Pääkirjoituksen lupaavasta otsikosta huolimatta muutama kohta otti silti silmään:
Niin, jos se oikeasti tapahtuu vapaaehtoisesti... eikä kyseessä ole kielikylvyn pakkolevitys ja pakkokielikylvytys.Kaksikielisyys voisi tarkoittaa esimerkiksi Vaasassa kehitellyn kielikylpyopetuksen hyödyntämistä ja levittämistä vielä laajemmalle. On helpompaa oppia kieltä vapaaehtoisesti lapsena kuin pakolla teini-iässä.
Ja taas, yhteistyö hoidetaan ruotsiksi, koska? Miksi suomenkielisillä on aina ruotsin puhumisvelvollisuus oletuksena? Miksi ei käytetä molemmille vierasta, mutta hyvin hallussa olevaa englantia?Ruotsin kielen merkitystä korostaa se, että pohjoismainen yhteistyö on voimistunut yhteiskunnan eri alueilla. Aivan viime aikoina yhteistyö on koskenut erityisesti puolustus- ja turvallisuuskysymyksiä.
Ei muuten lopeta, eikä noista alueellisista kokeiluista ole juuri mihinkään.Suomi ei ole tehty samasta puusta, vaan eri alueilla on erilaisia tarpeita. Kouluruotsin valinnaisuutta voitaisiin kokeilla alueittain. Se voisi lopettaa myös höyryämisen aiheen ympärillä.
Mutta hyviä pointteja tuossa oli kyllä enimmäkseen, esim.
(olettaen, ettei "mallin kehityksellä" vain tarkoiteta pakon aikaistamista)Vapaus valita vahvistaa useimmiten omaa tahtoa oppia lisää. Oma motivaatio vie opinnoissa pitkälle. Suomalaisia kieliopintoja ei imartele taso, jonka pakollinen kouluruotsi nykyisellään tuo koululaisille. Mallia tulee siis kehittää.
