Kannattaako ensinkään puhua yleissivistyksestä?
Lähetetty: 31.01.2015 01:01
Tämä aloitus on vuodelta 2015, mutta edelleen ajankohtainen, kun pakkoruotsin väitetään kuuluvan "suomalaiseen yleissivistykseen"!
Koska kielet ja erityisesti ruotsi mainitaan liturgiassa oleelliseksi osaksi "yleissivistystä", on terveellistä lukea, miten yleissivistyksen käsitettä koulun uudistajien joukossa käsitellään. Tässä yleissivistystä reippaasti riepottelee yksi Peruskoulupesula -nimisen blogin tutkivista opettajista, esittelyn mukaan "oppilaanohjaaja, jonka pitkän tähtäimen suunnitelmissa on peruskoulun uudistaminen":
Koska kielet ja erityisesti ruotsi mainitaan liturgiassa oleelliseksi osaksi "yleissivistystä", on terveellistä lukea, miten yleissivistyksen käsitettä koulun uudistajien joukossa käsitellään. Tässä yleissivistystä reippaasti riepottelee yksi Peruskoulupesula -nimisen blogin tutkivista opettajista, esittelyn mukaan "oppilaanohjaaja, jonka pitkän tähtäimen suunnitelmissa on peruskoulun uudistaminen":
--- Educa-messuilla puhuttiin useampaan otteeseen yleissivistyksestä. Olen itse aina pitänyt yleissivistystä itsestään selvästi hyvin tärkeänä, mutta nyt aloin miettiä asiaa hieman tarkemmin. Nyrkkisääntönäni on nykyisin, että jonkin tuntuminen "itsestään selvältä" on varoitusmerkki: se tarkoittaa, etten ole luultavasti koskaan pysähtynyt kyseenalaistamaan asian todellista merkitystä.
Yleissivistyksen suhteen minun oli vielä syytä olla erityisen varuillani, sillä pidän itseäni hyvin laajasti sivistyneenä ihmisenä ja olen ylpeä yleissivistykseni syvyydestä. Jos olen itse jossain hyvä, niin onko se täysin sattumalta myös mielestäni tärkeää? Vai onko uskottavampaa, että yleissivistys on mielestäni tärkeää juuri siksi, että itse olen siinä hyvä? Vanha kunnon minää tukeva arviointierhe iskee jälleen. Harva on valmis sanomaan, että asia, jonka hallintaan on kuluttanut lukemattomia tunteja ja paljon vaivaa, onkin merkitykseltään vain vähäinen.
---
Jos koulutus jakautuu esimerkiksi yleissivistävään ja ammatilliseen koulutuslinjaan, voi yleissivistyksen merkitystä tähdentämällä samalla korottaa toisen linjan statusta toisen kustannuksella.
---
Porvariston kulttuurinen hegemonia pitää yhä pintansa: edelleen "yleissivistys" on yksi tärkeä mittari, jolla ihmisen sosiaalista asemaa mitataan. --- Poliitikot ja muut eliitin jäsenet yhteen ääneen vastustivat valinnaisuuden lisäämistä, sillä se "vähentäisi lukion yleissivistävyyttä".
"Yleissivistys" on --- sen verran latautunut termi, että sen käyttöä yritän vastaisuudessa välttää. Jos tarkoitan perustietoja, puhun perustiedoista tai yleistiedoista. Jos taas tarkoitan vaikka Dostojevskin tai Eino Leinon tuotantoon perehtymistä tai tietoa siitä, kuka oli Kaarle Suuri ja mitä väliä sillä on, puhun tulevaisuudessa vain "sivistyksestä". Yleis- etuliite viittaa siihen, että kaikkien pitäisi tietää nämä jutut, ja se on epäilyttävä sanoma. Silloin vähättelemme niitä, joilla ei ole ollut aikaa tai kiinnostusta suhteellisen merkityksettömien asioiden opetteluun, eikä tällaisesta ole oikeastaan hyötyä kenellekään.
http://peruskoulupesula.blogspot.fi/201 ... s-est.html