Sivu 1/1

Kannattaako ensinkään puhua yleissivistyksestä?

Lähetetty: 31.01.2015 01:01
Kirjoittaja NRR
Tämä aloitus on vuodelta 2015, mutta edelleen ajankohtainen, kun pakkoruotsin väitetään kuuluvan "suomalaiseen yleissivistykseen"!

Koska kielet ja erityisesti ruotsi mainitaan liturgiassa oleelliseksi osaksi "yleissivistystä", on terveellistä lukea, miten yleissivistyksen käsitettä koulun uudistajien joukossa käsitellään. Tässä yleissivistystä reippaasti riepottelee yksi Peruskoulupesula -nimisen blogin tutkivista opettajista, esittelyn mukaan "oppilaanohjaaja, jonka pitkän tähtäimen suunnitelmissa on peruskoulun uudistaminen":
--- Educa-messuilla puhuttiin useampaan otteeseen yleissivistyksestä. Olen itse aina pitänyt yleissivistystä itsestään selvästi hyvin tärkeänä, mutta nyt aloin miettiä asiaa hieman tarkemmin. Nyrkkisääntönäni on nykyisin, että jonkin tuntuminen "itsestään selvältä" on varoitusmerkki: se tarkoittaa, etten ole luultavasti koskaan pysähtynyt kyseenalaistamaan asian todellista merkitystä.

Yleissivistyksen suhteen minun oli vielä syytä olla erityisen varuillani, sillä pidän itseäni hyvin laajasti sivistyneenä ihmisenä ja olen ylpeä yleissivistykseni syvyydestä. Jos olen itse jossain hyvä, niin onko se täysin sattumalta myös mielestäni tärkeää? Vai onko uskottavampaa, että yleissivistys on mielestäni tärkeää juuri siksi, että itse olen siinä hyvä? Vanha kunnon minää tukeva arviointierhe iskee jälleen. Harva on valmis sanomaan, että asia, jonka hallintaan on kuluttanut lukemattomia tunteja ja paljon vaivaa, onkin merkitykseltään vain vähäinen.

---

Jos koulutus jakautuu esimerkiksi yleissivistävään ja ammatilliseen koulutuslinjaan, voi yleissivistyksen merkitystä tähdentämällä samalla korottaa toisen linjan statusta toisen kustannuksella.

---

Porvariston kulttuurinen hegemonia pitää yhä pintansa: edelleen "yleissivistys" on yksi tärkeä mittari, jolla ihmisen sosiaalista asemaa mitataan. --- Poliitikot ja muut eliitin jäsenet yhteen ääneen vastustivat valinnaisuuden lisäämistä, sillä se "vähentäisi lukion yleissivistävyyttä".

"Yleissivistys" on --- sen verran latautunut termi, että sen käyttöä yritän vastaisuudessa välttää. Jos tarkoitan perustietoja, puhun perustiedoista tai yleistiedoista. Jos taas tarkoitan vaikka Dostojevskin tai Eino Leinon tuotantoon perehtymistä tai tietoa siitä, kuka oli Kaarle Suuri ja mitä väliä sillä on, puhun tulevaisuudessa vain "sivistyksestä". Yleis- etuliite viittaa siihen, että kaikkien pitäisi tietää nämä jutut, ja se on epäilyttävä sanoma. Silloin vähättelemme niitä, joilla ei ole ollut aikaa tai kiinnostusta suhteellisen merkityksettömien asioiden opetteluun, eikä tällaisesta ole oikeastaan hyötyä kenellekään.
http://peruskoulupesula.blogspot.fi/201 ... s-est.html

Re: Kannattaako ensinkään puhua yleissivistyksestä?

Lähetetty: 26.07.2017 09:23
Kirjoittaja NRR
Kun Kotuksen blogissa väitettiiin ruotsin kielen nimellä "toinen kotimainen" kuuluvan meillä yleissivistykseen, tätä kommentoitiin näin:

Jos jonkin asian tarpeellisuutta ei voi perustella muuten, on ihan turhaa ja liian läpinäkyvää perustella sitä ”yleissivistyksellä”. Jos joku väittää esimerkiksi ruotsin kielen taidon kuuluvan yleissivistykseen, se kertoo paljon väittäjän sivistyskäsityksestä (ja leimaa 99,9 % ihmisistä sivistymättömiksi).

Opetuksen vaatimiseen sisältyy usein kovin naiiveja oletuksia siitä, mitä kaikkea voidaan opettaa. Sivistystä ei yleensä voi opettaa muuten kuin omalla esimerkillä, ja silläkin huonosti. Tietoja ja taitoja voi opettaa, joskin paljon vähemmän kuin yleensä oletetaan.
Perinteisiä näkemyksiä yleissivistyksestä (ilman käännöstä nyt, pahoittelen) wikeistä:

Suomi:
Yleissivistyksellä (saks. Allgemeinbildung) tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista. Käsitys yleissivistyksestä on syntynyt länsimaissa humanistisen liikkeen yhteydessä 1500- ja 1600-luvuilla. Erityisesti tšekki Johan Amos Comenius kehitti käsitettä tuntuvasti ja esitti, että kaikkien yksilöiden olisi omaksuttava tietty perussivistys. Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli Saksasta --- Humboldtilainen yleissivistyksen ihanne oli sikäli yläluokkainen, että se korosti aineittensa yleispätevyyttä ja suoraa soveltumattomuutta käytäntöön. Tämän seurauksena kielet, historia ja humanistiset aineet saivat korostetun osan koulujen opetussuunnitelmissa matematiikan ja luonnontieteiden kustannuksella. --- Sivistyneen ihmisen tulisi kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti. Tämä avaa hänelle samalla ovet kansalaisvaikuttamiseen. Koska yleissivistys saavutettiin 1800-luvun näkemyksen mukaan oppikouluissa, joihin vain kansan vähemmistöllä oli mahdollisuus, se sai eksklusiivisen merkityksen. --- Yleissivistys on ammattikoulutuksen vastakohtana jossain määrin kiistanalainen eikä sillä ole nykyisellään mitään tiettyä määritelmää.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleissivistys

Ruotsi:
Allmänbildning avser en bred kännedom om allmängiltiga ämnen i motsats till fackkunskap; ibland omfattar begreppet även ett moget omdöme och medvetenhet om gränserna för den egna kunskapen. Att vara allmänbildad innebär att ha goda kunskaper i olika viktiga ämnen, ofta med en viss tonvikt på humaniora. Termen allmänbildning kommer från tyskans Allgemeinbildung. På engelska finns ingen exakt motsvarighet, men begreppen erudition, general knowledge och cultural literacy kan ses som ungefärliga motsvarigheter.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Allm%C3%A4nbildning

Saksa:
Allgemeinbildung bezeichnet die Formung und Entwicklung der allen Menschen gemeinsamen Personalität in ihrer geistigen und damit vor allem ethischen und ästhetischen Dimension. Dieser Gedanke stammt aus der Zeit der Aufklärung, der Klassik, des Neu-Humanismus (Schiller, von Humboldt) und des deutschen Idealismus (Fichte, Schelling, Hegel). Dieser Bildungsbegriff ist eng verbunden mit einem bestimmten Kulturverständnis und mit einer Philosophie, die den Menschen als Geistwesen versteht, in dem sich etwas „Höheres“ zeigt oder offenbart.
http://de.wikipedia.org/wiki/Allgemeinbildung

Englanti:
General knowledge has been defined in differential psychology as "culturally valued knowledge communicated by a range of non-specialist media" and encompassing a wide subject range. --- Studies have found that people who are highly knowledgeable in a particular domain tend to be knowledgeable in many. General knowledge is thought to be supported by long-term semantic memory ability. Recent studies have found that general knowledge is associated with exam performance in schoolchildren and proofreading skills.
http://en.wikipedia.org/wiki/General_knowledge

Ehkä olisi aika uusia sana yleissivistys, hylätä vai täydentää?

Re: Kannattaako ensinkään puhua yleissivistyksestä?

Lähetetty: 26.07.2017 10:22
Kirjoittaja NRR
Perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa tavoitteena laaja-alainen osaaminen:
1. ajattelun ja oppimisen taidot,
2. vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot,
3. monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä (ei vain sanoja vaan myös laskelmia, kaavioita, karttoja, videoita, pelejä,...)
4. arjen taidot ja itsestä huolehtiminen,
5. tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen,
6. työelämätaidot ja yrittäjyys sekä
7. yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen taidot.
http://edu.fi/yleissivistava_koulutus/l ... _osaaminen

Näitä taitoja tavoitellaan kaikissa oppiaineissa.