Länsiväylällä on sellainen pieni juttu aiheesta "Yhä harvempi koululainen lukee saksaa tai ranskaa"
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2496 ... ai-ranskaa
Tekstin perusteella voisi arvioida, että moni aloittaa kolmannen kielen lukiossa, mutta joutuu jättämään sen kesken, koska yo-kirjoitusten vaatimukset painavat päälle. Yo-kirjoituksiin taas on satsattava, koska ne ovat poirtti pääsykokeisiin ja jatko-opintoihin. Mitä tiukemmin siis opiskelijoita karsitaan yo-kokeen jälkeen, sitä vähemmän vapaasti valittavia kieliopintoja heillä on varaa opiskella.Kun Tenhunen itse aloitti ranskan opiskelun yliopistossa 1996, Suomessa oli meneillään huima vieraiden kielten buumi. Etenkin ranskaa ja saksaa luettiin ahkerasti. Nyt tilanne on toinen.
– Aivan varmasti Euroopan unionin nykyiset haasteet ovat horjuttaneet myös kielten opiskelun suosiota. Noista ajoista ryhmäkoot ovat pienentyneet aika tavalla, arvioi Tenhunen.
Vapaaehtoisena otettu kieli jätetään myös usein kesken. Lukiolaisten ryhmä saattaa olla aluksi 20 oppilasta, mutta kielen kirjoittaa lopulta vain viidennes tuosta määrästä.
– Aivan viimeisillä kursseilla on suuri merkitys, sillä niillä lisätään sanastoa ja hiotaan kieltä, muistuttaa Tenhunen.
– Kieltenopettajat ovat minun mielestäni ammattitaitoisia ja motivoituneita. Moni meistä opiskelee omalla kesälomallaan lisää opettamiaan kieliä ja kulttuureita.
Kokenut kieltenopettaja huomaa, että toisinaan ranskaa, saksaa ja venäjää pidetään ”pieninä” kielinä. Englannin ja ruotsin rinnalla ranskaa saatetaan jopa vähätellä.
– No, ranskaa puhuu maailmassa 340 miljoonaa ihmistä ja esimerkiksi ruotsia kahdeksan miljoonaa. Onhan siinä eroa.