Virkamiesruotsi vesittyy mutkan kautta ?

[NRR]

Seuraava vaihe Helsingin terveyskeskuslääkäreiden jutussa:

Helsingin poliitikot joutuvat pohtimaan keväällä pientä periaatekysymystä: voiko kaupunki palkata lääkärin, joka ei puhu ruotsia edes tyydyttävästi?

Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina [6.3.2017] kahta erivapauspäätöstä. Kaksikieliseen kaupunkiin on jo otettu töihin terveyskeskuslääkäri ja apulaisylilääkäri yhteen kaupungin sairaaloista, vaikka kumpikaan valituista ei osaa ruotsia vaaditusti.

”Meidän on noudatettava kielilakia. Kyse on siitä, että pitää pystyä turvaamaan ruotsinkielisten palvelut. Uskon, että Helsingin kokoisessa kaupungissa tähän pystytään”, selittää virastopäällikkö Juha Jolkkonen sosiaali- ja terveysvirastosta.

Molemmat tapaukset ovat sikäli selkeitä, että kumpikin lääkäri on todettu muuten osaavaksi ja kokeneeksi. Muita kaikin puolin päteviä hakijoita ei edes ollut tarjolla. Molemmat ovat jo osoittautuneet hyviksi myös itse työssä – paikat on nimittäin oikeasti täytetty jo vuonna 2014 ja viime vuoden alkupuolella.

Erivapaudesta päätetään näin jälkikäteen siksi, että apulaisoikeuskansleri käsitteli viime vuonna hiukan vastaavaa tapausta ja linjasi silloin, että erivapautta pitäisi hakea tällaisissa tapauksissa.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005113211.html

[NRR]

Tässä kommentteja edellisessä viestissä viitattuun hesarin artikkeliin:

Kallista kieliteatterin pyörittämistä, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Esim. kaikkien suomalaisten lääkärien tulisi periaatteessa osata ruotsia, koska sitä on pakko-opetettu yläasteella, lukiossa ja yliopistossa.

Todellisuusmaailma on sitten sellainen, että Helsingin terveysasemien lääkärilistoissa on merkitty SV-merkillä ne, jotka osaavat tosiasiallisesti palvella ruotsiksi. Kalliossa 3 lääkäriä 19:sta. Laaksossa 1 lääkäri 10:stä. Suutarilassa 0 lääkäriä 7:stä jne..

Lääkärin ammattikieli on yhä enemmän englanti, koska vain sitä seuraamalla pysyy ajan tasalla uusimmasta tieteellisestä tutkimuksesta. Englanti on myös todennäköisin puhekieli potilaan kanssa, joka ei osaa yhtään suomea. Hullua on myös, että potilasasiakirjoja kirjoitetaan joillakin paikkakunnilla ruotsiksi, tämä vaarantaa potilasturvallisuuden.

Tuo lääkäreiden minkään tason pakkoruotsivaatimus suomenkielisissä kunnissa tulisi poistaa hetimiten ja kokonaan. Kaksikielisissä kunnissa saisi olla vaatimus että ruotsinkielinen lääkäri on tarvittaessa saatavilla.

Miten ovat voineet osata ruotsia tähänkään asti, kun eivät tunnu osaavan suomeakaan? Mutta on se hyvä, että prioriteetit ovat kunnossa - ensisijainen huolenaihe on ruotsinkielisten kielelliset oikeudet, eikä suinkaan suomea puhuvien. Suomenkielisten on jo vuosikausiua täytynyt kestää lääkäreitä, joita ei kykene ymmärtämään suomen kielellä.

Nyt tietenkin herää sitten kysymys muiden akateemisten ammattien yhdenvertaisesta kohtelusta? Jos voidaan valita ruotsia osaamattomia lääkäreitä niin miksei sitten käräjätuomareita tai hallintovirkamiehiä?

Varmin tapa saada julkisella puolella palvelua suomeksi on pyrkiä ruotsinkieliseen palveluun. Siellä osataan sekä suomea että ruotsia, muualla ei välttämättä kunnolla kumpaakaan kieltä.

On surullista, että ruotsin taito hiipuu. Se on tärkeä osa kulttuuriamme ja sitoo meidät länteen.

Koko maailman tulisi osata ruotsia, vaikka kieli olisi jo kuollut - se vain on yleissivistyksen kannalta välttämätön, eikä sitä tarvitse perustella.

Suomessa noudatettaisiin vanhentunutta kielilakia vaikkei täällä olisi yhtään suomenruotsalaista. Kyllähän tälle touhulle nauraa aidan seipäätkin ulkomaita myöten. Mutta hienoa, että Hesarissakin myönnetään tämän olevan periaatteen, eikä suinkaan käytännön kysymys

Kehnoon suomentaitoon ei mitään poikkeuslupia tarvitse hakea, sehän on niin tavanomaista.

Tästä nousee kyllä metakka. Eikö kaikkien virkamiesten pidä osata hyvin tai ainakin tyydyttävästi ruotsia, ei mitään erivapauksia sallita?! Pakkoruotsia juuri siksi opetaan että tulevat virkamiehet osaavat sen ansiosta hyvin ruotsia. Uskon ja toivon että rkp tekee tästä asiasta kaikkiin mahdollisiin instansseihin valitukset ja tutkintapyynnöt.

[Ajatuspaja]

Huolestuttavaa tällainen valelääkärien palkkaaminen..

Helsingin Sanomien uutinen kertoo, että Hus on irtisanonut neljä hoitajaa tutkinnossa ilmenneiden puutteiden vuoksi.

"Yhdeltä esimerkiksi puuttui ruotsinkielen kurssi, joten aika vähästä jäi kiinni", toteaa Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Samalla hän mainitsi, että irtisanottujen hoitajien ei ole todettu tehneen hoitovirheitä, mutta heistä on tehty selvityspyyntö poliisille.

jos olet ammatillisesti täysin pätevä ja jo vuosia tehnyt työsi moitteettomasti,
mutta et halua opiskella ruotsinkieltä, joudut tekemisiin poliisin kanssa.

Todettakoon, että esimerkiksi Ruotsissa terveydenhoitoalan tutkinnon (lääkäri- ja sairaanhoitajakoulutus) suorittaneet, jotka ovat siirtyneet Suomen työmarkkinoille, eivät ole suorittaneet suomenkielen tutkintoa opiskeluohjelmansa puitteissa. Useat Suomessa työluvan saaneet ruotsalaislääkärit eivät osaa lainkaan suomea.

http://wiljoantero.puheenvuoro.uusisuom ... sin-kanssa

[Ajatuspaja]

Kesäyliopistot nähneet rahastusmahdollisuuden...
120 euroa ja olet pätevä kaikilla mahdollisilla aloilla.. ruotsin kielen osalta!

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman tieteen- tai ammattialansa puhuttua ja kirjoitettua ruotsin kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä asianmukaista sanastoa ja rakenteita käyttäen. Opiskelijan tulee myös kyetä kirjoittamaan ruotsin kielellä sekä yleisiä että oman alansa tekstejä. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija hallitsee ruotsin kieliopilliset perusrakenteet.

Kurssilla käsitellään eri alojen asiatekstejä, harjoitellaan kieliopillisia rakenteita ja laaditaan kirjallisia ja suullisia esityksiä.

Kurssi vastaa Turun yliopiston humanistisen, kasvatustieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaista kieltenopetusta. Suorituksen voi hyväksyttää tutkintoon sisältyviin pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin.

Kurssin hyväksyttävä suorittaminen vastaa korkeakoulututkinnon suorittaneelta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa suullista ja kirjallista kielitaitoa (ns. ruotsin virkamieskurssi).

Oikea otsikko kurssille olisi: Poliittinen ruotsi!

[Jaska]

Kesäyliopistot nähneet rahastusmahdollisuuden...
120 euroa ja olet pätevä kaikilla mahdollisilla aloilla.. ruotsin kielen osalta!

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman tieteen- tai ammattialansa puhuttua ja kirjoitettua ruotsin kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä asianmukaista sanastoa ja rakenteita käyttäen. Opiskelijan tulee myös kyetä kirjoittamaan ruotsin kielellä sekä yleisiä että oman alansa tekstejä. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija hallitsee ruotsin kieliopilliset perusrakenteet.

Kurssilla käsitellään eri alojen asiatekstejä, harjoitellaan kieliopillisia rakenteita ja laaditaan kirjallisia ja suullisia esityksiä.

Kurssi vastaa Turun yliopiston humanistisen, kasvatustieteellisen, matemaattis-luonnontieteellisen sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaista kieltenopetusta. Suorituksen voi hyväksyttää tutkintoon sisältyviin pakollisiin kieli- ja viestintäopintoihin.

Kurssin hyväksyttävä suorittaminen vastaa korkeakoulututkinnon suorittaneelta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa suullista ja kirjallista kielitaitoa (ns. ruotsin virkamieskurssi).

Oikea otsikko kurssille olisi: Poliittinen ruotsi!

Sikäli kätevä kurssi, että tekee turhaksi koululaisten pakkoruotsittamisen!
Kielitaitovaatimus voidaan täyttää tuollaisella kurssilla siinä vaiheessa kun haetaan työpaikkaa viranomaisessa, jossa on ruotsin kielen taitovaatimus.

[Weeku]

Nyt jopa YLE:llä asiasta mielenkiintoinen uutinen, jossa muutama asiallinen realiteetti otettu esille http://yle.fi/uutiset/3-9493797 :

"Jolkkosen mukaan muodollinen pätevyys ei vielä takaa kielen hallintaa arkityössä. Usein toisen kotimaisen kielen taito on lähes olematon, vaikka kielivaatimus paperilla täyttyisikin."

"– Ehdottomasti haluamme jatkossakin turvata ruotsinkielisen palvelun. Sitä ei kuitenkaan mielestäni turvata sillä, että jokaiseen virkaan kuuluu tällainen muodollinen ruotsin kielen pätevyysvaade. Kyllä se pitää turvata ihan muilla tavoin, sanoo Jolkkonen. Hän näkee, että etenkin pääkaupunkiseudulla hoitoyksiköistä olisi hyvä löytyä laajempaa kielten osaamista, sen sijaan, että jokaiselta lääkäriltä vaaditaan sama tietty kielitaito."

Jokohan elämän realiteetit saavuttaisi myös poliittiset päätäjät?