Onnittelivat Ruotsalaisuuden päivänä

[Hansa]

JEA: "Minun on vaikea hyväksyä, että ruotsi olisi ohitsepääsemättömästi suurin vaikeuttaja, karsija ja katkoja opinnoissa"

Tässä kohtaaa JEA on mielestäni osittain oikeassa. Tietenkin suomenkieliset oppivat ruotsin helposti, jos he kokisivat tarpeelliseksi oppia sen. Suomenkieliset pojat saavat erinomaisia tuloksia englanniksi, koska he huomaavat saavansa englannin osaamisesta välitöntä hyötyä.

Mutta suurelta osalta suomenkielisistä nuorilsa puuttuu motivaatio ruotsin opiskeleluun, koska he ymmärtävät että ruotsin pakollisuus on väärin, kun ruotsin osaamista ei oikeasti tarvitse juuri missään. Tuota motivaatiota ei pystytä väkisten saamaan aikaan, siihen ei riitä mitkään kivakivasvenska-kampanjat tai jonkun tähden vierailu koululla puhumassa ruotsin puolesta.

On myös niitä nuoria, joille kielten oppiminen on kovin vaikeaa, mutta heitä on melko vähän.

Asian ydin on kuitenkin se, että pakollisen ruotsin vaatiminen on väärin. Se vie valtavasti resursseja joita kipeästi tarvittaisiin monen muun oppiaineen tai kielen opiskeluun. Ruotsin opiskelu pitäisi ehdottomasti muuttaa valinnaiseksi.

[NRR]

--- Tietenkin suomenkieliset oppivat ruotsin helposti, jos he kokisivat tarpeelliseksi oppia sen. Suomenkieliset pojat saavat erinomaisia tuloksia englanniksi, koska he huomaavat saavansa englannin osaamisesta välitöntä hyötyä.

Tässä olisi yksinkertaisesti sanottava, että englantia käytetään niin paljon, että jo alakouluikäinen lapsi saa siitä välittömästi työkalun niin tietokonepelien, filmien kuin vaikkapa keräilykorttien tekstien ymmärtämiseen. Kyse on todellisesta arkikielestä. Ruotsille ei voida rakentaa edes suurilla satsauksilla vastaavaa käyttöä.

Ruotsi on useimmille selkeästi vaikeampi kieli kuin englanti, koska kielioppi sanojen taivutuksineen vaatii paljon muistamista ja paljon enemmän toistoja kuin jonkin rakenteen oppiminen englanniksi.

Monissa maissa opiskellaan oman äidinkielen sukukieltä. Meillä ei ole voitu kokeilla, miten helppoa tai vaikeaa olisi viron oppiminen. Oletan, että viroa olisi helpompi puhua vaikka puhuisikin väärin, koska tuhannen vuoden takainen sukulaisuus tuntuu vielä.

nuorilsa puuttuu motivaatio ruotsin opiskeleluun

Ruotsille ei vain ole käyttöä arjessa eikä useimmilla ole siteitä ruotsinkielisyyteen. Siteitä perheillä voi sen sijaan olla jollekin muulle kielialueelle tai - kuten espanjan valitsijoilla Ruotsissa - siteet kieleen voivat löytyä esimerkiksi perheen matkustavasta elämäntavasta.

On myös niitä nuoria, joille kielten oppiminen on kovin vaikeaa, mutta heitä on melko vähän.

"Melko vähän" on arvio, joka ohittaa sen, mitä nyt kouluilla tapahtuu. Jos erityisoppilaita on n. 20% ikäluokasta ja suurimmalla osalla on ongelmia nimenomaan kielen kanssa, tämä ei ole ollenkaan vähän. Aiemmin vain tämän ryhmän annettiin pudota, heitä jätettiin luokalle, siirrettiin apukouluihin ja piilotettiin näkyvistä. Nyt periaatteessa tunnustetaan, ettei oppimisvaikeuksien pitäisi olla sen rajoittavampi asia kuin silmälasit tai kuulolaite, on vain etsittävä kullekin oppilaalle se sopivin tapa saada tukea ja joustoa. Joustot kieliopinnoissa tarkoittavat esimerkiksi Ruotsissa, että noin kolmannes ikäluokasta ei lue toista vierasta kieltä, vaan sen sijaan luetaan lisää koulukieltä, kotikieltä tai englantia. Tämä olisi meilläkin hyvä ratkaisu.

[Hansa]

Kannatan kielenopetusmallia, joka Ruotsissa on. Siinä on juuri sellaista valinnaisuutta ja joustoa, jota meilläkin pitäisi sallia.

[TMK]

Kannatan kielenopetusmallia, joka Ruotsissa on. Siinä on juuri sellaista valinnaisuutta ja joustoa, jota meilläkin pitäisi sallia.

Myöskin pitäisi huomioida ne, jotka oikeasti haluaisivat myös oppia kieliä paremmin kuin nyt. Seitsemäs luokka, varsinkin näillä tuntimäärillä on liian vähän, liian myöhään, ainakin vaikeammissa kielissä, joita ympäristö ei tue niin hyvin kuin englantia, jos sitä olisi tarkoitus vielä oppia lausumaankin hyvin.

Itse haluaisin, että toinen kieli alkaisi kaikilla ensisijaisesti viidennellä luokalla, jolloin olisi vielä mahdollisuus saada siinäkin kielessä hyvät taidot ennen lukion loppua. Tarpeen mukaan ja vanhempien ja opettajien keskustelujen jälkeen oppilas voisi vielä lukea äidinkieltä ja/tai englantia (tai suomea) pari vuotta ja aloittaa toisen kielen vasta seitsemänneltä, jolloin sillekin ehtisi vielä saada jonkinlaisen pohjan. Toista kieltä viidenneltä lukeneet voisivat silloin aloittaa jo kolmannen kielen. Tietenkin olisi mahdollista saada myös vapautus, jos kielelliset ongelmat katsotaan liian suuriksi. Se olisi huomattavasti parempi yhdistelmä kuin nyt, jolloin toinen ja kolmas kieli aloitetaan peräkkäin ja vasta yläkoulussa.

[NRR]

Myöskin pitäisi huomioida ne, jotka oikeasti haluaisivat myös oppia kieliä paremmin kuin nyt.
---
Itse haluaisin, että toinen kieli alkaisi kaikilla ensisijaisesti viidennellä luokalla, jolloin olisi vielä mahdollisuus saada siinäkin kielessä hyvät taidot ennen lukion loppua.

Niin - tässä kohtaa soisi monenlaisten ratkaisujen olevan mahdollisia.

Kaikille toinen A-kieli ei ole kieltenopettajien oma toive. He kun markkinoivat koteihin tuota toista A-kieltä ja nimenomaan painottavat valintatilaisuuksissa, että äidinkielen ja ensimmäisen A-kielen opintojen tulisi sujua hyvin, jotta tämä toinen A-kieli kannattaisi ottaa.

Oppilaiden kielellinen kehitys on dramaattisen erilainen. Juuri kutosten opettaja nauroi minulle, että hänen luokallaan osa lukee jo tiiliskiven paksuisia romaaneja ja osa lueskelee mielummin isolla tekstillä varustettuja kuvallisia tarinoita. Yleensäkin kutosella kieltenopettajat valittavat, että osa toisen A-kielen valinneista ei ole sen opiskelun vaatimalla tasolla ja osa tiputetaan yhteispäätöksellä perheiden kanssa pois toisesta A-kielestä seiskalla. Tästä voi päätellä, että ainakaan suomenkielisessä koulussa ei painoteta laulua ja leikkiä näissä kieliopinnoissa.

Tärkeää olisi siis, että oppilaat voivat halutessaan valita kieliä enemmän ja toiset taas jättää niitä vähemmälle. On myös muita painotusalueita, joita koulussa halutaan tarjota ja vahvistaa. Osa vanhemmista haluaisi lisää luonnontieteiden ja matematiikan opetusta jo varhain. Sitten osa vanhemmista haluaa, että lapsi voi painottaa koulun ulkopuolista toimintaa, kuten musiikkia tai urheilua.

Se, mistä todella kannattaa pitää kiinni on maahanmuuttajataustaisten kotikielentaito tai taustakulttuurin valtakielten taito. Tähän tarvitaan aika lailla tukea.

[masa]

Koko pakkoruotsin ydin on konservatiivinen, menneisyyteen tuijottava, nurkkakuntainen pikkusieluisuus, maailman muuttumista ei tunnusteta eikä hyväksytä.

Vapaa kielivalinta taas edustaa nykyaikaista avarakatseista, liberaalia, kansainvälisyyttä. Ihmisten tulee saada tehdä omat valintansa.

Kansainvälistyvässä maailmassa pienen viennistä elävän kansakunnan kielitaidon pitää olla laajaa ja laadukasta. Kaikille kaikilla kouluasteilla pakolla opetettava sama vieras kieli, tällä hetkellä ruotsi, on omiaan rajoittamaan kansakunnan osaamien kielten palettia. Lisäksi pakko ei motivoi. Vapaasti valitun kielen oppimiseen on pakolla tarjottua kieltä parempi motivaatio. Vapaa kielivalinta johtaa nykyistä laajempaan ja parempaan kielitaitoon.

Ja JEA se jaksaa vain kirjoittaa ruotsinsuomalaisista ja heidän kovasta kohtalostaan. Arvatkaapa, mitä ajattelen moisista näkemyksistä . JEA: Suomessa tulee aina olemaan riittävästi ruotsin osaajia, ei kieli ole Suomesta mihinkään häviämässä. Ruotsin on vieraista kielistä lopulta helpoin oppia, joten kyllä ruotsin opiskelijoita riittää vaikka kieli olisi valinnainen. Mielestäni kaikkien tulee opiskella vähintään kahta vierasta kieltä.

Toki erityisoppilaisen ja opiskeluvaikeuksista kärsivien tulee tarvittaessa saada vapautus toisesta vieraasta kielestä. Yhtä vierasta kieltä myös oppimisivaikeuksista kärsivien tulee opiskella. Parempi oppia yksi vieras kieli mahdollisimman hyvin kuin kaksi tai useampaa kieltä heikosti

[Jaska]

Ruotsin on vieraista kielistä lopulta helpoin oppia,

Tähän on aina sanottava eriävä mielipide!
Kyllä ruotsi on ainakin englantia vaikeampi kieli suomenkielisen oppia.

[masa]

Jaska, englanti on näennäisen helppo kieli oppia, koska sitä kuullaan kaikkialla, tietokonepelit ja internet ovat pääsääntöisesti englanniksi. Englanti on kuitenkin hyvin idiomaattinen kieli, täynnä fraaseja ja kieliopin poikkeuksen poikkeuksia. Englanti muuttuu kielenä sitä vaikeammaksi mitä enemmän sitä oppii. Itse olen törmännyt englannin vaativuuteen liike-elämään sekä traksaktio- ja rahoitusjuridiikkaan liittyen. Olen toki vuosien varrella oppinut kyseisissä lajeissa käytettävän kielen.

Ruotsi, nimenomaan tämä kotoinen suomenruotsi (moominsvenska), on suomea ruotsiksi. Suomenruotsissa riittävää on, että oppii sanat ja tämän jälkeen kirjoittaa ja puhuu suomea ruotsiksi, muistaen muutaman kielioppiknopin. Toki kyseisestä taidosta ei juurikaan ole hyötyä.

[Jaska]

Jaska, englanti on näennäisen helppo kieli oppia, koska sitä kuullaan kaikkialla, tietokonepelit ja internet ovat pääsääntöisesti englanniksi. Englanti on kuitenkin hyvin idiomaattinen kieli, täynnä fraaseja ja kieliopin poikkeuksen poikkeuksia. Englanti muuttuu kielenä sitä vaikeammaksi mitä enemmän sitä oppii. Itse olen törmännyt englannin vaativuuteen liike-elämään sekä traksaktio- ja rahoitusjuridiikkaan liittyen. Olen toki vuosien varrella oppinut kyseisissä lajeissa käytettävän kielen.

Ruotsi, nimenomaan tämä kotoinen suomenruotsi (moominsvenska), on suomea ruotsiksi. Suomenruotsissa riittävää on, että oppii sanat ja tämän jälkeen kirjoittaa ja puhuu suomea ruotsiksi, muistaen muutaman kielioppiknopin. Toki kyseisestä taidosta ei juurikaan ole hyötyä.

Oletko aloittanut ruotsin opiskelun ennen englantia? Se voi vääristää.
Ruotsi on jo ihan kieliopin tasolla paljon mutkikkaampi kuin englanti: kaksi kieliopillista sukua, mutkikkaampi verbintaivutus jne. Englanti on käytännössä isoloiva kieli, eli sanoja vain laitetaan peräkkäin - ei ole tarvetta opetella taivutusmuotoja, koska sellaisia ei juurikaan ole. Sanajärjestyslogiikkakin on yhtä suomenkaltaista kuin ruotsilla - saksa olisi sitten jo hankalampi siltäkin osin.

Aivan varmasti myös juridisen erikoisalan ruotsi olisi hyvin hankalaa - kun jo suomikin on!

[Hannu Jussi]

Jaska:
"Aivan varmasti myös juridisen erikoisalan ruotsi olisi hyvin hankalaa - kun jo suomikin on!"

Hiukan vääräleukainen vastaus....
Ruotsinkieliset (kiintiöjuristit) valittavat huonoja oppimistuloksiaan sillä, että kaikki luettavat lakikirjat ovat suomeksi. Osa oppii tekstit ulkoa, vaikkeivat ymmärrä tekstin sisältöä tai kuinka sitä voi käyttää.
Tämän luin svenska ylestä syksyllä 2013; jolloin samaan aikaan eräs aalto/Hanken proffa kertoi ruotsinkielisten opiskelijoiden olevan melkein kaksi vuotta suomenkielisiä jäljessä.
Hän tarkoitti kuitenkin niitä uusia opiskelijoita, jotka olivat juuri ylioppilaskirjoitusten jälkeen aloittaneet.
Siis - ruotsinkieliset siinä vaiheessa 2 vuotta jäljessä, mutta pääsevät opiskelemaan samoja aineita kuin oikealla osaamistasolla olevat suomenkieliset.

[TMK]

Jaska, englanti on näennäisen helppo kieli oppia, koska sitä kuullaan kaikkialla, tietokonepelit ja internet ovat pääsääntöisesti englanniksi. Englanti on kuitenkin hyvin idiomaattinen kieli, täynnä fraaseja ja kieliopin poikkeuksen poikkeuksia. Englanti muuttuu kielenä sitä vaikeammaksi mitä enemmän sitä oppii. Itse olen törmännyt englannin vaativuuteen liike-elämään sekä traksaktio- ja rahoitusjuridiikkaan liittyen. Olen toki vuosien varrella oppinut kyseisissä lajeissa käytettävän kielen.

Ruotsi, nimenomaan tämä kotoinen suomenruotsi (moominsvenska), on suomea ruotsiksi. Suomenruotsissa riittävää on, että oppii sanat ja tämän jälkeen kirjoittaa ja puhuu suomea ruotsiksi, muistaen muutaman kielioppiknopin. Toki kyseisestä taidosta ei juurikaan ole hyötyä.

Oletko aloittanut ruotsin opiskelun ennen englantia? Se voi vääristää.

Kyllä minustakin ruotsi on englantia helpompi, vaikka aloitin sen normaalisti seiskalta, enkä sitä missään ole käyttänyt. Helppoa kirjoittaa ja lausua, kielioppikin yksinkertaista, kun vähän panostaa. Varmaan olisi helppo oppia hyvin, jos vähääkään kiinnostaisi. Kaverini, joka katsoi vähemmän telkkaria lapsena (eikä siis oppinut englantia sieltä kuten minä), ilmeisesti osaakin sitä paremmin, vaikka on opiskellut vähemmän.

[masa]

Oletko aloittanut ruotsin opiskelun ennen englantia?

En ole. Englannin opiskelun taisin aloittaa kansakoulun nelivuotisen kansakoulun 3. luokalla. Ruotsi taisi tulla
vastaan keskikoulun toisella luokalla. Ruotsia tosin joutui lukemaan aika paljon.

Suomenruotsi on vain kuin suomea ruotsiksi. Englanti taas on kovin idiomaattinen kieli, sitä idiomaattisempi mitä pidemmälle kieltä opiskelee. Englanniksi asiat vain ilmaistaan tietyillä tavalla. Eri fraaseissa ja eri verbien yhteydessä prepositiot eivät toimi "suomalaisella" logiikalla, pitää vain tietää mitä prepositiota käytetään.

Kieliä pitää osata tasolla, joka mahdollistaa vieraalla kielellä työskentelemisen. Suomi kielenä poikkeaa germaanisista kielistä siksi paljon, että germaanisten kielten opiskeleminen vaatii työtä ja aikaa. Väite, että jonkin germaanisen kielen oppiminen tukisi toisen germaanisen kielen oppimista on bull shittiä. Väite on käsittääksenin lähtöisin Uppsalan yliopistosta eli germaanisen kielen alueelta. Suomalaisten kielten oppimista ei käsittääkseni ole juurikaan tutkittu Kotimaisissa yliopistoissa on keskitytty ruotsin merkityksen korostamiseen. Suomalaisen kielten opiskelun pitäisi lähtä suomalaisista, suomenkielisistä lähtökohdista, ei ruotsin ihannoinnista

[Jaska]

Oletko aloittanut ruotsin opiskelun ennen englantia?

En ole. Englannin opiskelun taisin aloittaa kansakoulun nelivuotisen kansakoulun 3. luokalla. Ruotsi taisi tulla
vastaan keskikoulun toisella luokalla. Ruotsia tosin joutui lukemaan aika paljon.

Suomenruotsi on vain kuin suomea ruotsiksi. Englanti taas on kovin idiomaattinen kieli, sitä idiomaattisempi mitä pidemmälle kieltä opiskelee. Englanniksi asiat vain ilmaistaan tietyillä tavalla. Eri fraaseissa ja eri verbien yhteydessä prepositiot eivät toimi "suomalaisella" logiikalla, pitää vain tietää mitä prepositiota käytetään.

Kieliä pitää osata tasolla, joka mahdollistaa vieraalla kielellä työskentelemisen. Suomi kielenä poikkeaa germaanisista kielistä siksi paljon, että germaanisten kielten opiskeleminen vaatii työtä ja aikaa. Väite, että jonkin germaanisen kielen oppiminen tukisi toisen germaanisen kielen oppimista on bull shittiä. Väite on käsittääksenin lähtöisin Uppsalan yliopistosta eli germaanisen kielen alueelta. Suomalaisten kielten oppimista ei käsittääkseni ole juurikaan tutkittu Kotimaisissa yliopistoissa on keskitytty ruotsin merkityksen korostamiseen. Suomalaisen kielten opiskelun pitäisi lähtä suomalaisista, suomenkielisistä lähtökohdista, ei ruotsin ihannoinnista

Ruotsikin on idiomaattinen - ehkä koet sen helpoksi siksi, että vuosisatojen aikana monet idiomit on käännetty suoraan suomeksi, esim. raamatulliset.

Ei ruotsin prepositioidenkaan logiikka aukea suomen kielen pohjalta - miksi saapua jonnekin on "i", jne. Samoin verbirektioiden erottaminen idiomaattisista ilmauksista on hankalaa: "tala om" ei tarkoitakaan 'puhua jostakin' vaan 'kertoa', jne.

Kun ruotsinsin omaa blogikirjoitustani, vastaan tuli hirveästi vaikeita asioita, joita en pakkomiesvirkaruotsini pohjalta tiennyt tai muistanut, esim. että supiini on eri kuin partisiipin perfekti, toisin kuin englannissa ("he has eaten" vs. "it is eaten").

Kyllä minä yhdyn siihen, että lähisukuisista kielistä on apua toisten lähisukuisten oppimisessa. Viro tuntui huomattavasti helpommalta oppia kuin ruotsi, ja säännöllisten äännesuhteiden tunteminen ja yhteisten sanojen suuri lukumäärä teki jopa saamen oppimisesta helpompaa. Vastaavasti ruotsin oppimista helpotti laajahko englannin sanojen tuntemus. Ja slaavilaiset kielet ovat vielä lähempänä toisiaan.