Tänään on 20.09.2017 10:40




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 16 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 23.04.2016 03:04 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Ihailin tässä ehtooni iloksi taas meidän valtionapusysteemiämme. Tämä viime vuonna käyttöön otettu konsepti kaksikielisten kuntien avustamiseksi on nerokas kun siihen on leivottu osatekijäksi koko kunnan väestö.

2015 ruotsinkielisten määrä putosi kaksikielisissä kunnissa hurjat 745 kpl (viimeisten 25 vuoden keskiarvon ollessa -500/vuosi), eli kaksikielisten kuntien surumäärä on nyt reilusti ALLE 250 000 eli 249 371.

(Suurin yksittäinen ruotsinkielisten määräpudotus oli taas Raaseporissa 185 henkilöä, eli 25% surujen koko määräpudotuksesa kun Raaseporin ruotsinkielisten osuus Manner-Suomen ruotsinkielisistä on 7,4%.)

Tämä -745 tarkoitti kaksikielisten kuntien avustuksissa surumäärään sidotun osuuden putoamista n. 187 000 eurolla, mutta kiitos mahanmuuttajien, väkimäärä on kuitenkin lisääntynyt, joten koko väkimäärään sidottu osuus nousi n. 351 000 euroon, eli plussaa jäi n. 164000€.

Näiden kahden vuoden vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi "unohdin", että Närpiö tyri viime vuoden 2,1 miljoonan valtionosuutensa.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 06.05.2016 00:59 

Liittynyt: 19.06.2010 20:18
Viestit: 77
Paikkakunta: Vantaa
Tarkoitat ilmeisesti tätä:

"Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93. Kunnan kaksikielisyydestä säädetään kielilain 5 §:ssä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2 ... 1704#L3P10

En tosiaan oikein ymmärrä, miten kaksikielisyyden kustannukset voivat kunnassa nousta, vaikka ruotsinkielisten määrä vähenisi kunnassa.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 06.05.2016 02:59 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Eihän tuon valtionavun ole tähänkään asti tarvinnut olla missään suhteessa kustannuksiin. Lohjan talousjohtaja jo aikoinaan myönsi, että se on kaupungille rahasampo.
Kun Närpiö mokasi valitusmenettelyn takia vuoden 2015 2,1 miljoonaansa, alkoivat kaupungissa YT:t ja useampi rakennusprojekti mm jouduttiin panemaan jäihin. He joutuivat siis vuoden verran kokeilemaan miltä tuntuu olla roskakuntaluokassa yhdessä 268 suomenkielisen kunnan kanssa.
Nyt he onnekseen ovat taas suomenkielisisä onnellisempia ja paremmin työllistyneitä ja pitkäikäisempiä ja syntyvyyskin lienee kohentunut ennalleen.

Vantaa kohdalla 2014-2015 ruotsinkielisten määrä on vähentynyt 28 henkilöä, mikä tarkoittaa -7021€.
Kokonaisväkimäärä taas on noussut 3802 henkilöä eli +71754€.

Vaikka Vantaalla ei siis olisi enää ensimmäistäkään ruotsinkielistä, saisi kaupunki silti kokonaisväkimääränsä 210605 perusteella 4 050 176€ suomi-ruotsi kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin.

Tämän systeemin yksi tarkoitushan on lahjoa kunnat hiljaisiksi siinä vaiheessa kun niille muuten saattaisi tulla mieleen luopua koko kaksikielisyydestä. Vaikka folktingetin tiedotteissa lukee vallan jotain muuta, on tätä lakia sorvattaessa tiedetty, että vuoden 1980 jälkeen Manner-Suomessa on ruotsinkielisten määrä ollut tasan kolmena vuotena plussalla (2008-2010), ja 32 vuotena heidän määränsä on vähentynyt.
Koska ruotsinkielisten asema ei kuitenkaan saa heikentyä, ei valtionapuakaan näin ollen enää voitu maksaa pelkän ruotsinkielisten määrän perusteella.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 06.05.2016 18:25 

Liittynyt: 19.11.2008 02:26
Viestit: 1855
Mahdollista vain Suomessa!
Voisiko tästä kielipoliittisesta korruption muodosta (eikö tämä ole selvää korruptiota?) päästä eroon esim. lupaamalla kunnille vaikka kymmeneksi vuodeksi nykyisen suuruinen valtionapu, JOS he tämän vuoden sisällä muuttavat kuntansa virallisesti yksikieliseksi?
Jotain ihan konkreettisia ehdotuksia kannattaisi nyt alkaa tekemään, jotta päästäisiin eteenpäin kohti todellisuuspohjaista kielipolitiikkaa.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 08.05.2016 22:20 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2014 silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson teki selväksi, että laissa asetetut prosentti- ym. rajat eivät ole voimassa silloin kun kuntia ruotsalaistetaan.
Se riittää, että koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut ... 014+ke+p+2

Lainaa:
Puhemies! Tässä ehkä nyt tähän itse asiaan liittyen: kyse on siitä, että annetaan mahdollisuus näille kunnille itse valita tässä vaiheessa, kun valtionosuusuudistus astuu voimaan tammikuussa, haluavatko he nyt siirtyä kaksikielisiksi kunniksi vai eivät. Totta kai on niin, että jos on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joissa koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä, niin tämä mahdollistaa myös sen. — Kiitos.

Ari Jalonen (Ps) esitti kysymyksen
Lainaa:
Ministeri, te ette vastannut siihen minun kysymykseeni, olisiko mahdollista tällaisella vastavuoroisuusperiaatteella antaa valtuustoille lisää valtaa myös sitten siinä tapauksessa, jos kunnassa on 8,1 prosenttia tai 3 001 asukasta niitä vähemmistökielen omaavia, että silloin pystyttäisiin päättämään, että kunta on yksikielinen, jos se kunta näkee sen järkeväksi taloudellisesti tai jollakin muulla perusteella. Elikkä annettaisiin sille valtuustolle valtaa myös tähän suuntaan, niin kuin nyt ollaan ihan järkevistä perusteista antamassa toiseen suuntaan — mutta että sillä valtuustolla olisi valtaa.
Kuten tuolla aiemmin mainitsin, ei käytännössä mitään vaatimuksia ole kunnan kaksikielistämiseksi. Esim. Lohjalla, joka on vapaaehtoisesti kaksikielinen, on ruotsinkielsiä 1657 eli 3,5%, eli ei lähellekään noita ns raja-arvoja.

A-M H 6.11.2014 vastasi:
Lainaa:
Tässä ei ole tarkoitus muuttaa kielilakia siltä osin kuin on kyse näistä peruslähtökohdista. Kielilaki lähtee siitä, että jos kunnassa vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta, niin sen on oltava kaksikielinen. (Ari Jalonen: Miksi?) Tähän ei ole ajateltu tehdä mitään muutosta, eikä tässä halutakaan antaa valtuustoille sitä mahdollisuutta, että päättäisivät ykskaks olla yksikielisiä, koska se kaventaisi kuntalaisten oikeuksia. Se on paljon vaikeampaa mennä takaisin kuin se, että päätät, että yksikielisestä tulee kaksikielinen. Jos tekisit näin, niin samalla ottaisit suuren riskin, että sinä kavennat myös niitten kuntalaisten oikeuksia, jotka ovat vähemmistön asemassa, ja sitä hallitus ei halua tehdä, joten tässä ei ole nyt kysymys siitä. Minä ymmärrän, että perussuomalaiset ajavat tällaista linjaa, mutta se ei ole hallituksen linja.

Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa. Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, mitä se meille antaa. Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä. Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne.

Tampereella olisi 2014 asukasmäärän perusteella kaksikielisyysrahoja saatavilla vuosittain 4,2 miljoonaa, ja Oululla 3,8 miljoonaa korvamerkitsemätöntä riihikuivaa.
Tällaisten kuntien houkuttelu "kaksikielisiksi" on varmaankin ollut yksi tämän uudistuksen tavoitteista.
Olisi RKP:lle riemuvoitto saada kielikarttaan muutakin väriä kuin rannikon surureunus.

Tässä on hyvä tiivistelmä vuoden 2014 lakiehdotuksesta
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kun ... syys-27216
Lainaa:
Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistön osuus laskee alle 6 prosentin tai alle 3 000 asukkaaseen.

8 prosentin raja on nyt siis pudonnut kuudeksi. (Btw Pyttiksessä ruotsinkielisiä on nykyään 7,9% eli 421 hlöä).
Jos kuntaliitos Kotka-Hamina-Pyttis toteutuisi, syntyisi ikuisiksi ajoiksi kaksikielinen 80000 tuhannen asukkaan kuntaliitos, jossa olisi 1,3% eli n. 1000 kpl ruotsinkielisiä. Vuosittainen valtionapu kaksikielisyydestä vajaa 2 miljoonaa euroa/vuosi.

Minun on ollut vaikeaa arvioida tätä uutta valtionapusysteemiä edelliseen ruotsinkielisiin oppilaisiin perustuvaan verrattuna, kun en ole tiennyt laskentaperusteita, mutta jos Loviisa on todellakin 2012 saanut puoli miljoonaa, ja tämä 2015 uudistettu antaa lähes kaksi miljoonaa, niin onhan kyseesä mahtava korotus kaksikielisyydestä.
Lainaa:
Loviisa saa kaksikielisyyteen reilut puoli miljoonaa vuodessa. Ylitarkastaja Ville Salonen valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo Loviisan saavan tänä vuonna kaksikielisyyden perusteella valtiolta maksettavaksi yhteensä 529 408 euroa.
http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=5884
Linkki toimii! 12.5. HH


Viimeksi muokannut Hillevi Henanen päivämäärä 12.05.2016 02:44, muokattu yhteensä 2 kertaa

Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 08.05.2016 22:26 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6066
Kiitos HH, hyvää työtä :)


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 08.05.2016 22:32 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Eikä mennyt kuin muutama tunti tämän kasaamiseen!


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 09.05.2016 23:03 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Kunnan kielisyyden määrittämisessä onkin tarkkaan katsoen kaksi eri prosenttirajaa. Yksikieliseksi muuttumisen raja on 6%, joten Pyttis on vielä turvassa jonkin aikaa.
Lainaa:
Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistön osuus laskee alle 6 prosentin tai alle 3 000 asukkaaseen.


Kaksikieliseksi määrittämisen raja on 8 prosenttia, tai tunne siitä, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita.
Lainaa:
kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Lohjalla on varmaan ollut tuo oikeusministerin maitsema tunne, joten kaksikielisyyden ehto siis täyttyi kirkkaasti. Siellä kun oli 2015 ruotsinkielsiä 1657 eli 3,5%.


Viimeksi muokannut Hillevi Henanen päivämäärä 12.05.2016 12:00, muokattu yhteensä 1 kerran

Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 12.05.2016 11:59 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140206
Verkkouutisissa on pieni poikkeavuus varsinaiseen lakiehdotukseen nähden.

Molempien ehtojen täyttymistä vaaditaan, eli lakiteksti kuuluu:
Lainaa:
Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.

Lakien, joissa on mukana molemmat kansalliskielet, väitetään ajavan tasapuolisesti molempien kieliryhmien asiaa.

Tässä esim. kunnan muuttaminen suomenkieliseksi, anteeksi yksikieliseksi, vaatii sekä alle 3000 henkilön rajan, että 6%:n alituksen, ja asiaa voidaan harkita vain joka 10. vuosi.
Kuka uskoo siihen, että Suomessa nähdään se päivä, että yksikin kaksikielinen kunta muuttuu suomenkieliseksi? Tässä vaiheessa voitaisiin heittää veikkaus siitä, miten alas nuo rajat voidaan pudottaa.
Silloin tullaan myös noudattaamaan jokaista lakia pilkulleen.

Kaksikieliseksi muuttamisellakin on omat rajansa, 8% tai 3000 henkilöä. Tarkastelujakso on taas 10 vuotta. Viimeksi tällainen vuosi oli 2012 + Luodon ja Korsnäsin osalta 2015 + Närpiön kohdalla 2016. Muille seuraava raja on 2022.
Jatkossa kaksikieliseksi muuttaminen tarkoittaa siis aina suomenkielisen kunnan muuttamista kaksikieliseksi. Tämän tietäen on oikeusministeri A-M Henriksson puheessaan eduskunnan täysistunnossa tehnyt selväksi, että kun on kyse ruotsinkielistämisestä, ei lakien ja asetusten anneta olla esteenä. Muutokseen riittää, että "koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä".

Tässä kuntakentässä on hiukan helpompi hahmottaa se, mitä lainsäätäjä oikeasti hakee, koska kaikkia lukuja ei voi salata kuten esim. koulumaailmassa.

Samat kuviot pätevät muussakin kielipoliittisessa lainsäädännössä, mutta muualla itse tarkoitus on onnistuttu paremmin hautaamaan suurella porukalla tuotettuun liturgiaan.
Lukuja pakkoruotsin aiheuttamista tutkintojen viivästymisistä ja kariutumisista on turha hakea mistään, samoin oppilaitoksille aiheutuneista tulojen menetyksistä näistä opiskelijoista. Puhumattakaan massiivisesta ylimääräisestä panostuksesta yhä turhemmaksi koetun ruotsin opetukseen.

Tämä ruotsintamislainsäädäntö toimii kaikkien eduksi vähän samaan tapaan kuin hämähäkinverkko hyönteismaailmassa.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 07.08.2017 14:51 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Tutkailen tässä juuri valtionapuja vuodelle 2017.
Tuo kaavaan leivottu varmistus rahavirtojen jatkumiseksi näyttää toimivan edelleen. Ruotsinkielisten määrä vähenee ja valtionosuudet kasvavat.
Lainaa:
Tarkoituksena on korvata kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyydestä johtuvia kustannuksia. Kunnan peruspalvelujen yleiseen osaan liittynyt kielikorotus sekä esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyvä kaksikielisyyslisä ja lisä perustuen kunnassa asuvien 6-15 vuotiaiden ruotsinkielisten lasten määrään, yhdistetään yhdeksi laskennalliseksi kustannukseksi.

Ennen vuotta 2015 avustusten määrät oli siis sidottu (hupenevaan) ruotsinkielisten määrään, mutta nyt se on muutettu niin, että kunnan koko asukasmäärä vaikuttaa avustukseen noin kolmasosalla. (Loviisan esimerkissä uusi systeemi nelinkertaisti aikaisemman summan)
Peruskaavaa ei ole helppo mennä muuttamaan, joten siellä on lisävarmistuksena tuo kaksikielisyyden arvioitu hinta, joka tietenkin on muutettavissa.
https://www.edilex.fi/he/20140206
Lainaa:
Laissa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 10 §:ssä säädetään kaksikielisyydestä. Asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta on 269,61 €/asukas vuonna 2015.
Jokainen euron lisäys tähän hintaan nostaa kokonaispottia 0,35 miljoonalla.

Parhaan hinnan ruotsinkielisistään saa Vantaa eli 986€ kappaleelta ja hyvänä kakkosena on Lohja 788 eurolla. Ei Lohjan talousjohtaja suotta aikanaan kehunut tätä systeemiä rahasammoksi.

Luodon kunnassa ollaan varmaan samaa mieltä.
https://www.pietarsaarensanomat.fi/sisa ... i-luodossa
Lainaa:
Kunta on budjetoinut kylttien vaihtoon 50 000 euroa.
Luodossa asuu liian vähän suomenkielisiä, jotta kunta voisi olla virallisesti kaksikielinen. Kunnanvaltuusto päätti julistautua vapaaehtoisesti kaksikieliseksi. Näin kunnan valtionosuudet lisääntyvät 1,2 miljoonalla eurolla.
Luodon asukkaista 5,9 prosenttia on suomenkielisiä eli noin 300 henkilöä. Kielivähemmistön pitäisi olla 3 000 henkilöä tai 5,9 prosenttia.
Sattuipa somasti että Luodossa kuitenkin oli juuri tuo 5,9% vaikka kappalemäärä on vielä jonkun verran alle 3000.

Ongelmani on tuo kaksikielisyyden perushinta. Onko se vielä tuo 2014 määritelty 269,61 vai jotain muuta? Tietääkö kukaan?


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 07.08.2017 15:00 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Tuo kaksikielisyyden hinta on varmaan asiantuntemuksella laskettu vuonna 2014, ja 5,5 miljoonan asukkaan Suomelle se tarkoittaa 1,5 miljardia, eli ei ihme, että Ruotsilla ei ole varaa vastaavaan.
Lainaa:
Asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta on 269,61 €/asukas vuonna 2015.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 07.08.2017 20:28 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Jaahas! Kaksikielisyyden perushinta oli siis vuonna 2015 oli 269,61€, vuonna 2016 se oli 278,54 ja 2017 "vain" 277,75, eli minulta meni viime vuodenkin laskelmat uusiksi.
http://vm.fi/vuoden-2017-valtionosuuspa ... entatiedot
Valtionosuuksien laskentatiedot vuodelle 2017 (sisältää useita välilehtiä)
-viimeinen välilehti - perushinnat


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 07.08.2017 23:39 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Kun kaksikielisyyden perushinta nostettiin 278,54 euroon vuodelle 2016, siis +3,3% eli 8,93€, saivat kaikki kaksikieliset kunnat valtioapua enemmän kuin 2015 vaikka ruotsinkielisten määrä näissä kunnissa putosi 746 henkilöä.
Kaikkien kaksikielisten kuntien kokonaissumma nousi edellisen (2015) vuoden 95,6 miljoonasta eurosta 99 miljoonaan euroon. Kaikesta siis ei kuitenkaan aina säästetä.

Vuonna 2017 otettiinkin jo sitten hiukan takapakkia. Perushintaa justeerattiin 0,3% eli 0,79€ alaspäin 277,75 euroon, ja se näkyy sitten jo tuloksissakin.

Tänä vuonna kaksikielisistä ruotsienemmistöisistä kunnista vain pari pääsi plussalle viime vuoteen verattuna. Kokonaisuudessa tämä ruotsienemmistöisten ryhmä jäi n. 260 000 € miinukselle edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta 2016 niiden kokonaisväkiluku putosi 606 henkilön verran ja ruotsinkielisten määrä väheni peräti 746 henkilöä.

Keskimäärin tässä ryhmässä ruotsinkielisestä tienattiin 286€, Luodon 279 eurosta Inkoon 295 euroon, eli tasaista on.
Erityisen paljon valtionapua menetti Raasepori (yli 68 000€), jonka väkiluku viime vuonna putosi 328:lla ja ruotsinkielisten määrä 256:lla henkilöllä.

Kaksikielisten suomienemmistöisten kuntien tilanne onkin jo sitten kirjavampi. Voittajia edellisvuoteen nähden ovat lähinnä isot kaupungit Espoo, Helsinki, Turku, Vaasa ja Vantaa.
Suurin voittaja Helsinki n. +126 000€ ja suurin häviäjä Loviisa yli -30 000€.

Ryhmän keskitienisti 483€/ruotsinkielinen Hangon 304 eurosta Vantaan 993 euroon.

Kaksikieliset suomienemmistöiset kunnat pääsivät n. 150 000 euroa plussalle kieliavustusten jaossa.
Niiden kokonaisväkiluku kohosi 19 000 henkilöä, ja ruotsinkielisten määrä putosi 61 henkilön verran viime vuonna. Koko kaksikielisten kuntien ryhmässä väheni ruotsinkielisten määrä siis 801 henkilöllä viime vuonna.

2017 kaksikielisyydestä maksetaan 33 kaksikieliselle kunnalle valtionapua 98,95 miljoonaa € .

404,5 ruotsinkielistä tai 5778,5 epäruotsinkielistä olisi pitänyt ollaa lisää, että olisi päästy vuoden 2016 avustussummaan.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 08.08.2017 12:36 

Liittynyt: 19.11.2008 02:26
Viestit: 1855
Mitä kaikkea 98,95 miljoonalla eurolla voisi saada?
Tässä hyvä kysymys jonkun lehden nettipalstalle. Vaan, mikä lehti uskaltaisi laittaa kysymyksen nettisivulleen.
Ja ovatko toimittajat tietoisia siitä, miten valtava summa heitetään kankkulan kaivoon kaksikielisyyden nimissä.

Tätä 98,95 miljoonan euron summaa pitäisi verrata köyhimpiä koskeviin leikkauksiin.


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 08.08.2017 16:03 

Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Viestit: 922
Onhan tämän ruotsinkielisten määrään perustuvan valtionavun korvannut uusi raha-automaatti nerokkaasti suunniteltu.

Vantaalla oli 2015 kaikkiaan 5676 ruotsinkielistä eli 2,6% ja valtioapu tälle vuodelle on 5,6 miljoonaa.
(Vuoden 2015 asukasmäärien mukaan maksetaan tämän vuoden valtionapu).

Vaikka Vantaalla olisi muuten sama määrä asukkaita, mutta enää yksi (1) ruotsinkielinen jäljellä, lahjoittaisi järjestelmä silti Vantaalle vuosittain 4,2 miljoonaa kaksikielisyyden ylläpitoon.

Tampere menetti tänä(kin) vuonna 4,9 ja Oulu 4,0 miljoonaa kaksikielisyyslahjuksia kun eivät ole ilmoittaneet, että heilläkin on tunne, että kaupungissa on ruotsinkielisiä. Laissa säädettyjen raja-arvojen ei taannoisen "oikeus"ministeri Henrikssonin mukaan anneta silloin haitata kun on kyse kaksikielistämisestä. Tällainen tunne riittää.

Eli kun on todettu, että ruotsinkielisten määrään perustuva systeemi pumppasi aina vain huonommin rahaa yhteisestä kaivosta tälle hupenevalle porukalle, niin muutettiin systeemiä niin, että ruotsinkielisten määrä lakkasi oleellisesti vaikuttamasta summaan. Kätevää! Joku on ollut pakkomatematiikan tunnilla hereillä.

Toinen tarkoitus tietenkin on, että saataisiin rahalla houkuteltua hyvinvoivia suomenkielisiä kuntia kaksikielisiksi. Lohja oli jo ennestään, ja muita ei ole tullut.

Jos koko suomenkielinen osa Manner-Suomesta hoksaisi, että meilläkin on ruotsinkielisiä ja mekin halutaan kaksikielisiksi, maksaisi se kaksikielisyysavustuksina n. 175 miljoonaa, 100 miljoonaa menisi 5%:n kaksikieliselle alueelle ja 75 miljoonaa lopulle 95%:lle alueesta.

(Ne 11 kuntaa joissa on 0 ruotsinkielistä älkööt vaivautuko, mutta ne 13 joissa on edes yksi ovat tervetulleita)


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 16 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2  Seuraava


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com