Ajatuspaja pohtimaan kielipolitiikan kokonaisuudistusta

[vipunen]

Ajatuspaja kuulostaa hyvältä idealta työstää aihetta organisoidusti. Hyvä JV!

Sitten kommentti itse muna-kana -ongelmaan:
Kielitaitolakia käytetään varmasti perusteena pakkoruotsille (perusopetuslaki), jota taas perustellaan kielitaitolailla. Koska lait on kuitenkin säädetty eri aikoina, voidaan ne myös teoriassa kumota joko käänteisessä järjestyksessä tai samalla kertaa. RKP on varmasti tehnyt paljon työtä hallituskausiensa aikana, jotta purkaminen olisi mahdollisimman vaikeaa, joskaan ei mahdotonta.

[Jaska]

2. Kansalaisaloite oli käsittääkseni kokonaisuudessaan tässä:

"Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun."

Tähän kai riittäisi se, että kielitaitovaatimus ei olisi henkilö- vaan palvelukohtainen. Toisin sanoen aina olisi paikalla yksi, joka kyseisessä toimipisteessä osaisi ruotsia.

Kielilain sanamuoto jo sallisi tämän, mutta jostain syystä kielitaitolakiin on haluttu nimenomaan tämä jokaista yksilöä velvoittava muotoilu.

[NRR]

2. Kansalaisaloite oli käsittääkseni kokonaisuudessaan tässä:

"Esitämme, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. Minkään kouluasteen tutkinnoissa ei pidä vaatia ruotsin kielen osaamista. Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun."

Tähän kai riittäisi se, että kielitaitovaatimus ei olisi henkilö- vaan palvelukohtainen. Toisin sanoen aina olisi paikalla yksi, joka kyseisessä toimipisteessä osaisi ruotsia.

Kielilain sanamuoto jo sallisi tämän, mutta jostain syystä kielitaitolakiin on haluttu nimenomaan tämä jokaista yksilöä velvoittava muotoilu.

Onko tämä se kielilaki, jonka valmistelussa nettilähteiden mukaan Lipponen sanoi RKP:lle, että "Tehkää siitä sellainen kuin haluatte, me hyväksymme"?

[JV Lehtonen]

Onko mahdollisuus osallistua etänä?

Totta kai! Mutta pitää keskittyä rakenteisiin!

[JV Lehtonen]

Voimmeko ylläpitää rakenteita, jotka aiheuttavat perustuslain sisäisen konfliktin ?

Perusoikeudet 6 § idea on se, että kaikilla on Suomessa samanlaiset oikeudet,
-jopa niillä, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta--

mutta 17 § antaa lisäoikeuksia "kansalliskieltä" puhuvalle-

heidän ei tarvitse tinkiä äidinkielestään!


Eli 17 § on ristiriidassa 6 §:n kanssa ja tavallaan ristiriidassa jopa pykälän sisäisesti:


Asiasanat: perusoikeudet, kielelliset oikeudet


Siksi on tärkeää mennä rakenteen fundamentin sisään eli tuohon myyttiseen kansalliskieli-termiin..

Kansalliskieli-mitä se on ?


6 §
Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin (pykälän otsikko)

Eikö muilla kuin suomen- ja ruotsinkielisillä todellakaan ole oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin ?
Ne kaikki 148 kieltä, joita tässä maassa puhutaan ?

Miten tulkitaan 6 § ja 17 § suhteessa toisiinsa, Hallberg ja muut ?

17 § vaatii joka tapauksessa päivityksen!


http://yle.fi/tekstitv/arkisto/kuluttaj ... _9145.html