ÅA:n suomalaisopiskelijan orastava pakkoruotsinmyönteisyys

[NRR]

On aina yhtä jännittävää seurata, miten identiteettimuutos on tapahtunut ja miten sitä perustellaan:

Itse olin saanut jo kotikasvatuksessa osittain vihan ruotsin kieltä kohtaan, jota tosin yritin vastustaa vielä yläasteella. Lukiossa perintö kuitenkin leimahti liekkeihin. --- Entisestä pakkoruotsin vihaajasta on tullut peräti sen orastava kannattaja. Tosin pakkoruotsi sanana on ihan typerä. Onhan sitä pakkomatematiikkaa ja pakkofysiikkaa ja vaikka mitä muutakin pakkoa

https://aamunvaloa.wordpress.com/2015/0 ... len-taito/

Vaatiko ruotsinkieliseen ympäristöön sopeutuminen tulkistemaan omaa suomenkielistä ja kielivapautta kaipaavaa taustaa näin vai mistä on kysymys.

[JV Lehtonen]

On aina yhtä jännittävää seurata, miten identiteettimuutos on tapahtunut ja miten sitä perustellaan:

Itse olin saanut jo kotikasvatuksessa osittain vihan ruotsin kieltä kohtaan, jota tosin yritin vastustaa vielä yläasteella. Lukiossa perintö kuitenkin leimahti liekkeihin. --- Entisestä pakkoruotsin vihaajasta on tullut peräti sen orastava kannattaja. Tosin pakkoruotsi sanana on ihan typerä. Onhan sitä pakkomatematiikkaa ja pakkofysiikkaa ja vaikka mitä muutakin pakkoa

https://aamunvaloa.wordpress.com/2015/0 ... len-taito/

Vaatiko ruotsinkieliseen ympäristöön sopeutuminen tulkistemaan omaa suomenkielistä ja kielivapautta kaipaavaa taustaa näin vai mistä on kysymys.

En tunne yhtään "ruotsivihaajaa", mutta itse vihaan yli kaiken kaksoisstandardia ja kaksinaamaisuutta-
ne muodostavat RKP:n johtaman kielipolitiikan ytimen.
Noudatan kultaista sääntöä, mutta se ei onnistu
RKP:ltä, Folktingetiltä, Ahvenanmaalta eikä Ruotsilta.

Kultainen sääntö on periaate, jossa kehotetaan ihmistä tekemään vastavuoroisesti toisille samaa kuin mitä haluaisi itselleenkin tehtävän, tai olemaan tekemättä sellaista mitä ei haluaisi itselleenkään tehtävän. Kultainen sääntö esiintyy muunnelmina lähes kaikissa uskonnoissa ja monissa ajatussuunnissa, ja sitä on tarkasteltu uskonnon lisäksi myös tieteen ja humanismin näkökulmasta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_ ... A4nt%C3%B6

Mielestäni tämä tapaus on osa ÅA:n kampanjaa, josta Kimmo Grönlund vihjaisi viime joulukuussa.
Eli "yritetään muokata poliitikkojen ja kansan mielipide kannattamaan pakkoruotsia,
koska "kansahan tukee kaksikielisyyttä" ..

Mutta tukeeko kansa aidosti kaksikielisyyttä, jos se itse saa valita ??


http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... mit#p19029

[NRR]

Tuli vastaan myös politiikantutkijan blogi, jossa aluksi ollaan pakkoruotsimyönteisiä ja lopuksi vain vihaisia siitä, etteivät jotkut suostu näkemään pakkoruotsissa mitään hyvää: http://riikkapurra.net/2015/06/01/oi-le ... sin-kieli/

Aika ihmeellinen ajatteluketju:

Myös suomen kielestä tullaan jossakin vaiheessa hellittämään lisää tai ainakin sen tasoa tullaan merkittävästi helpottamaan. --- Tahot, jotka vaativat ruotsin kielen koulutuksellista ja yhteiskunnallista alasajoa muodostavat samanmielisen rintaman näiden globalisti-monikultturistien kanssa, vaikka heidän perusteensa mielipiteilleen ovat usein täysin erilaiset ja keskenään ristiriitaiset. Ruotsi-viha ei kuitenkaan sada Suomi-laariin – se sataa globaalin ”kielettömyyden” laariin. --- Toisaalta kunnollisen kielen – niin äidinkielen kuin toisen kotimaisen tai vieraiden – kouluvaatimuksista luopuminen heikentää monien lasten, erityisesti alempien yhteiskuntaluokkien, mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan. Paitsi että kaikkien kielten oppiminen on tämän asian kannalta merkittävää, on ruotsin kielellä myös muita funktioita. Ruotsin kielen vastustamistakin leimaa paikoin yliromantisoitu kansanomaisuus – siinä jälleen kerran karu ja kova suomipoika kohtaa fiinin ruotsiherran ja aikoo tällä kertaa voittaa. Kaikenlaisen elitismin vastustaminen on muotia, samaan aikaan kun todelliset erot kansanosien välillä kasvavat – demokratiakin tuntuu toimivan sitä paremmin, mitä ruohonjuurimaisempia tosiasioita se koneistostaan sylkee. En ymmärrä, miksi korkeista standardeista, arvoista, oppineisuudesta, laajasta osaamisesta ja ihanteista pitäisi luopua. --- Otaksukaamme, että pakkoruotsi poistuisi. Tämän jälkeen näyttäisi selvältä, että erityisesti alempien yhteiskuntaluokkien, joissa on alempi koulutustaso, lasten ruotsin kielen opiskelu vähenisi merkittävästi. Toisaalta ylemmissä luokissa muutos ei olisi läheskään niin suurta. Koska ruotsin kielen vaatimukset yhteiskunnan monissa tehtävissä eivät vielä pitkään aikaan häviäisi, olisivat ruotsia opiskelleet huomattavassa etulyöntiasemassa niin jatko-opintojen kuin ammatinvalinnankin suhteen. --- Virkakelpoisuusvelvollisuuksien muuttaminen ruotsin suhteen avaisi myös tien muille löysennyksille: mitä väliä on tutkinnoilla, akateemisuudella, millään paperinpalalla, ollaan kaikki vaan tasa-arvoisia. --- Toisaalta koska iässä, jossa ruotsin kieltä tavallisesti aletaan opiskella, ihminen on melkoinen huntalo, joka ei ymmärrä omaa parastaan eikä osaa ajatella kovin pitkäjänteisesti, seuraukset olisivat mahdollisesti myös yleisesti huomattavat. ---
Ruotsin kielen opiskelu ei vähennä muiden kielten opiskelua. Mitä enemmän kieliä ihminen osaa, sitä yksinkertaisempaa hänen on oppia niitä lisää. Pelkkä englannin opiskelu ei missään nimessä voi olla tarpeeksi --- Kielipolitiikkaa täytyy lähestyä osin pragmaattisesti, osin normatiivisesti. Normatiivisuus liittyy ensisijaisesti edellä käsittelemääni kulttuurisen ja yhteiskunnallisen perinnön vaalimiseen. Toissijaisesti se liittyy näkemykseen vähemmistöpolitiikasta. Tämä peruste on kuitenkin heikkenemässä nimenomaan käytännöllisten syiden vuoksi: ruotsinkielisten määrä vähenee suhteessa uusiin kieliryhmiin. Ihminen, joka ei näe mitään lisäarvoa perinteessä, historiassa tai kulttuurissa, voi oikeutetusti olla sitä mieltä, että vaikkapa somalin kieli on nousemassa ruotsin rinnalle tai ohi. Minä sen sijaan en missään nimessä ole tätä mieltä --- Vähemmistöpolitiikka on kuitenkin merkittävää myös silloin, kun vähemmistö ei ole niin sanotusti ”uhri”. En usko, että ruotsinkielisyys (tai ”ruotsalaisuus”) Suomesta häviäisi, vaikka se menettäisikin asemansa, mutta mielestäni tätä ei tulisi kuitenkaan edesauttaa. Päinvastoin, ruotsinkieliseen vähemmistöön liittyy lukuisia hyvin positiivisia ja kannatettavia seikkoja, joista suomenkielisen enemmistön sietäisi ottaa mallia. Ruotsinkieliset voittavat suomenkieliset esimerkiksi avioliittojen pysyvyydessä, terveydentilassa ja onnellisuudessa. --- Ymmärrän toki, että yksikään edellä tarjoamani argumentti ruotsin kielen aseman säilyttämisen puolesta ei nykyaikaisen eetoksen mukaan ole validi – jokainen voidaan kumota erinäisillä rationaalisuutta edustavilla argumenteilla, ja näitä ruotsin lyöjillä rutkalti riittää. Se, mitä omastani jäljelle jää, ei kuitenkaan ole irrationaalisuutta, vaan kykyä tarkastella maailmaa ja yhteiskuntaa hyväksi havaitun sabluunan kautta. Kaikkea ei voi eikä pidä redusoida siihen, miltä tällä hetkellä näyttää tai tuntuu tai mikä on helppoa ja kätevää. Vastustan ruotsin kielen alasajoa ensisijaisesti konservatiivisista syistä. Vaikka sen poistamisesta olisi todennäköisesti myös jotakin hyötyä, olisivat haitat suuremmat. Mikä oleellisinta, se mahdollistaisi yhä laajamittaisemman yhteiskunnallisen ja kulttuurisen homogeenisyyden rapauttamisen liberalismin ja ”kansanomaisuuden” hengessä.

[NRR]

Tämä "Mindre nytta än skada" eli "Vähemmän hyötyä kuin vahinkoa" näyttää olevan nyt slogan, jolla aloitteita pakkoruotsin purkamiseksi kritisoidaan. Tuo ruotsinkielinen heitto oli ruotsinkielistä koulua käyneen opiskelijaneidon blogista ja tämä suomenkielinen versio löytyi nyt tästä kirkkonummelalaisen poliitikan tutkijan blogista.

Ja mitä haittoja pakon purkamisella olisi? Tässä blogissa annettiin ymmärtää näin:
- suomen ja ruotsin kieli sekä säilyvät yhdessä että katoavat yhdessä Suomessa, jos ruotsista tingitään myös suomi menee perässä
- jos virkojen kielitaitovaatimuksissa ruotsista tingitään, pian menevät muutkin virkojen vaatimukset ja saadaan huonompia virkamiehiä
- jos koulujen kielitaitovaatimuksista tingitään ruotsin kohdalla, pian tingitään koulutuksesta kaikkineen, ihanteet ja tavoitteet madaltuvat
- pakkoruotsi-ikäisiltä ei pidä muutenkään kysyä mitään, ne eivät omaa parastaan ymmärrä
- jos pakkoruotsi halutaan pois, on jo menetetty kyky tarkastella maailmaa ja yhteiskuntaa hyväksi havaitun sabluunan kautta
- kaikkea ei voi eikä pidä redusoida siihen, miltä tällä hetkellä näyttää tai tuntuu tai mikä on helppoa ja kätevää eli viis siitä, miten järjettömältä pakkoruotsi tuntuu, sen taustalla on "jotain" (perinne, historia, kulttuuri?)
- ruotsinkieliseen vähemmistöön liittyy lukuisia hyvin positiivisia ja kannatettavia seikkoja, joista suomenkielisen enemmistön sietäisi ottaa mallia
- jos pakkoruotsi puretaan, mahdollistetaan yhä laajamittaisemman yhteiskunnallisen ja kulttuurisen homogeenisyyden rapauttaminen liberalismin ja ”kansanomaisuuden” hengessä

Siis mitä tämä on?
Tulee mieleeni se Raaseporissa asunut ystäväni, joka puhui kulttuuriäidinkielestämme, missä suomi ja ruotsi olivat komponentteina, ja väitti englannin tuovan kulttuurityhjiön mukanaan ja rapauttavan kansalliset arvot. No tämä leidi asuukin Kirkkonummella. Ilmeisesti SvenskFinlandissa on muovautumassa oma merkillinen propakkoruotsimytologia.

[Ajatuspaja]

Hallitusohjelman liitteissä on nimenomainen maininta pyrkimyksestä höllentää pätevyysvaatimuksia esim kuntien virkoihin..liite 3 sivu 9.

[Ajatuspaja]

Tuli vastaan myös politiikantutkijan blogi, jossa aluksi ollaan pakkoruotsimyönteisiä ja lopuksi vain vihaisia siitä, etteivät jotkut suostu näkemään pakkoruotsissa mitään hyvää: http://riikkapurra.net/2015/06/01/oi-le ... sin-kieli/

Hieman erikoista, että politiikan tutkija ei osaa tutkia politiikkaa, siis nimenomaan kielipolitiikkaa.
Suomen kielipolitiikan punainen lanka on RKP:n valtakaudella korostanut ruotsin kieltä suomenkielisen
suomalaisen velvollisuutena jopa enemmän kuin ruotsin kieltä ruotsinkielisen oikeutena...

Tämä linjaus on jyrkässä ristiriidassa kansalliskieliajattelun alkuperäisen idean kanssa:
Alunperin kansalliskielipykälä kirjattiin nimenomaan oikeutena omaan kieleen,
mutta RKP käänsi sen vuosikymmenten vieriessä enemmistökielisten velvollisuudeksi vähemmistön kieleen.
Jopa vähemmistön oikeus omaan kieleen sai väistyä tuon perverssin lähestymistavan tieltä!
Myönnetään, aika kova väite, mutta analysoitaessa RKP:n kiihkoa estää suomenkielisiltä vapaa valinta,
johtopäätös on relevantti!

Jännää, että tutkija ei näe metsää puilta puolustaessaan enemmistöön kohdistuvaa ylimitoitettua velvollisuutta
ja halutessaan estää suomenkielisiä päättämästä omasta ja lastensa elämästä, vaan tempautuu itse mukaan
RKP-läisen kielipolitiikan edistämiseen..
"Ruotsi on ennen kaikkea suomenkielisen velvollisuus, vasta sitten ruotsinkielisen oikeus"

[NRR]

On aina yhtä jännittävää seurata, miten identiteettimuutos on tapahtunut ja miten sitä perustellaan:

Itse olin saanut jo kotikasvatuksessa osittain vihan ruotsin kieltä kohtaan, jota tosin yritin vastustaa vielä yläasteella. Lukiossa perintö kuitenkin leimahti liekkeihin. --- Entisestä pakkoruotsin vihaajasta on tullut peräti sen orastava kannattaja. Tosin pakkoruotsi sanana on ihan typerä. Onhan sitä pakkomatematiikkaa ja pakkofysiikkaa ja vaikka mitä muutakin pakkoa

https://aamunvaloa.wordpress.com/2015/0 ... len-taito/

Vaatiko ruotsinkieliseen ympäristöön sopeutuminen tulkistemaan omaa suomenkielistä ja kielivapautta kaipaavaa taustaa näin vai mistä on kysymys.

Kirjoittaja palasi vielä aiheeseen. Hänestä kun historialliset ja kulttuuriset syyt Nordenilla lisättynä ovat vain kertakaikkiaan vahvempia kuin kielivapauden argumentit:

https://aamunvaloa.wordpress.com/2015/0 ... kademissa/

[Ajatuspaja]

historialliset ja kulttuuriset syyt Nordenilla lisättynä ovat vain kertakaikkiaan vahvempia kuin kielivapauden argumentit

Kun pakkoruotsin perusteet on kerta toisensa jälkeen ammuttu alas,
vallitsevaksi pakottamisen puolustuksen trendiksi näyttää laajemminkin muodostuvan nordismi.
Jopa kunniavanhus Lenita Airisto intoutui radiossa haukkumaan meitä pakon kriitikoita-
sen ohella, että haukkui nykynuoret (naiset) vinkujiksi, joiden "pitäisi perustaa yrityksiä ja lopettaa valittaminen".

Samoin HS:n ja muun median painopiste on nyt siirtynyt pohjoismaisuuteen aikaisemmasta palveluvelvoitteesta
ja sivistysvelvoitteesta...

Ilmiselvästi (pakko)sylttytehdas kokeilee Kimmo Grönlundin tutkimusprojektin mukaisesti, mikä pakkoperustelu
on toimivin.

No, pohjoismaisuus on nyt kyllä sellaisissa kriisissä, että siitä ei enää apua löydy.
Tanskan vaalien jälkeen Ruotsi ja Tanska ovat etääntymässä yhteisestä pohjoismaisuudesta,
Norja on suvereeni öljyvaltio ja Islanti on kaukana kaikesta ja puhuu englantia..

Entä sitten se kulttuuriperintö?

No siihenkään ei tarvita koko kansaa koskevaa pakkokanteleensoittoa!
Verovaroin ylläpidettävä KOTUS on Suomen kielellisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä avainasemassa-
ja jokainen omaa äidinkieltään käyttävä omalta osaltaan.

Kotimaisten kielten keskus mainitaan kansallisessa toimeenpanosuunnitelmassa muistiorganisaationa. Kotuksen laajat ja monipuoliset arkistot ja kokoelmat ovat merkittävä osa kansallista kulttuuriperintöä. Muistiorganisaatiot osallistuvat aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseen tallentamalla, dokumentoimalla ja välittämällä yleisölle elävää perinnettä sekä tietoa sen käytöstä.

Dokumentointi tukee osaltaan muita aineettoman kulttuuriperinnön suojelun ja vaalimisen keskeisiä osa-alueita eli kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta. Kulttuuriperinnön tallentamisessa ja dokumentoinnissa on tärkeää huomioida tiedon käytettävyys ja säilyminen myös sähköisissä ympäristössä.

Kulttuuriperinnön on säilyttävä ja pysyttävä ajan vaatimukset täyttävällä tavalla käytössä. Suurten kokoelmien digitalisointi ja menetelmien kehittäminen ovat ajankohtaisia kysymyksiä niin Kotuksessa kuin muissakin muistiorganisaatioissa maailmanlaajuisesti

http://www.kotus.fi/nyt/kotuksen_kolumn ... nternetiin

http://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/ko ... 18733.news

(Hallituksen yksi painopistealue on digitalisointi.)

[NRR]

historialliset ja kulttuuriset syyt Nordenilla lisättynä ovat vain kertakaikkiaan vahvempia kuin kielivapauden argumentit

Kun pakkoruotsin perusteet on kerta toisensa jälkeen ammuttu alas, vallitsevaksi pakottamisen puolustuksen trendiksi näyttää laajemminkin muodostuvan nordismi.
---
Samoin HS:n ja muun median painopiste on nyt siirtynyt pohjoismaisuuteen aikaisemmasta palveluvelvoitteesta
ja sivistysvelvoitteesta...

Totta.

Nordismi tässä on kuitenkin vanhan skandinavismin uudelleenlämmittelyä.

Tuolla blogissa oli oleellinen kiteytys: "Näissä kahdessa, pakkoruotsin kannattamisessa ja vastustamisessa, on selkeä ero. Pakon kannattajat haluavat toisilta ja heidän lapsiltaan jotain. Pakon vastustajat eivät halua toisilta mitään. Vain oikeuden päättää mitä kieltä itse opiskelevat."

[NRR]

On aina yhtä jännittävää seurata, miten identiteettimuutos on tapahtunut ja miten sitä perustellaan:

Itse olin saanut jo kotikasvatuksessa osittain vihan ruotsin kieltä kohtaan, jota tosin yritin vastustaa vielä yläasteella. Lukiossa perintö kuitenkin leimahti liekkeihin. --- Entisestä pakkoruotsin vihaajasta on tullut peräti sen orastava kannattaja. Tosin pakkoruotsi sanana on ihan typerä. Onhan sitä pakkomatematiikkaa ja pakkofysiikkaa ja vaikka mitä muutakin pakkoa

https://aamunvaloa.wordpress.com/2015/0 ... len-taito/

Vaatiko ruotsinkieliseen ympäristöön sopeutuminen tulkistemaan omaa suomenkielistä ja kielivapautta kaipaavaa taustaa näin vai mistä on kysymys.

Kirjoittaja palasi vielä aiheeseen. Hänestä kun historialliset ja kulttuuriset syyt Nordenilla lisättynä ovat vain kertakaikkiaan vahvempia kuin kielivapauden argumentit:

https://aamunvaloa.wordpress.com/2015/0 ... kademissa/

Nyt blogissa vaaditaan jo sensuuria, kommenttiosan pakkoruotsin ymmärtäjä ei kestä sitä, että pakon perusteeksi ei riitä historia, kulttuuri ja Norden. Palstalle ei voi linkittää mitään, siksi esim. Jaskan blogin valmiit ja osuvat vastineet eivät pääse sinne.

PS. Kommenteissa pakon ymmärtäjät toistuvasti moittivat pakon kriitikkojen tapaa keskustella. Jopa väitetään, että pakkoa kritisoidaan ala-arvoisesti. Kun sitten pyytää moittijaa nostamaan esiin ketjun ala-arvoiset kohdat, tulee vastaukseksi, että jokainen voi katsoa itse ja nyt ei enää vastata mihinkään.

[Ajatuspaja]

"keskustelun jatkaminen on tästä eteenpäin hyödytöntä”

Päinvastoin, Keskustelu pitää nostaa uudelle tasolle, jossa kysytään, onko ruotsin kielen räikeän ylikorostettu ja suomenkielistä enemmistöä kohtuuttomasti velvoittava erityisasema ylipäätään perusteltu. Kiertoilmaisu ”kaksikielisyyden rikkaus” tulee siis heittää romukoppaan ja pohtia,
onko kastilaitos oikea ratkaisu hoitaa vähemmistöpolitiikkaa länsimaisessa demokratiassa.

Ruotsin kielen kohtuuton erityisasema pitää kohtuullistaa!

Aloittaa voidaan esim. nykyisen henkilöperusteisen kielitaitolain kumoamisella ja sen korvaamisella julkisyhteisön kielipalveluvelvoitteella.

[NRR]

...

[NRR]

"keskustelun jatkaminen on tästä eteenpäin hyödytöntä”

Päinvastoin, Keskustelu pitää nostaa uudelle tasolle, jossa kysytään, onko ruotsin kielen räikeän ylikorostettu ja suomenkielistä enemmistöä kohtuuttomasti velvoittava erityisasema ylipäätään perusteltu.

Juuri tuo kysymys koetaan ruotsivihaksi. On hyvin hämmentävää seurata vuoropuheluja pakkoruotsia ymmärtävien ja sitä kritisoivien välillä. Pakon ymmärtäjien mielestä historia, kulttuuri ja Norden ovat "luonnolliset" perusteet pakolle. Kun muut yrittävät osoittaa heille, että kyse on heille tärkeistä asioista, joilla voi vain suositella vapaaehtoista ruotsia muttei pakkoa, pakon ymmärtäjät kieltäytyvät täysin hyväksymästä tätä. Heille on vain yksi oikea tulkinta, jota eivät edes ruotsalaiset näytä ymmärtävän. On olemassa jokin pelastava pohjoismainen identiteetti, johon fennot tulee pakkoruotsilla ohjata. Jos muut eivät tätä tajua, sitä pahempi heille, sitä tärkeämpää pakko.

[NRR]

Eksyin taas pakon kannattajien hämärille areenoille. Heidän logiikassaan jotain, minka voin tulkita vain rasismiksi.

Heille pakon kriitikot ovat aina tyhmiä, laiskoja ja koulutushaluttomia eikä näiden puheita tarvitse siksi lainkaan ottaa huomioon:

Nuori ihminen / lapsi ei vain tiedä, mistä kielistä hänelle on eniten hyötyä, mistä hän voisi tietää, etenkin, kun hänen kouluttamaton vanhempansa ei myöskään sitä tiedä.

Nämä äänestykseen perustuvat aloitteet pitäisi määrätä tehtäviksi vain niiden ihmisten parissa, jotka asioista jotain tietävät ja ovat riittävän koulutettuja pystyäkseen realistisesti (- ei mutu-tuntumalla) arvioimaan ruotsin hyödyllisyyttä. Eli nefeiltä ottaisin ensimmäisenä äänestysoikeuden pois.

Nefeä ohjaa vain kateellisuus. Fenno eläisi mielellään eristyksissä ilman kontakteja maailman ja elämän monipuolisuuteen. Todellisuuden kohtaaminen on liian raskasta fennolle. Tämä tulee vahvasti esille fennojen kielikeskusteluissakin.

"Miten muut eurooppalaiset selviävät ruotsalaisten kanssa ..."

Aivan käsittämätöntä tämä nefelogiikka joka aina haluttomuudessaan oppia ja nähdä vaivaa vetoaa siihen etteivät muutkaan niin miksi minä.

FYI etu on sillä joka osaa sellaista mitä muut eivät osaa! Etu on sillä joka on parempi ja taitavampi kuin muut. Se että on samalla tasolla kuin muut ei anna mitään etua, vaan sen kuuluisa nefeoptimin: pärjäämisen.

Meitä suomalaisia on se 5,5 miljoonaa mutta se meidän kulttuurinen ja taloudellinen viitealueemme koostuu 20 miljoonasta pohjoismaalaisesta jotka puhuvat skandinaavisia kieliä.

Kyllä Euroopassakin ymmärretään että naapurimaan kieltä on hyvä osata ja niitä opiskellaan, ei siksi että ne ovat "maailmankieliä" vaan koska ne ovat lähialueen kieliä. Eikä Euroopassa sitä paitsi ole kuin yksi saarivaltio jossa puhutaan englantia.

Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa. Tämä yo kirjoitti lyhyestä venäjästä eximian, eli toiseksi parhaan arvosanan. Kielten laudaturit hän nappasi suomen lisäksi englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta. Onhan nykyäänkin mahdollisuus opiskella melkein mitä kieliä tahansa ( kts yo esimerkki) ja valita niistä itselle sopivimmat vaihtoehdot. Ei se ns pakkoruotsi ole kuin tekosyy jos ei ole halua opiskella tai ehkä riittävää kykyä siihen esim riittävään kielivalikoimaan jonka kokee itselleen tärkeäksi. Ei tämä maa laiskoja elätä!!

[Eero Nevalainen]

Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa. Tämä yo kirjoitti lyhyestä venäjästä eximian, eli toiseksi parhaan arvosanan. Kielten laudaturit hän nappasi suomen lisäksi englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta. Onhan nykyäänkin mahdollisuus opiskella melkein mitä kieliä tahansa ( kts yo esimerkki) ja valita niistä itselle sopivimmat vaihtoehdot. Ei se ns pakkoruotsi ole kuin tekosyy jos ei ole halua opiskella tai ehkä riittävää kykyä siihen esim riittävään kielivalikoimaan jonka kokee itselleen tärkeäksi. Ei tämä maa laiskoja elätä!!

Tässä on kyse siitä että he haluavat omia itselleen lahjakkaat yksilöt, vaikka itsellään ei olisi mitään sanomista oikeasti lahjakkuuden suhteen. Onhan se vähän turhauttavaa kun itse oli omassa ikäryhmässään parin parhaan prosentin sisällä akateemisessa mielessä...