Tänään on 22.09.2017 20:12




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 3 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
Lukematon viestiLähetetty: 27.03.2016 09:03 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6079
Blogikirjoitus alkaa tilannekuvauksella:
Lainaa:
Suomessa on PAKKOruotsi kaikilla opintoasteilla, peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa, ammattikorkeissa.

Suomessa on jokaisen yliopisto-opiskelijan suoritettava virkaruotsitutkinto

Suomessa ei saa mistään oppilaitoksesta päästötodistusta, jos ei ole opiskellut ruotsia.

Suomessa ei voi hakea/saada valtion tai kaksikielisen kunnan virkaa, jos ei ole suorittanut virkaruotsitutkintoa (esim. sairaanhoitajat, poliisit jne.).

Suomessa poliisikoulutuksen aloituspaikoista jää kolmannes täyttämättä, koska ei ole riittävästi ”laadukkaita ” (ruotsinkielentaitoisia) hakijoita. (v. 2015)

Suomessa 3-5 vuotiaita päiväkotilapsia ruvetaan kielikylvettämään ruotsiksi.


Tässä ei vielä mainita sitä, että moni jää ruotsia vaille valmiiksi tai ainakin joutuu pitkittämään opintojaan ruotsin vuoksi.

Suomalainen voisi opiskella englanniksi muissa maissa ja valmistua ilman ruotsia - mutta kotimaassa tällainen ei ole mahdollista.

Sitten seuraa tunnollisesti täytetty lista viimeiseltä noin kymmeneltä vuodelta:
Lainaa:
Tässäpä kooste tällä vuosituhannella säädettyjä kielilakeja/lakien muutoksia sekä strategioita yms.

1. Uusi kielilaki V. 2004
Eduskunta hyväksyi lähes yksimielisesti kiristetyn kielilain. 187 edustajaa kannatti, 10 äänesti tyhjää/oli poissa ja vain 3 edustajaa vastusti.

2. Vaalirahoitus
Vuonna 2001 perustettiin säätiö Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland (suom. Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta) Säätiö on rahoittanut MERKITTÄVILLÄ SUMMILLA eri vaaleissa kaksikielisyyttä tukevia ERI PUOLUEIDEN ehdokkaita. Säätiön rahoituksella näyttää olleen selvä yhteys uuden kiristetyn kielilain hyväksymiseen eduskunnassa.

3. Kielikylvyt ruotsiksi
Päiväkotilasten ( 3-5 vuotiaille) ruotsin kielikylvyt laajennetaan KOKO SUOMEEN. Kielikylvyt on houkutus, jolla vanhemmat houkutellaan laittamaan lapset ”vapaaehtoisesti” ruotsin kielikylpyyn, jotta lapsille aukenisi helpompi tie koulutukseen ja korkeimpiin virkoihin (kuten 1700-1800-luvulla). Kielikylpyopettaja puhuu oppilaille vain ruotsia, mutta ymmärtää myös suomea. Oppilaita (3-5 vuotiaita) kannustetaan kielikylpykielen (ruotsin) käyttöön alusta lähtien ja heidän odotetaan käyttävän kieltä (ruotsia) kommunikoidessaan kielikylpyopettajan ja muiden kielikylpyoppilaiden kanssa. Googleta: Vaasan yliopisto/kielikylvyt

4. Ruotsin opetus aikaistetaan vuodella
Ruotsin opetus aikaistetaan v. 2016 alkamaan jo ala-asteella 6. luokalla. Perusteena on, että PAKKOruotsin vastustus on sitä pienempi, mitä pienempänä ruotsin opiskelu aloitetaan !!!

5. Lastensairaala
160 Miljoonaa euroa lahjoitettiin ruotsinkieliselle säätiölle Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd. Säätiön kieli on svenska. Veronmaksajat ja lahjoittajat kustantavat sairaalasta 99,8%. Yksityinen säätiö Stiftelsen Nya Barnsjukhusets Stöd lahjoitti 0,18 % , mutta saa omistukseensa sairaalasta 100 %. HUS:n ja Säätiön välisen aiesopimuksen mukaan 30 vuoden vuokra-ajan jälkeen HUS sitoutuu ostamaan sairaalan ”käyvällä nykyarvolla”. Säätiö ei siis lahjoita sairaalaa, vaikka se on sen lahjana saanut.

6. Kielilain muutos kuntaliitoksien yhteydessä
Jos kuntaliitosten yhteydessä yksikin liitettävistä kunnista on kaksikielinen, vaikka pieninkin, niin koko muodostuva suurkunta on kokonaisuudessaan kaksikielinen. Toteutuessaan tämä tekee lähes koko ruuhka-Suomesta ”kaksikielisen”, valtavine kustannuksineen.

7. Kielilain 5§ muutos, kaksikielisten kuntien kielilisät
Valtio maksaa vuosittain kaksikielisille kunnille kielilisää. Esim. v. 2015 valtion kielilisä oli 95 miljoonaa euroa. Kuntaliitosten toteutuessa ”kaksikielisten” alueiden määrä lisääntyy huomattavasti, joka lisää valtion kielilisien kustannuksia rajusti.

8. Kansalliskielistrategia
Hallitus hyväksyi 27.3.2013 kansalliskielistrategian. Minkäänlaisia arvioita kielistrategian aiheuttamista välittömistä tai välillisistä kustannuksista ei ole tehty. On hyvä muistaa, että kansalliskielistrategia sai alkunsa, kun Svenska Finlands Folkting, yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa kirjoitti ns. Ahtisaari-raportin. 78 sivua ruotsin kielen LISÄvelvoitteita virkamiehillemme, kiristää pakkoruotsin taitovaatimuksia entisestään: kielipoliiseineen, kielikylpyineen, kansalliskieliyhdyshenkilöverkostoineen, kieliasianneuvoksineen, kieliasiain neuvottelukuntineen. Koska kuntien ruotsin kielen vaatimuksia kiristetään , niin kuntien korkeimmat virat todennäköisesti menevät ruotsinkielisille hakijoille.

9. Kieliasiain neuvottelukunta
Valtioneuvosto on 7.3.2016 asettanut uuden kieliasiain neuvottelukunnan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 1.4.2016 - 31.3.2020. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä edistää kielellisiä oikeuksia. Neuvottelukunta toimii oikeusministeriön yhteydessä.

10. Yliopistojen vastinrahoitus
Valtioneuvosto jakoi 10. maaliskuuta 2011 vastinrahaa ensimmäisen kerran julkisoikeudellisille yliopistoille yhteensä 175 miljoonaa euroa. Kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, saivat valtiolta yhteensä 60 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia jaetun vastinrahoituksen kokonaissummasta. Valtion maksamaa Vastinrahoitusta opiskelijaa kohden sai ylivoimaisesti eniten Svenska handelshögskolan, jolle maksettiin 13 700 euroa opiskelijaa kohden. Toiseksi eniten opiskelijaa kohden sai Åbo Akademi, 4 500 euroa. Valtioneuvosto on päättänyt osana julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015–2018, että yliopistoja varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden. Suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta ruotsinkielisille yliopistoille. Ruotsinkielisillä säätiöillä rahaa riittää lahjoitettavaksi.

11. Kulttuurituki
Valtion jakamasta kulttuurituesta ruotsinkieliset saavat automaattisesti 8 % eli yli 1,5 kertaisesti/asukas verrattuna suomenkielisiin

12. Säätiöraha ruotsinkieliselle kulttuurille
Verovapaat ruotsinkieliset säätiöt jakavat RUOTSINKIELISELLE kulttuurille vuosittain verovapaasti n. 40 miljoonaa euroa. Eipä ole ihme, että ruotsinkieliset ovat terveempiä, onnellisempia, elävät pidempään, ovat yhteisöllisiä jne.jne. Sanotaanhan kulttuurin parantavan terveyttä jne.

13. Poliisin kielitaitovaatimukset
Poliisiammattikorkeakoulun v. 2015 kolmasosa 320 aloituspaikasta jäi ruotsin taidon puuttuessa täyttämättä, vaikka hakijalla kaikki muut kriteerit täyttyisivät. Ruotsinkielisillä hakijoilla on oma ruotsinkielinen poliisikoulutus. Koska lähes jokainen manner-Suomessa asuva ruotsinkielinen osaa suomen kielen hyvin (50% äidinkielenveroisesti, 40% hyvin), heillä on siten lisäksi ohituskaista suomenkieliseen poliisikoulutukseen. Maahanmuuttajilta ei vaadita ruotsin taitoa poliisin koulutuksessa. Poliisinakin heillä on oikeus anoa vapautusta ruotsin taidosta. Suomenkielisillä hakijoilla ja poliiseilla ei tuota vapautusta ole mahdollista anoa eikä saada.

14. Kielikiintiöt
Suomessa sadat suomenkieliset lahjakkaat opiskelijat menettävät joka vuosi opiskelupaikan huomattavasti huonommilla pisteillä olevalle ruotsinkieliselle, esim. lääketiede, oikeustiede, kauppatiede jne. Kielikiintiöillä on perustettu ruotsinkielisille ohituskaista korkeimpiin virkoihin.

15. Kielituomarit
10.3.2015 Hallitus esitti ja eduskunta hyväksyi lain kielituomareiden viroista. Yhteensä kielituomarin virkoja on 25 kpl. Vastaavaa kielitaitoa edellytetään myös tuomioistuinten esittelijöiltä tai valmistelijoilta, käräjäviskaaleilta ja tuomioistuinharjoittelua suorittavilta käräjänotaareilta. Tällä lailla ruotsinkielisille kiintiötuomareille on pedattu ohituskaista korkeimpiin virkoihin. Harvalla suomenkielisellä tuomarilla on erinomainen (äidinkielentasoinen) ruotsin kielen taito, jotta voisivat hoitaa erittäin monimutkaisia lainopillisia asioita ruotsiksi.

16. Itä-Suomen hallinto-oikeus
Pyhtään 450 ruotsinkielistä asukasta sai aikaan sen, että 1.4.2014 Kuopiossa aloittaneesta Itä-Suomen hallinto-oikeudesta tuli kaksikielinen tuomioistuin. Uudessa hallinto-oikeudessa on tarvittaessa järjestettävä ruotsinkielinen istunto. Myös asiakaspalvelu on oltava kaksikielistä. 10.3.2015 Eeduskunta hyväksyi lain, jossa mm. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen Kuopiossa perustetaan kielituomarin virka, joka edellyttää erinomaista, äidinkielentasoista, ruotsinkielen taitoa.

17. YLE
Yle rikkoo jatkuvasti ylelakia: …..ylelain mukaan ylen on järjestettävä ohjelmia yhtäläisin perustein suomeksi ja ruotsiksi……. Ruotsinkielisille on oma tv-kanava ylefem 24/7. Ruotsin television SVT:n lähetyksiä esitetään ylefemillä aina kun ylefemin omia ohjelmia ei ole. SVT:n ohjelmia ei ole lupa tekstittää suomeksi. Nekin, jotka eivät ruotsin kieltä hallitse, joutuvat niistä yleveron muodossa maksamaan. Onko ylelain mukaista? Suomenkielisillä ei ole omankielistä tv-kanavaa

18. Folktinget
Svenska Finlands Folkting, ruotsinkielisten etuja ja oikeuksia valvova järjestö saa valtiolta tukea 575.000 euroa/vuosi. Folktinget kustannetaan verovaroin, mutta folktingetin vaaleissa vain ruotsinkielisillä on oikeus asettaa ehdokkaita ja vain ruotsinkielisillä on vaaleissa äänioikeus .

19. Ahvenanmaa
Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva itsehallinnollinen alue. Maakunnan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaalla ei ole pakkosuomea, koska haluavat lapsilleen monipuolisen kielitaidon. Ahvenanmaa on Suomen rikkain maakunta, mutta silti se saa Suomen suurimmat valtion avut ja yritystuet/asukas. Viking-line on Suomen toiseksi suurin yritystukien saaja. Ahvenanmaalla ei ole suomenkielisiä vanhainkoteja, ei suomenkielisiä kouluja, ei suomenkielisiä päiväkoteja, eikä oikeutta saada muitakaan palveluja suomeksi. Paikallinen eduskunta Landsting nimenomaisesti teki päätöksen jolla suomalaisten laulujen laulaminen päiväkodeissa kiellettiin. Ahvenanmaalle ei voi perustaa edes yksityistä suomenkielistä koulua . Ahvenanmaalla suomenkieliset eivät saa kunnallisia terveyspalveluja äidinkielellään. Ahvenanmaalla ei saa perustaa edes suomenkielistä seurakuntaa.

20. Ruotsin Valtio puuttuu Suomen sisäisiin asioihin
Ruotsin valtiopäivät v. 2006 asetti selvitysmieheksi Ruotsin Akatemian pääjohtaja Erland Ringborgin, joka laati toimintaohjelman, johon kuului ruotsalaisen virkamiehen asettaminen Suomen opetushallitukseen valvomaan pakkoruotsitusta . Hallituskanslia(UD PIK) antoi tehtäväksi lehdistöneuvos Lars-Olof Lundbergin tekemän ja esittämän esitutkimuksen pohjalta tutkia kysymystä tuesta ruotsin kielelle Suomeen.

21. Pohjoismaiden kielipoliittinen julistus 2006
"…….lähtökohtana on, että skandinaavisia kieliä eli norjaa, ruotsia ja tanskaa käytetään vastedeskin pohjoismaisessa yhteistyössä. Tällainen kehitys edellyttää yhtenäistä, kauaskantoista ja tehokasta kielipoliittista panostusta….." ….(pohjoismaisessa yhteistyössä suomen kieli on unohdettu ja mitätöity.) Suomesta julistusta on ollut laatimassa Kotimaisten kielten keskuksen johtaja professori Pirkko Nuolijärvi. Pohjoismaiden kielijulistus 2006 on tehty vain ja ainoastaan Suomen ruotsittamiseksi. Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa julistus ei koske lainkaan, koska he käyttävät omia kieliään.

22. Pohjoismaiden neuvosto
Pohjoismaiden Neuvosto (PN) on aktiivisesti painostanut suomalaisia poliitikkoja, ministereitä ja virkamiehiä ruotsalaistamaan Suomen koulujärjestelmää (pakkoruotsi), jotta saataisiin aikaan suuri yhteisgermaaninen kieli- ja kulttuurialue. PN on aina ollut täysin Ruotsi-vetoinen. Suomenkielisiä pohjoismaalaisia ei ole edes käsitteenä olemassa.Sen virallisia kieliä ovat ruotsi, norja ja tanska mutta ei suomi. Me olemme siellä vain maksajina ( Suomi maksaa 27 miljoonaa euroa vuodessa). Suomen kielen syrjintä yhteistyössä ihmetyttää, mutta myös se että suomalaiset poliitikot ovat syrjinnän hyväksyneet. Sehän ei ole rasismia silloin, jos itse alentaa ja syrjii itseään!!!

23. Svenska nu ja Pohjola-Norden
Ruotsin valtion pääosin rahoittamat järjestöt svenska nu ja pohjola-norden kiertävät kouluissa muokkaamassa pikkukoululaisiamme myönteiseksi pakkoruotsille. Vastoin vanhempien tahtoa (75%)

http://tuulevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi ... kittomista


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 27.03.2016 10:15 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6079
Lainaa:
23. Svenska nu ja Pohjola-Norden
Ruotsin valtion pääosin rahoittamat järjestöt svenska nu ja pohjola-norden kiertävät kouluissa muokkaamassa pikkukoululaisiamme myönteiseksi pakkoruotsille. Vastoin vanhempien tahtoa (75%)

Tästä hyvä esimerkki oli kuukausi sitten julkaistu "Svenska nu"-oppimateriaali Svenska YLE:n sivuilla, missä kerrottiin kuvin ja videoin suomalaiskouluja neljättä vuotta kiertävän Svenska nu -projektin lähettämän räppärin tarinaa. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/22 ... a-suomeksi

Tosi symppis kaveri ja innostuneita oppilaita. MUTTA millainen maailmankuva ja näkemys meistä suomalaisvanhemmista tässä on taustalla, kun nuoret saavat ohjelman ohessa vastattavakseen seuraavan kysymyspaketin:

Lainaa:
Jesse ja ruotsiviha (kyllä, tehtäväpaperin otsikkona on ruotsiviha!)
http://www.yle.fi/moodle/yle/attempt.php?q=4269
Katso video ja täydennä lauseet suomeksi.
1. Jessen mielestä nuorten negatiiviset asenteet tulevat ___ (2 asiaa).
2. Nuoret ovat melko avoimia ja oma tyyli voi muuttua kesän aikana ___ .
3. Vanhemmat voivat ajatella, ettei jokin ole tarpeellista, koska heillä on jo valmiina ___ (2 asiaa).
4. Heidän lapsillaan sen sijaan on ___ .
5. Jesse toteaa, että suomen ja ruotsin osaamisesta ___ .
Lähetä tehtävästä palautetta Ylelle


Oikeat vastaukset eivät yllätä. Negatiivisten asenteiden (= pakkoruotsin kritiikki?) taustalla on siis koti ja koulu, kotona erityisesti yli nelikymppiset vanhemmat, jotka ovat jo koulunsa käyneet ja ammattinsa saaneet ja jotka unohtavat, että heidän lapsillaan on koko elämä edessään. Ruotsin opetukseen ei kannata suhtautua negatiivisesti, koska ruotsin osaaminen on etu.

Ihan kamalia nuo vanhemmat siis! Siis me! Siis me emme ajattele, että lapsillamme on koko elämä edessään, kun vaan olemme itse saaneet koulutukset ja ammatit osaamatta ruotsia. Voi VMP!

Millainen maailmankuva ja etiikka on pedagogeilla, jotka julkaisevat tällaista materiaalia?

He siis kertovat oppilaille, että jos vanhempasi kritisoivat pakkoruotsia, se johtuu siitä, etteivät he kykene ajattelemaan parastasi! He ovat jämähtäneet omiin kouluaikoihinsa ja omiin ammatteihinsa ja unohtaneet, että teillä nuoret on elämä edessänne.

Tämä ajattelu on suoraan Biaudetin haastattelusta, jossa hän käänsi meidän PISA-nuortemme pakkoruotsin verrattavaksi intialaisen tytön koulunkäyntiin, jonka ymmärtämättömät vanhemmat ja jopa tytöt itse keskeyttäisivät.

Missään muussa asiassa ei koululla hyökätä näin vanhempia vastaan ja yritetä saada lapsia/nuoria pitämään vanhempiaan epäluotettavina ja ajattelemattomina!


Ylös
 Profiili  
 
Lukematon viestiLähetetty: 20.08.2017 15:26 

Liittynyt: 10.02.2013 16:38
Viestit: 6079
Kannattaa kerrata!


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 3 viestiä ] 


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Keskustelufoorumin moottorina toimii phpBB® Forum Software © phpBB Group
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com