Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähissä
-
- Viestit: 2523
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähissä
Pudottelin taas lukuja taulukkolaskentaani, ja totesin, että kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien ahdinko on paljon pahempi kuin edes kuvittelin.
Tällä kertaa tutkailin väestön kehitystä vuodesta 1990 vuoteen 2015 ikäryhmittäin.
Jo pelkkä väestön kokonaismäärän kehitys on masentava, mutta ikäryhmittäin katsoen se on suorastaan murskaava.
Kokonaisväkimäärä näissä 15 kunnassa on siis 156 212, joista ruotsinkielisiä 109 199 (31.12.2015)
Tämän 25 vuoden aikana on muutos ollut seuraavanlaista:
Kokonaisväkimäärä -489
Suomenkieliset +683
Muut kielet +6 482
Ruotsinkieliset -7 653
Vuonna 2015 luku oli -623, eli yli kaksinkertainen 25 vuoden keskiarvoon -306 nähden.
Ikäryhmittäin ruotsinkielisten tilanne on 25 vuodessa muuttunut seuraavasti:
Alle kouluikäiset 0-6 v -1 301 (-186/vuosikerta)
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v -2 787 (-214/vuosikerta)
Lisääntymisikäiset 20-45 v -9 979 v (-370/vuosikerta)
46-65 v +2 162 (+108/vuosikerta)
66- +4 252
Ei ihme, että paniikkia pukkaa. Yli oman tarpeen koulutetut muuttavat Ruotsiin eikä vanhuksille ole omakielisiä hoitajia.
Ihme sen sijaan on se, että lähes viidenkymmenen vuoden pään takominen pakkoruotsiseinään ei ole tuottanut muuta keinoa asian ratkaisemiseksi kuin lisää pakkoruotsia muille kieliryhmille.
Tällä kertaa tutkailin väestön kehitystä vuodesta 1990 vuoteen 2015 ikäryhmittäin.
Jo pelkkä väestön kokonaismäärän kehitys on masentava, mutta ikäryhmittäin katsoen se on suorastaan murskaava.
Kokonaisväkimäärä näissä 15 kunnassa on siis 156 212, joista ruotsinkielisiä 109 199 (31.12.2015)
Tämän 25 vuoden aikana on muutos ollut seuraavanlaista:
Kokonaisväkimäärä -489
Suomenkieliset +683
Muut kielet +6 482
Ruotsinkieliset -7 653
Vuonna 2015 luku oli -623, eli yli kaksinkertainen 25 vuoden keskiarvoon -306 nähden.
Ikäryhmittäin ruotsinkielisten tilanne on 25 vuodessa muuttunut seuraavasti:
Alle kouluikäiset 0-6 v -1 301 (-186/vuosikerta)
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v -2 787 (-214/vuosikerta)
Lisääntymisikäiset 20-45 v -9 979 v (-370/vuosikerta)
46-65 v +2 162 (+108/vuosikerta)
66- +4 252
Ei ihme, että paniikkia pukkaa. Yli oman tarpeen koulutetut muuttavat Ruotsiin eikä vanhuksille ole omakielisiä hoitajia.
Ihme sen sijaan on se, että lähes viidenkymmenen vuoden pään takominen pakkoruotsiseinään ei ole tuottanut muuta keinoa asian ratkaisemiseksi kuin lisää pakkoruotsia muille kieliryhmille.
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Kiitos, siis ruotsinkielisen palvelun ongelmat ovat täällä.Hillevi Henanen kirjoitti:kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien ahdinko
---
Kokonaisväkimäärä näissä 15 kunnassa on siis 156 212, joista ruotsinkielisiä 109 199 (31.12.2015)
---
Tämän 25 vuoden aikana on muutos ollut seuraavanlaista:
---
Alle kouluikäiset 0-6 v -1 301 (-186/vuosikerta)
---
Yli oman tarpeen koulutetut muuttavat Ruotsiin eikä vanhuksille ole omakielisiä hoitajia.
Mitkä nämä 15 kuntaa muuten olivatkaan?
-
- Viestit: 2523
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Tämä on yksi todellinen perustelu pakkoruotsille.
Pakkoruotsi lääkkeenä tälle taudille on tosin niin kovaa tavaraa, että siinä kuolee sivuvaikutuksiin ajan mittaan koko kaksikielisyys, ja se on todellia vahinko, mutta menköön jos ei muuta vaihtoehtoa anneta. Eikö se vanha sanonta lapsen heittämisestä pesuveden mukana suurin piirtein tätä tarkoita?
Tsekkaan jossain vaiheessa tilanteen myös kaksikielisten suomienemmistöisten kuntie osalta, mutta se on aika iso homma, ja nyt on aika lähteä taas jututtamaan ihmisiä turuille ja toreille.
Kaksikieliset ruotsienemmistöiset kunnat (3% Suomen maapinta-alasta):
Inkoo
Kemiönsaari
Korsnäs
Kristiina
Kruunupyy
Luoto
Maalahti
Mustasaari
Närpiö
Parainen
Pedersöre
Pietarsaari
Raasepori
Uusikaarl.
Vöyri
Kaksikieliset suomienemmistöiset kunnat: (reilut 2% Suomen maapinta-alasta)
Espoo
Hanko
Helsinki
Kaskinen
Kauniainen
Kirkkon.
Kokkola
Lapinjärvi
Lohja
Loviisa
Myrskylä
Porvoo
Pyhtää
Sipoo
Siuntio
Turku
Vaasa
Vantaa
Pakkoruotsi lääkkeenä tälle taudille on tosin niin kovaa tavaraa, että siinä kuolee sivuvaikutuksiin ajan mittaan koko kaksikielisyys, ja se on todellia vahinko, mutta menköön jos ei muuta vaihtoehtoa anneta. Eikö se vanha sanonta lapsen heittämisestä pesuveden mukana suurin piirtein tätä tarkoita?
Tsekkaan jossain vaiheessa tilanteen myös kaksikielisten suomienemmistöisten kuntie osalta, mutta se on aika iso homma, ja nyt on aika lähteä taas jututtamaan ihmisiä turuille ja toreille.
Kaksikieliset ruotsienemmistöiset kunnat (3% Suomen maapinta-alasta):
Inkoo
Kemiönsaari
Korsnäs
Kristiina
Kruunupyy
Luoto
Maalahti
Mustasaari
Närpiö
Parainen
Pedersöre
Pietarsaari
Raasepori
Uusikaarl.
Vöyri
Kaksikieliset suomienemmistöiset kunnat: (reilut 2% Suomen maapinta-alasta)
Espoo
Hanko
Helsinki
Kaskinen
Kauniainen
Kirkkon.
Kokkola
Lapinjärvi
Lohja
Loviisa
Myrskylä
Porvoo
Pyhtää
Sipoo
Siuntio
Turku
Vaasa
Vantaa
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Kiitos! Ja työniloa turuilla ja toreilla
-
- Viestit: 2523
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Ikäryhmittäin ruotsinkielisten 25 vuoden määrämuutos kaksikielisissä suomienemmistöisissä kunnisa näyttää tältä:
Kokonaisväkimäärä näissä 18 kunnassa on 1 284 778, joista ruotsinkielisiä 140 172 eli 8,7%(31.12.2015)
Alle kouluikäiset 0-6 v +1 107
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v +1 139
Lisääntymisikäiset 20-45 v -7 791
46-65 v-1 705
66- +2 604
35 000 solun talulukostani löytyy nämä tiedot myös kunnittain, tässä pääkaupunkiseudun luvut.
Espoo +1582:
Alle kouluikäiset 0-6 v +366
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v +945
Lisääntymisikäiset 20-45 v -1 429
46-65 v +310
66- +1 390
Helsinki -1787:
Alle kouluikäiset 0-6 v +996
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v +610
Lisääntymisikäiset 20-45 v +988
46-65 v -2 050
66- -2 331
Vantaa -682:
Alle kouluikäiset 0-6 v -25
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v -12
Lisääntymisikäiset 20-45 v -911
46-65 v -263
66- +529
Paljon vaatimattomampia ovat nämä luvut kuin ruotsienemmistöisten kuntien, vaikka viiden asukasmäärä on vain 12% suomienemmistöisistä
Kokonaisväkimäärä näissä 18 kunnassa on 1 284 778, joista ruotsinkielisiä 140 172 eli 8,7%(31.12.2015)
Alle kouluikäiset 0-6 v +1 107
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v +1 139
Lisääntymisikäiset 20-45 v -7 791
46-65 v-1 705
66- +2 604
35 000 solun talulukostani löytyy nämä tiedot myös kunnittain, tässä pääkaupunkiseudun luvut.
Espoo +1582:
Alle kouluikäiset 0-6 v +366
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v +945
Lisääntymisikäiset 20-45 v -1 429
46-65 v +310
66- +1 390
Helsinki -1787:
Alle kouluikäiset 0-6 v +996
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v +610
Lisääntymisikäiset 20-45 v +988
46-65 v -2 050
66- -2 331
Vantaa -682:
Alle kouluikäiset 0-6 v -25
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v -12
Lisääntymisikäiset 20-45 v -911
46-65 v -263
66- +529
Paljon vaatimattomampia ovat nämä luvut kuin ruotsienemmistöisten kuntien, vaikka viiden asukasmäärä on vain 12% suomienemmistöisistä
-
- Viestit: 280
- Liittynyt: 30.01.2013 09:36
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Mielenkiintoisia tilastoja.
Varsinkin tämä:
Uskon että se mitä enin osa edustaa on ikäänkuin normi tilanne - väki vähenee -
Tämä Espoo todennäköisesti selittyy jollain aivan erikoisella syyllä.
Mitään muuttoliikettähän ei tarvitse olla takana sille että kieliryhmä onkin kasvanut eikä kutistunut kuten kaikissa naapureissa.
Mikä siis olisi esim syy sille että Espoossa on kannattanut rekisteröityä ruotsinkieliseksi?
Mitä sellaista siellä on tarjolla ja saavutettavissa mitä muualla ei ole vain vaihtamalla rekisterin merkintää?
Sitten tämä herättää kummastusta itse tilastossa.
Miten 0-19 v ryhmä on kasvanut noin paljon samalla kun ryhmän vanhempien 20-45 osuus on samalla pienentynyt?
Vai onko täällä käytetty luovaa tilastointi tapaa jossa on saatu lasten määrä vain näyttämään kasvaneelta juuri ruotsinkielisten osalta?
Esim tekemällä vieraskielisistä ruotsinkielisten painoarvoa lisäävä sopivalla tilastoinnilla.
Mites muut kieliryhmät näissä kunnissa?
On muualla vieraskielisten määrä kasvanut suhteellisesti Espoota enemmän? Jos niin miksi? Pelkästään tilastokikkailulla?
Varsinkin tämä:
Olisi kiva tietää miksi juuri Espoossa tilanne on erilainen kuin muualla.Espoo +1582:
Alle kouluikäiset 0-6 v +366
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v +945
Lisääntymisikäiset 20-45 v -1 429
46-65 v +310
66- +1 390
Uskon että se mitä enin osa edustaa on ikäänkuin normi tilanne - väki vähenee -
Tämä Espoo todennäköisesti selittyy jollain aivan erikoisella syyllä.
Mitään muuttoliikettähän ei tarvitse olla takana sille että kieliryhmä onkin kasvanut eikä kutistunut kuten kaikissa naapureissa.
Mikä siis olisi esim syy sille että Espoossa on kannattanut rekisteröityä ruotsinkieliseksi?
Mitä sellaista siellä on tarjolla ja saavutettavissa mitä muualla ei ole vain vaihtamalla rekisterin merkintää?
Sitten tämä herättää kummastusta itse tilastossa.
Miten 0-19 v ryhmä on kasvanut noin paljon samalla kun ryhmän vanhempien 20-45 osuus on samalla pienentynyt?
Vai onko täällä käytetty luovaa tilastointi tapaa jossa on saatu lasten määrä vain näyttämään kasvaneelta juuri ruotsinkielisten osalta?
Esim tekemällä vieraskielisistä ruotsinkielisten painoarvoa lisäävä sopivalla tilastoinnilla.
Mites muut kieliryhmät näissä kunnissa?
On muualla vieraskielisten määrä kasvanut suhteellisesti Espoota enemmän? Jos niin miksi? Pelkästään tilastokikkailulla?
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Kyse on 25 vuoden ajasta. Nähdäkseni ruotsinkielisten määrä ei ole kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Espoossa on ilmeisesti kaiken aikaa sekä lasten että ikääntyvien määrä kasvanut. Nuoret lähtevät opiskelemaan ja työikäiset käyvät vain kasvattamassa lapsiaan?Noustenmaa kirjoitti:Mielenkiintoisia tilastoja.
Varsinkin tämä:
Olisi kiva tietää miksi juuri Espoossa tilanne on erilainen kuin muualla.Espoo +1582:
Alle kouluikäiset 0-6 v +366
Peruskoulu-lukio-keskiasteikäiset 7-19 v +945
Lisääntymisikäiset 20-45 v -1 429
46-65 v +310
66- +1 390
Uskon että se mitä enin osa edustaa on ikäänkuin normi tilanne - väki vähenee -
Tämä Espoo todennäköisesti selittyy jollain aivan erikoisella syyllä.
Mitään muuttoliikettähän ei tarvitse olla takana sille että kieliryhmä onkin kasvanut eikä kutistunut kuten kaikissa naapureissa.
Väestöennusteessa vuosille 2015 - 2024 oletetaan ruotsinkielisen väestön osuuden vähenevän jonkin verran myös Espoossa. Jos Espoo oli enemmistöltään ruotsinkielinen vielä sotien jälkeen, siellä on tapahtunut huomattava väestölisäys nimenomaan suomenkielisten ja nyt myöhemmin vieraskielisten kohdalla. Se, että uutta asuntotuotantoa puskevassa kunnassa väen määrä lisääntyy, johtaa siihen, että samalla myös ruotsinkielisten absoluuttinen määrä (ei siis osuus) kasvaa.
-
- Viestit: 2523
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
10 vuodessa ruotsinkielisten absoluuttinen määrä on lisääntynyt 198 henkilöllä.
25 vuoden muutos ruotsinkielisten osuuksissa
Espoo 1990 10,8%...2015 7,6%
Helsinki 1990 7,7%...2015 5,7%
Vantaa 1990 4,1%...2015 2,6%
Suomienemmistöiset kk kunnat 1990 11,5%...2015 8,7%
Ruotsienemmistöiset kk kunnat 1990 74,6%...2015 69,9%
Huomenne näyttäisi Forecan mukaan olevan aikaa penkoa näitä numeroita.
Taulukosta löytyy nämä muutkin kieliryhmät, kunhan saan yhteenvedot tehtyä.
25 vuoden muutos ruotsinkielisten osuuksissa
Espoo 1990 10,8%...2015 7,6%
Helsinki 1990 7,7%...2015 5,7%
Vantaa 1990 4,1%...2015 2,6%
Suomienemmistöiset kk kunnat 1990 11,5%...2015 8,7%
Ruotsienemmistöiset kk kunnat 1990 74,6%...2015 69,9%
Huomenne näyttäisi Forecan mukaan olevan aikaa penkoa näitä numeroita.
Taulukosta löytyy nämä muutkin kieliryhmät, kunhan saan yhteenvedot tehtyä.
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Pahoin pelkään että ei tällä oikeasti ole mitään merkitystä. Pointti on isojen kaupunkien pitäminen kaksikielisinä, jolloin juuri suomenkielisillä on velvoitteita. Ei se ruotsinkielinen rannikkoseutu ole enää merkityksellinen; juuri tämän kehityksen takia "koko maan" tärkeiden seutujen kielipoliittinen omistaminen on se tärkeä juttu.
-
- Viestit: 2523
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Ilman muuta on näin, mutta on silti mielenkiintoista nähdä mikä kiemurtelu alkaa kun ensimmäinen ruotsienemmistöinen kunta alkaa lähentyä 50%:n rajaa.
Lähinnä on Inkoo jossa on ruotsinkielisiä 53,7% (67,3% 1990), joka tulee alaspäin puolen prosentin vuosivauhdilla.
Kaksikielisyyden rajojahan on koko ajan laskettu sitä mukaa kun kunnat ovat lähestyneet entisiä raja-arvoja, ja nyt ollaan henkilömäärässä 3000:ssa, mutta tämän enemmistön/vähemmistön määrittäminen nykyisestä poikkeavalla tavalla on mielestäni silti haastavampaa.
Aina voidaan sanamuotoa "kunta on kaksikielinen koska kunnassa on kaksikielisiä" muuttaa muotoon "kunta on kaksikielinen koska kunnassa on ollut kaksikielisiä", mutta kuulostaa ainakin alkuun oudolta että jonkun kunnan enemmistö olisi esim. 30% ja vähemmistö 70%. Kaipa siihenkin ajan kanssa tottuisi.
Ei sen puoleen, onhan pakkoruotsimatematiikan mukaan 5%>95% ja perussuomalaisten osuus Suomen kansasta 80%.
Lähinnä on Inkoo jossa on ruotsinkielisiä 53,7% (67,3% 1990), joka tulee alaspäin puolen prosentin vuosivauhdilla.
Kaksikielisyyden rajojahan on koko ajan laskettu sitä mukaa kun kunnat ovat lähestyneet entisiä raja-arvoja, ja nyt ollaan henkilömäärässä 3000:ssa, mutta tämän enemmistön/vähemmistön määrittäminen nykyisestä poikkeavalla tavalla on mielestäni silti haastavampaa.
Aina voidaan sanamuotoa "kunta on kaksikielinen koska kunnassa on kaksikielisiä" muuttaa muotoon "kunta on kaksikielinen koska kunnassa on ollut kaksikielisiä", mutta kuulostaa ainakin alkuun oudolta että jonkun kunnan enemmistö olisi esim. 30% ja vähemmistö 70%. Kaipa siihenkin ajan kanssa tottuisi.
Ei sen puoleen, onhan pakkoruotsimatematiikan mukaan 5%>95% ja perussuomalaisten osuus Suomen kansasta 80%.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 29.11.2016 19:13. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
No eikös näin vähän ole jo Helsingin kohdalla? Välillähän aina kuulee, että se on ruotsinkielinen kaupunki ja suomenkieliset ovat tulleet vasta myöhemmin ulkopuolisina, eivätkä oikein kuulu sinne. Tai jotain.Hillevi Henanen kirjoitti: Aina voidaan sanamuotoa "kunta on kaksikielinen koska kunnassa on kaksikielisiä" muuttaa muotoon "kunta on kaksikielinen koska kunnassa on ollut kaksikielisiä", mutta kuulostaa ainakin alkuun oudolta että jonkun kunnan enemmistö olisi esim. 30% ja vähemmistö 70%. Kaipa siihenkin ajan kanssa tottuisi.
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Ajoin tänään Vaasasta Poriin ja seurasin huvikseni kuinka hyvin kaksikieliset kunnat olivat huomioineet kaksikielisyyden vaatimukset esimerkiksi tienviitoissa ja katukylteissä. Pääasiassa homma oli OK, mutta Närpiö oli kiva poikkeus. Kaikki informaatio oli ainoastaan ruotsiksi, ei missään esimerkiksi kaksikielisiä katukylttejä. Ainoastaan kaupungintalon, kirjaston ja terveyskeskuksen seiniin oli lisätty suomenkielisen kyltit, muuten kaikki oli på svenska.
Herää kysymys, mihin Närpiö ne 2 miljoonaa laittoi jotka kaksikielisyys kaunnalle toi? Jos Helsinki tai Espoo toimisi kuin Närpiö, asia olisi jo ajat siten RKP:n toimesta viety vähintään ihmisoikeustuomioistuimeen.
Herää kysymys, mihin Närpiö ne 2 miljoonaa laittoi jotka kaksikielisyys kaunnalle toi? Jos Helsinki tai Espoo toimisi kuin Närpiö, asia olisi jo ajat siten RKP:n toimesta viety vähintään ihmisoikeustuomioistuimeen.
-
- Viestit: 2523
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Närpiö jäi vuoden 2015 osalta nuolemaan näppejään kun 2,1 miljoonaa jäi saamatta, ja joutuivat käymään YT-neuvotteluja ja siirtämään mm rakennus-ja tieprojekteja. Pitäähän se ymmärtää että tällaiset vähempiarvoiset projektit joutuvat odottamaan kunnes tärkeämmät asiat saadaan hoidettua.
Lainaus ketjusta "Närpiöstä ei kaksikielista" joulukuulta 2014
Lainaus ketjusta "Närpiöstä ei kaksikielista" joulukuulta 2014
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/1 ... och-bidrag
Närpiössä meni budjetti uusiksi kun kunta jäi ilman valtionapuja 2015. Tätä uutta budjettiehdotusta käsitellään Närpiössä 27.1.
Tästä ehdotuksesta näkyy mihin olisi Närpiössä "kaksikielisyys"rahat oikeasti käytetty:
Lainaa:
Kommittén godtog bland annat ett förslag om att minska på bidragen med 30 procent för icke lagstadgad verksamhet, som till exempel för sommarunderhåll på enskilda vägar, samt andra föreningsbidrag till tredje sektorn.
30%:n vähennys avustuksista jotka eivät ole lakisääteisiä, kuten yksityisteiden kesäkunnossapito ja kolmannen sektorin yhdistysavustukset. Ei summaa.
Inom bildningssektorn kunde inbesparingarna på nästan 70 00 euro förverkligas genom minskade timresurser, som i sin tur innebär större undervisningsgrupper. Dessutom föreslås minskade resurser för stödundervisning.
Koulutussektorilla säästötavoite 70 000 (luulisin kun jutussa on 70 00) tuntiresursseja pienentämällä = isommat opetusryhmät ja tukiopetuksen vähentäminen
Vård- och omsorgsnämnden måste spara på utgifter för barnskydd och anslag för utbildning för att nå sitt sparkrav på 50 000 euro.
Perusturvalautakunnan osuus 50 000 otettaisiin lastensuojelusta ja koulutuksesta
Närpes måste minska 40 000 euro inom den fria bildningen, 80 000 euro från firitidsnämndens budget och från musikinstitutet Legato minskar anslaget med drygt 30 000 euro.
Närpiön pitäisi karsia lisäksi 40 000 vapaasta koulutuksesta, 80 000 vapaa-aikalautakunnan budjetista ja musiikki-instituutilta 30 000.
Investeringsbudgeten ska minska med cirka 1 miljon, som inneäbr att saneringar och nybyggnation inleds senare. Det gäller till exempel för ombyggnaden av hälsovårdscentralen.
Investointibudjetti supistuisi 1 miljoonalla, kun saneerauksia ja uudisrakentamisen aloitusta siirrettäisiin myöhempään ajankohtaan.
Kaksikielisyyskin tässä budjettiehdotuksessa sentään mainitaan!
De utgifter som automatiskt faller bort från budgeten är de 200 000 euro som reserverades för tvåspråkiga vägskyltar 100 000 euro för översättning. De här utgiftsposterna blir inte kvar, eftersom Närpes inte blev tvåspråkig.
Ei niin pahaa, että ei jotain hyvääkin. Vaikka 2,16 miljoonan menetys kirpaiseekin, niin säästöäkin sentään syntyy 300 000 kun kaksikielisyyden vaatimat tiekyltit ja käännöstyöt eivät toteudu.
280 000 euro ska bort från personalutgifterna. Där förs samarbetsförhandlingar som bäst och det avtal som erbjudits personalföreningarna är att personalen avstår 20 procent av sin semesterpeng samt att de får två extra betlada semesterdagar.
280 000 säästöä henkilöstökuluista. YT-neuvotteluissa tarjolla -20% lomarahoista ja kaksi ylimääräistä maksettua lomapäivää.
Näistä tulee yhteensä noin 1,55 miljoonaa euroa, joten kun kaksikielisyyteen arvioidut 300 000 euroa otetaan huomioon, olisi vielä jäänyt n. 300 000 euroa noihin ei-lakisääteisiin menoihin tai niihin jumalattoman kalliisiin oppikirjoihin, joihin nyt kovasti vedotaan. Paljonkohan Närpiössä on ruotsinkielisiä peruskoululaisia joille yhteiskunta oppikirjat kustantaa? 0-14 -vuotiaita siellä on 13,8%.
-
- Viestit: 2523
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Kiitos Närpiölle tästä yksilöidystä selonteosta kaksikielisyyden ylläpitoon annetun rahan todellisesta käytöstä.
Närpiö 9387 asukasta ja Orivesi 9408 asukasta ovat samakokoisia kuntia. Olisi mukavaa nähdä miten Orivesi käyttäisi tällaisen 2,1 miljoonan verottoman lahjapotin. Sillä saisi pieni kunta jo monenlaista aikaiseksi.
Närpiö 9387 asukasta ja Orivesi 9408 asukasta ovat samakokoisia kuntia. Olisi mukavaa nähdä miten Orivesi käyttäisi tällaisen 2,1 miljoonan verottoman lahjapotin. Sillä saisi pieni kunta jo monenlaista aikaiseksi.
Re: Kaksikielisten ruotsienemmistöisten kuntien keinot vähis
Paraisissa aloitetaan pakolaisten kotiuttaminen ruotsiksi (aikaisemmin ollut suomeksi). Tapahan se on sekin nostaa ruotsin puhujien määrää. Onkohan heiltä itseltään kysytty asiasta mitään?
https://svenska.yle.fi/artikel/2016/09/ ... pa-svenska
https://svenska.yle.fi/artikel/2016/09/ ... pa-svenska