee järjestämään monenlaista, inhimillisesti oikeudenmukaista ja erilaisia kieliryhmiä huomioivaa hoivaa eri tavoin.

NRR kirjoitti:

JV Lehtonen kirjoitti: Voidaanko ajatella, että jollakin prosenttiosuudella suomenkielisistä olisi ruotsivelvollisuus?
Siis saisimme itse valita keskuudestamme ne, jotka lähtevät ruotsivelvollisuutta suorittamaan,
Esim. terveydenhuollon uudistuksessa voisi olla tarkoituksenmukaista palkata joka työvuoroon
yksi aidosti ruotsintaitoinen..

Ei. Sen sijaan voidaan olettaa, että niissä sairaaloissa, joissa on ruotsipäivystys, on joko puhelinsoiton päässä livetulkki tai sitten henkilökunnalle palkallinen ruotsin perus- ja ylläpitokoulutus työajalla.

Ensimmäisessä kansalaisaloitteessa mainittiin, että ruotsinkieliset saavat parhaan palvelun
toiselta ruotsinkieliseltä. Sitä aloitetta RKP vastusti!

Miksi ruotsinkieliset eivät halua hakeutua näihin töihin, esim. poliiseiksi, häke-päivystäjiksi
tai viimeisimpänä sairaanhoitajiksi täyden päivystyksen sairaaloihin?

Kukaanhan ei estä ruotsinkielisiä hakeutumasta ko. virkoihin, mutta he eivät hakeudu,
joten heidän yhteisönsä vaatimus, että suomenkieliset hoitaisivat ruotsinkielisen palvelun,
on lähtökohtaisesti ylimielinen.

On erittäin mielenkiintoista seurata ankkalammikon melskaamista Vaasa-asiassa.
Miksi he eivät voi lähteä töihin Seinäjoelle, jos kerran se ruotsinkielinen palvelu on niin tärkeää?

Piiri pieni pyörii, kun svekomaaniset expertit antavat lausuntojaan..
Taustalla on kuitenkin vallanhimo, eivät suinkaan ruotsinkieliset palvelut.

Rakentava keskustelu on mahdotonta, jos asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä.

Olen jo vuosikausia yrittänyt löytää ratkaisun, joka vastaisi perustuslain 17§ kirjausta.
Mutta kun kyse ei ole perustuslaista ja palveluista tai kielellisistä oikeuksista,
vaan vallasta.

Kuinka paljon valtaa 5%:n vähemmistöllä pitäisi olla?
Voiko siitä käydä rakentavaa keskustelua? Niinpä

JV Lehtonen kirjoitti: Miksi ruotsinkieliset eivät halua hakeutua näihin töihin, esim. poliiseiksi, häke-päivystäjiksi
tai viimeisimpänä sairaanhoitajiksi täyden päivystyksen sairaaloihin?

--- kyse ei ole perustuslaista ja palveluista tai kielellisistä oikeuksista,
vaan vallasta.
Kuinka paljon valtaa 5%:n vähemmistöllä pitäisi olla?
Voiko siitä käydä rakentavaa keskustelua? Niinpä

Joku vuosi sitten keskustelin ruotsinkielisellä palstalla tästä palvelualojen työtilanteesta. Siellä nuorten vanhemmat kyllä selväsanaisesti ilmoittivat, ettei nuoria voi eikä saa pakottaa aloille, jotka eivät heitä kiinnosta. Tämä tuntui heistä itsestäänselvältä. Kun muistutin, että suomenkielisellä puolella kamppailu jatkopaikoista on niin kova, että realistisin lähtökohdin nuoret joutuvat reivaamaan toiveitaan siihen suuntaan, mistä leipä irtoaisi, tämä tuntui kovin vieraalta ajatelulta ruotsinkielisten puolella. Mutta heillähän on ylimitoitetut kiintiönsä ja olemattomat pääsyrajat nimenomaan suosikkialoille. Lisäksi kaksikielisyyden katsotaan tuovan sellaista viisautta, että olisi sääli olla käyttämättä sitä nimenomaan kulturbärande aloilla. Muut voivat hoitaa palvelut, kunhan muistavat, etteivät ole päteviä siihen ilman ruotsia.

Kyse on ennen kaikkea vallasta valita omille lapsille ja ylipäätään "omille" merkittävä asema yhteiskunnassa. Palvelut ovat niin tavallisille kaksikielisille ruotsinkielisille kuin ruotsinkieliselle folktinget-eliitille ihan se ja sama - mutta korvaamaton keppihevonen kielivapautta vastaan.

Rakentava keskustelu toiselle puolen ei ole mahdollista. On mahdotonta kumota tosiseikoilla kantaa, johon ei olla päädytty alunperinkään järkiperäisesti. Suomen julkisessa keskustelussa pakkoruotsimyönteisyys on saatu niputettua yhteen 'hyvien' kantojen kanssa. Niinpä pakkoruotsin vastustaminen tekee sinusta automaattisesti pahan ihmisen ja tunneperäiset argumentit vain paljastavat kaunaisen vihaajan, joka ei väärien asenteiden vuoksi itse pärjännyt ruotsissa, vaikka se on niin helppoa, iloista ja hyödyllistä.

Palveluista toistan saman, minkä olen kertonut tässä vuosien mittaan varmaan tuhanteen kertaan eri yhteyksissä. Ruotsikiintiöstä valmistuminen rajoitettuun ammattiin pitäisi velvoittaa toimimaan kyseisessä ammatissa kaksikielisessä kunnassa tarjoten ainoastaan ruotsinkielistä palvelua. Jos haluaa rajoittamattoman ammatin harjoittamisoikeuden, pitäisi silloin löytyä myös rahkeita hakea kouluun ihan yleiseltä puolelta ilman kiintiöitä. Väestösuhteista johtuen kiintiöt ovat aivan tyhjän kanssa ilman kohdennusta. Toisaalta taas voisimme luopua leikkimästä kiintiöiden olevan takaamassa ruotsinkielisten palveluja ja myöntää totuuden: kiintiöt ovat yksinomaan helpottamassa ruotsinkielisten pääsyä arvostetuille koulutuslinjoille.

Minkähän takia nämä kiintiökoulutetut eivät sijoitu ruotsinkielisiä palvelemaan Suomeen, vaan suuri osa muuttaa Ruotsiin?
Onko varmaa, että Suomen ruotsinkieliset heitä kovin innokkaasti edes haluavat?
He haluavat tietenkin parasta, mutta ne parhaat olisi vain ensin saatava pakkoruotsilla kielellisesti sisäsiisteiksi.
Tässä operaatiossa ajautuu vuosittain satoja, jos ei tuhansia suomen- ja vieraskielisiä nuoria yhteiskunnan ulkopuolella. Pakkoruotsi on sulkuportti jonka takana ammatillinen pätevyys ei paina mitään, ja ilman ruotsin osaamista ne ammatit myös siellä sulkuportin takana pysyvät.

Sain juuri sähköpostiviestin, jossa mainittiin Molempiparempi-facebook -ryhmän kieltävän kriittiset kommentit.
Kun suomenkielinen kysyy juuri niitä kysymyksiä, joita minäkin vuosien varrella olen täällä kysynyt,
vastauksena on kahdella kielellä, että "trollit ovat löytäneet meidät"..
He siis kieltävät itseensä kohdistuvan kritiikin ja ottavat keinoksi solvaukset!
Me taas olemme heitä tänne suorastaan kutsuneet, mutta ei ole kutsu kelvannut!

Tämä jos mikä osoittaa sen, että kaksikielisyys perustuu umpimieliseen uskonharjoittamiseen,
ei siis keskustelevaan politiikkaan..

Kysymys kuuluu edelleen:

Mitä me suomenkieliset saamme tästä järjestelmästä..
muuta kuin negatiivista lisäarvoa pakkoruotsin aiheuttaman ruotsirasitteen muodossa!

Järkevämpää olisi tehdä pohjoismaista kielipolitiikkaa, jossa peruslähtökohtana on enemmistökieli
ja vähemmistökieliä kohdeltaisiin samoilla standardeilla kaikissa saman arvopohjan omaavissa maissa!

Pois eteläafrikkalaisesta kielipolitiikasta, tilalle pohjoiseurooppalaisiin arvoihin nojaava kielipolitiikka!

rationalisti kirjoitti:Rakentava keskustelu toiselle puolen ei ole mahdollista. On mahdotonta kumota tosiseikoilla kantaa, johon ei olla päädytty alunperinkään järkiperäisesti. Suomen julkisessa keskustelussa pakkoruotsimyönteisyys on saatu niputettua yhteen 'hyvien' kantojen kanssa. Niinpä pakkoruotsin vastustaminen tekee sinusta automaattisesti pahan ihmisen...

JV Lehtonen kirjoitti:Sain juuri sähköpostiviestin, jossa mainittiin Molempiparempi-facebook -ryhmän kieltävän kriittiset kommentit. Kun suomenkielinen kysyy juuri niitä kysymyksiä, joita minäkin vuosien varrella olen täällä kysynyt, vastauksena on kahdella kielellä, että "trollit ovat löytäneet meidät".. He siis kieltävät itseensä kohdistuvan kritiikin ja ottavat keinoksi solvaukset! Me taas olemme heitä tänne suorastaan kutsuneet, mutta ei ole kutsu kelvannut!

Juuri näin.
Taas näin.
Kuinka kauan vielä näin?

Rakentavan keskustelun lähtökohta on se, että suomenkielisten koulujen kieltenopetus tulisi rakentaa lasten ja nuorten todellisille tarpeille, taipumuksille, taustoille ja tavoitteille...

NRR kirjoitti:Rakentavan keskustelun lähtökohta on se, että suomenkielisten koulujen kieltenopetus tulisi rakentaa lasten ja nuorten todellisille tarpeille, taipumuksille, taustoille ja tavoitteille...

Koko kielipolitiikan lähtökohta tulee olla sama kuin muissa pohjoismaissa.
Maan kiistaton pääkieli tulee olla myös virallisesti maan pääkieli,
aivan kuten Ruotsissa säädetyssä vuoden 2009 kielilaissa.

Globaalissa työnjaossa Ruotsin tehtävä on ylläpitää ruotsin kieltä, Tanskan tanskan kieltä, Suomen suomen kieltä!

Ahvenanmaalla ruotsin kielen suojelu oikeuttaa jopa suomen kielen ja suomenkielisten kielellisten oikeuksien huomiotta jättämisen..ja suoranaisen alaspainamisen.

Siinä viiteryhmää ja kontekstia ynnä perspektiiviä

Ajatuspaja kirjoitti:

NRR kirjoitti:Rakentavan keskustelun lähtökohta on se, että suomenkielisten koulujen kieltenopetus tulisi rakentaa lasten ja nuorten todellisille tarpeille, taipumuksille, taustoille ja tavoitteille...

Koko kielipolitiikan lähtökohta tulee olla sama kuin muissa pohjoismaissa.
Maan kiistaton pääkieli tulee olla myös virallisesti maan pääkieli ---

Ero on siinä, että pohjoismaisen kielijulistuksen mukaan, jokaisella pohjoismaalaisella on oikeus eli velvollisuus osata jotakin skandikieltä - ei pohjoismaisen maansa pääkieltä. Näin suomi on virallisesti ei-toivottu pääkieli Pohjolassa:

Pohjoismainen kielijulistus 2006
http://www.kotus.fi/files/971/Deklarati ... olitik.pdf

Vaikka julistus ei olekaan oikeudellisesti sitova, se kuvaa hyvin oikeus/velvollisuus -sanaleikkiä. Julistuksessa todetaan, että kaikilla pohjoismaalaisilla on seuraavat kielelliset perusoikeudet:

- oppia yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli suullisesti ja kirjallisesti, niin että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään
- oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä skandinaavista kieltä ja ymmärtämään muita skandinaavisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä
- oppia kansainvälisesti laajasti käytettyjä kieli, niin että he voivat osallistua kansainvälisen yhteisön kehitykseen
- pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään

Siis lastemme kielellisiin perusoikeuksiin muka kuuluu oppia yhtä skandinaavista kieltä (= ruotsi) ja vieläpä niin hyvin, että sen pohjalta ymmärtää sekä norjaa että tanskaa!

Julistuksessa on vielä tarkennettu tavoite: "Pohjoismaisen kielipolitiikan päämääränä tulee sen vuoksi olla --- että kaikki pohjoismaalaiset voivat kommunikoida keskenään ensisijaisesti jollakin skandinaavisella kielellä"

Tämä kohta kielijulistuksessa on tehty täysin suomalaisten pakkoruotsia ajatellen ja se on synkkä manifesti. Mutta tätä meille tehdään kaiken aikaa. Ei voi kuin ilmoittaa, ettei tällaisia "oikeuksia" voi vapaassa maailmassa sälyttää toisten niskoille.