Svenska yle tykittää pakkoruotsin puolesta

[NRR]

Juttusarja pakkoruotsin puolesta jatkuu, nyt on käyty Turussa hakemassa yliopiston ruotsinopettajan ja opiskelijoitten myötäilyä:
"Vaapaaehtoinen ruotsi johtaisi ruotsin heikkenemiseen"
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/0 ... re-svenska

Kuulemma menneen 25 vuoden aikana on suomenkielisten opiskelijoiden ruotsintaitotaso laskenut merkittävästi - syy on kuulemma vapaaehtoinen ruotsin ylioppilaskoe (joka saatiin 2005 - taidot ovat laskeneet jo 25 vuotta?). Samaan aikaan kuitenkin englannin osaamiseen vapaaehtoisuus ja vapaaehtoinen yo-koe eivät ole vaikuttaneet vähentävästi, into senkun kasvaa. Olisiko opiskelijoilla sittenkin kykyä arvioida, mistä on aidosti hyötyä?

Monet nuoret eivät kuulemma ymmärrä että ruotsista voisi olla hyötyä myöhemmin. Tätähän on tutkittu. Myöskään aikuiset eivät näe, että ruotsista olisi erityisesti hyötyä, siksi vanhemmat haluavat lapsilleen vapaan kielivalinnan.

Jos ruotsi vapaaehtoistetaan, yliopistolla ei kuulemma ole enää varaa eikä aikaa opettaa ruotsia alusta alkaen. Ensinkin nopeammin ja siksi kustannustehokkaamminhan aikuinen opiskelee kielen, ei pakkoruotsi kouluissa ja lukioissa ole ilmaista. Toiseksi pakkoruotsin puolustajat ovat aina väittäneet, että ruotsia on vain ihan vähän, joten miten sitä nyt onkin niin paljon että on pakko aloittaa aikaisin. Kolmanneksi, jos pakkoruotsin annetaan syödä toisen vieraan kielen opinnot jatkossakin, miten ihmeessä nuorilla olisi yliopistolla mahdollisuus opiskella jokin kolmas kieli, kun helppoon ruotsiinkaan ei riitä resurssit tai aika.

Jos ruotsi vapaaehtoistetaan, ruotsinkieliset palvelut voidaan unohtaa, ennustaa tämä opettaja. Samaan aikaan Svenska ylellä on artikkeli etälääkäreistä, joihin saisi yhteyden milloin tahansa. Tätä kokeillaan kuulemma Raaseporissa ja Porvoossa. Ratkaisuja palveluun tuntuu löytyvän, kun niitä haetaan. Hirvittävän tehoton ratkaisu ruotsinkielisiin palveluihin on kouluttaa koko ikäluokka pakkoruotsilla muka palvelemaan ruotsiksi.

Tässä nämä edellisten päivien annokset:

Kulturfondenin ja Kone-stiftelsenin seminaarissa on etsitty syitä siihen, ettei kaksikielisyyspullaa ja pakkoruotsia hotkita innolla. Seminaarin piti nimensä mukaan puhua monikielisyydestä, mutta se typistyi pakkkoruotsin hehkutteluksi:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/0 ... teras-inte

Paula Salovaarasta em. seminaarin alla tehty haastattelu, jossa muistellaan murhauhkauksia ja epäillään suomalaisten asenneongelmien liittyvän väärinpuhumisen pelkoihin:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/3 ... -obehaglig

Erään helsinkiläisen lukion ruotsinopettajan haastattelu, jossa arvellaan vapaan kielivalinnan taustalla olevan vihaa Ruotsia, ruotsinkielisiä ja suomenruotsalaisia kohtaan, puhutaan ruotsinvastaisen kamppanjan saapumisesta sekä muistutetaan, ettei meillä ole edes opettajia muuhun kuin ruotsinopetukseen. Itse keskustelu vääntyi hurjaksi nationalismiksi, jossa kaivataan ruotsinkielisille sitä 200 vuoden takaista väkimäärää ja alueita:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/3 ... i-skolorna

[Hillevi Henanen]

Kyllähän sitä nyt tulee suut ja silmät täyteen, mutta se on hyvä puoli, että eivät uskalla tuoda noita juttujaan suomenkieliselle puolelle. Se kertoo jo jotakin - vaikkapa vain terveestä itsesuojeluvaistosta.

Tuohon sarjaan kuulunee vielä tämäkin
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/0 ... ambassador

[Hillevi Henanen]

Erään helsinkiläisen lukion ruotsinopettajan haastattelu, jossa arvellaan vapaan kielivalinnan taustalla olevan vihaa Ruotsia, ruotsinkielisiä ja suomenruotsalaisia kohtaan, puhutaan ruotsinvastaisen kamppanjan saapumisesta sekä muistutetaan, ettei meillä ole edes opettajia muuhun kuin ruotsinopetukseen. Itse keskustelu vääntyi hurjaksi nationalismiksi, jossa kaivataan ruotsinkielisille sitä 200 vuoden takaista väkimäärää ja alueita:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/3 ... i-skolorna

Vilkas keskustelu aiheesta lopetettiin kolmen päivän sadan viestin jälkeen. Rupesiko homma haiskahtamaan liikaa hienoiselta yhteisymmärrykseltä?
Suvivirsikeskustelussa on ainakin 144 kommenttia ja se on ollut auki toista viikkoa, eli sellaisia rajoja siellä ei ole keskusteluille asetettu.

[NRR]

Erään helsinkiläisen lukion ruotsinopettajan haastattelu, jossa arvellaan vapaan kielivalinnan taustalla olevan vihaa Ruotsia, ruotsinkielisiä ja suomenruotsalaisia kohtaan, puhutaan ruotsinvastaisen kamppanjan saapumisesta sekä muistutetaan, ettei meillä ole edes opettajia muuhun kuin ruotsinopetukseen. Itse keskustelu vääntyi hurjaksi nationalismiksi, jossa kaivataan ruotsinkielisille sitä 200 vuoden takaista väkimäärää ja alueita:
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/3 ... i-skolorna

Vilkas keskustelu aiheesta lopetettiin kolmen päivän sadan viestin jälkeen. Rupesiko homma haiskahtamaan liikaa hienoiselta yhteisymmärrykseltä?
Suvivirsikeskustelussa on ainakin 144 kommenttia ja se on ollut auki toista viikkoa, eli sellaisia rajoja siellä ei ole keskusteluille asetettu.

Johan sen Erkkikin näki, ettei tuossa keskustelussa pakkoruotsin kannattajilla ollut muuta kuin nationalisminsa, noloa pakkoruotsittajien puolelta.

[Hillevi Henanen]

Tässä vielä yksi helmi avoimissa keskusteluissa.
http://svenska.yle.fi/artikel/2012/12/1 ... kladplatta
Kolmanneksi suosituin keskustelu suvivirren ja tämän nyt sulkeutuneen "Kampanj mot svenska landar i skolorna" jälkeen on ollut auki viime vuoden joulukuusta asti, kommentteja 47, aiheena kirjoitusvirhe ruotsinkielisessä tekstissä Fazerin suklaalevyn päällisessä. Lukee Mjölk choklad kun pitäisi olla Mjölkchoklad.
Kyllä mulla ainakin menisi suklaa väärään kurkkuun tuollaisesta hirveydestä.

Kommentointi sinänsä oli mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, että kyse on todella harmittomasta arkiasiasta. Kannattaa lukea jos on aikaa.

[NRR]

Keskustelut lopetetaan, koska pakon puolustajat jäävät alakynteen. Keskusteluissa näkyy, että pakon kriitikkoja on enemmän ja heillä on näkemyksilleen hyvät perusteet.

Pakkoruotsihaulla löytyi yllättäin VAUVA-lehden tuore ketju, joka kyllä kiteyttää keskustelun tason:

Ystävällinen pyyntö: Puolustakaa pakkoruotsia rehellisesti!

- Oikeasti ottaa päähän tällainen suoranainen valehtelu. Kun pakkoruotsista halutaan tehdä valinnainen kieli, niin tämä onkin muka yhtäkkiä joku kampanja ruotsia vastaan. Ei se ole ruotsia vastaan, vaan pakkoruotsia vastaan. Ruotsia saa puhua ja opiskella ihan niin paljon kuin haluaa silloinkin, kun sen opiskelu ei ole pakollista. "Kampanj mot svenskan landar i skolorna"

- Metsäläiset taas itkemässä "yhyy minut pakotettii oppimaan jotain yhyy en tarvi tätä turvenuijana perunapellolla en halua oppia mitään. Eiks teidän pitäis olla jossai peltohommissa tai kaivoksessa eikä itkemässä internetissä.

- Minusta maanviljely on rehellinen ammatti siinä kuin mikä tahansa muukin. On vaan huono tuo perunapelto vertaus tässä yhteydessä. Taitaa olla kirjoittaja vähän yksinkertainen. Jos ei kaikki aika olisi mennyt pakkoruotsin pänttäämiseen olisi ehtinyt vähän maantietoakin lukemaan.

- Äläpä sekoile juntti

- Mielestani ei ole mitaan jarkea etta suomi on edelleen kaksikielinen maa. Suuri osa suomalaisista ei edes halua lukea ruotsia koulussa, enka ymmarra miksi pitaisi. Kaksi kielisyys oli ok kun oltiin ruotsin vallan alla...maailma muuttuu eskosein. Monet suomenruotsalaiset menevat kauppaan ja puhuvat kassalle samantien ruotsia..ilmanmuuta olettaen etta siihen kykenevat. Jos suomen ruotsalainen voi olettaa etta kaikkien pitaisi osata ruotsia, niin eiko tasapuolisuuden nimissa voisi ajatelle asiaa myos suomenkielisten kannalta?

- Mongooligeeniläiset metsäsuomalaiset on taas katkeria kun älykkyys ei riittänyt ruotsin oppimiseen. Olisi ääni kellossa toinen jos olisi menestynyt ja muutanut rannalle hyväpalkkaiseen duuniin ruotsinkielisten sekaan.

- Miten mahtaa olla ahvenanmaalaisten älyn laita, sillä ei heidän kouluissaan opiskella pakkosuomea?

- niille jotka väittävät että ruotsi on turha kieli: no mikä sitten suomi on? :DD

- Ei ruotsi ole turha kieli, Ruotsissa. Samoin, ei suomi ole turha kieli Suomessa.

- Voidaan hypätä ajassa taaksepäin ja palata oppipoikajärjestelmään tai vielä parempi oppia ammatti suoraan vanhemmalta. Silloin oppimme vain ammatin kannalta oleelliset asiat, eikö olisi houkuttelevaa? Ei tarvitse opetella derivoimaan, tietämään mitä on devalvaatio saatikka pänttäämään ruotsia pakolla. Kuka niitä muka tarvitsee? Opetus suoraan isältä pojalle. Turhia veroeurojakin säästyy! Unohtuu usein, että suomalaisen koulutuksen perusajatus on tarjota samanlaista ja tasa-arvoista opetusta kaikille lapsille, vanhempien varallisuudesta, asemasta yms. riippumatta. Siksi meillä on nykyään niin pienet luokkaerot. Kaikilla ei ole kielipäätä, kaikille ei mene päähän yhtälöt, kaikki tykkää historiasta kaikki eivät ole käsistään käteviä... Mutta samat mahdollisuudet annetaan kaikille, taustasta riippumatta.

- Puhun minäkin sujuvaa ruotsia vaikka olen taustaltani täysin suomenkielinen, päättötodistuksessa 10 ruotsista ja Laudatur kirjoituksista. Työssä puhun ruotsia melko usein (oma valinta). Ruotsalaisten tai muiden pohjoismaalisten kanssa en koskaan puhu mitään muuta kuin englantia. En kuitenkin ole niin yksisilmäinen että ajattelen että kaikki pystyvät, haluavat tai että kaikkien pitäisi pystyä samaan kuin minä ruotsinkielen suhteen. Pakkoruotsin tyrkytys ja surujen etuoikeidet, ennen kaikkea akateemiseen koulutukseen, on vaan puhtaasti Väärin ja epäoikeudenmukaisia. Tämä totuus ei pala tulessakaan. Siitä vääristely ja valehtelu. Nyt viimeisen vetona Folktinget kieltää Vapaan Kielivalinnan indusoiman keskustelun kouluissa. Aj herregud. Nauraisin jos ei itkettäisi. Mitä demokratian halveksintaa.

- Rehellinen perusteluni: olisi junttia ja sivistymätöntä olla osaamatta yhtään ruotsia, esim. ettei osaisi lausua Suomessakin tavallisia berg-loppuisivat sukunimiä oikein, tai jotain ruotsalaisia paikannimiä, otetaan nyt vaikka Jöngköping. Ruotsilla ja Suomella on pitkä yhteinen historia. Peruskoulun pakkoruotsin suorittamalla ei kuitenkaan ole pelkoa siitä, että oikeasti oppisi hyvin ruotsia

- En ymmärrä ruotsin valta-asemaa muihin Suomessa eläviin vähemmistökieliin. Miksi se on niin erityinen, että sitä on jokaisen opiskeltava? Sillä saadaan kaunis kuva paperille, jossa kaikki osaavat ruotsia, mutta käytännössä kielitaito on olematon. Mikäli ruotsi siirrettäisiin valinnaisiin vapaaehtoisiin, se tekisi palveluksen kaikille. Ne jotka kielestä ovat kiinnostuneita, sillä niitäkin on, opiskelisivat sitä tasokkaammissa ryhmissä tehokkaammin. Ne loput, joita ei ihan oikeasti kiinnosta, voisivat keskittyä itselleen "läheisempiin" kieliin.

- Pohjoismaissa pärjää ruotsilla varsin hyvin

- niin pärjää englannillakin, jota osaavat käytännössä lähes kaikki nuoret/nuoret aikuiset edes välttävästi. Keskinäinen ymmärrys on kuitenkin englannilla parempi, kuin esim. huonolla suomenruotsilla ja norjan jollakin murteella.

- Eikö kukaan tajua, että muiden kielten oppiminen on helpompaa, jos osaa hyvin ruotsia, ei toki pakko ole opetella mitään.

- Pohdiskelepa hetken ajan seuraavaa kysymystä. Opiskelen jo englantia, mutta haluan oppia myös ranskan kielen. Opinko sen tehokkaammin aloittamalla toisena vieraana kielenä:
a) ruotsin, vai
b) ranskan opinnot?
Mieti tarkasti!

- Eikö kukaan tajua, että muiden kielten oppiminen on helpompaa, jos osaa hyvin ruotsia, ei toki pakko ole opetella mitään.

- Kas kun muut maat eivät ole vielä hoksanneet tätä! Mutta tässähän olisi Suomelle oivallinen vientituote: pakkoruotsin avulla opit helposti muita kieliä! Kohta pakkoruotsia luetaan ympäri maailmaa!

ja sitten pelkkää pakon kritiikkiä:

- Itsellä ei riitä kielipäätä kuin kohtuullisesti tähän kotosuomeen, englanti takkuaa vaikka sitä joka päivä kuulen tai luen, kieli jota en käytä mitenkään (ruotsi tai mikään muukaan) on yhtä tuskaa. Minkäs teen kun synnyin aivoiltani matemaattisesti lahjakkaaksi. Hyvän kielipään saaneet saavat puolestani opiskella vaikkaa kaikkia maailman kieliä ja vähän vielä murteitakin jos siitä nauttivat ja sitä haluavat, ei ole minulta pois, pikemminkin minä saan siitä jotain kun joku kielinero voi suomentaa minulle asioita. Oma lapseni on kovin kiinnostunut kielistä, ihan vapaasti saa katsoa ruotsinkielisiä lastenohjelmia ja lukea ruotsiksi Aku Ankkoja. Nähtäväksi jää kuinka paljon hänellä sitten lopulta on sitä kielipäätä.

- Oikeasti tuntuu että pakkoruotsin puolustajilla ei riitä äly ymmärtämään ettei kaikilla ole sitä kielipäätä kuin juuri ja juuri äidinkieleensä eikä tunnu riittävän äly myöskään saada niitä opiskelupaikkoja kuin kiintiöpaikoilla.

- Asuin kaupungissa, jossa ei puhuta ruotsia käytännössä ollenkaan. Satunnaiset ruotsin puhujat ovat suomenruotsalaisia maakuntamatkailijoita, jotka vetävät maissipellon ja pari ananasta nenään, kun katson hämmentyneenä heidän vaahtoamista "tasa-arvosta" kaupan kassalla. Kun heillä on oikeus ja meillä velvollisuus. Ruotsalaiset turistit ymmärsivät ongelman ytimen ja vaihtoivat englanniksi. Ei tarvinnut edes pyytää.

- Minä en tulevaisuudessani tule ruotsia tarvitsemaan ammatissani, valmistun ammattiin jossa saan valita asiakkaani. Tulen tarvitsemaan ruotsia kesätöissäni vielä muutaman vuoden opiskelujen ohella, kassalla kun istun. Tulen saamaan virkamiesruotsista paperin käteen, joka sanoo että ruotsi sujuu vaikkei edes suju.

- Osaan ruotsia ja minulle on ollut siitä yksinomaan vain hyötyä. Olen saanut kesätöitä, muita töitä, opiskelupaikan jne. siitä syystä, että osaan kieltä. Noh, olen myös asunut täällä etelässä, jossa sitä käytetään. Opetin ruotsia yhden lukuvuoden paikkakunnalla, jossa ei ruotsinkielisiä asu. Se oli todella raskasta: itselleni tuli usein olo, että tämänkin energian voisi käyttää äidinkielen ja englannin opintoihin. Kannatan valinnaisuutta.

- Rehellinen pakon puolustushan kuuluu seuraavasti: "Me suomenruotsalaiset emme halua lastemme jäävän suomenkielisistä lapsista jälkeen opinnoissaan, kun suomen kielen opinnot vievät lukujärjestyksestä ylimääräisiä tunteja. Siksi haluamme, että suomenkieliset oppilaat joutuvat myös opiskelemaan pientä marginaalikieltä, jota eivät saa vapaasti valita. Näin molemmilla osapuolilla muiden aineiden opiskelusta saadaan sama määrä tunteja pois, ja suomenkieliset oppilaat eivät saa tilaisuutta oppia globaalisti hyödyllisiä aineita ruotsinkielisiä oppilaita enemmän."

- Se on kuulkaa voi voi. Suomenruotsalaiset pääsevät jo jatko-opintoihin huomattavasti suomenkielisiä helpommin, joten eiköhän se piisaa tasoitukseksi tässä asiassa. Omaa lastani en ruotsin tunneille laita ellei hän itse sellaisille halua. Opetan hänelle jonkun hänen haluamansa kielen korvaavana vaikka kotiopetuksessa.

- Minä kannatan paitsi pakkoruotsin poistamista, myös sitä, että ruotsin asema virallisena kielenä lakkautettaisiin. Mielestäni mitkään historialliset syyt eivät riitä perusteeksi esimerkiksi sille, että kaikkien valtion virkamiesten pitää osata palvella kansalaisia myös ruotsiksi.

- Pakkoruotsille ja suomenruotsalaisten härskeille etuoikeuksille mm. korkeimpaan koulutukseen ei ole olemassa yhtäkään rehellistä, analyytisen tarkastelun kestävää perustelua. Valehtelu, vääristely ym. mustamaalaaminen on tältä pohjalta varsin ymmärrettävää.

Tämän vuoksi suomenkielinen media välttää päästämästä pakkoruotsiaiheita uutisiin ja sitä kautta julkiseen keskusteluun.

[Hillevi Henanen]

Lueskelin juuri svenska yleltä keskusteluja mm opettajakoulutuksesta. Jos joku suomenkielinen on joskus sanonut jollekulle ruotsinkieliselle, että puhu suomea, niin pientä se on niiden ilkeyksien rinnalla mitä ruotsinkieliset lataavat toisilleen.
Kun opettajakeskustelussa vetosivat Pisa-tuloksiin, niin tuli mieleeni, että paljonko mahtaa syödä opetuskapasiteettia tuo kaikkeen ulottuva aivopesu ruotsinkielisissä kouluissa? Kirjoittajan mukaan Pisa-tulokset Uudellamaalla ovat paremmat kuin Pohjanmaalla, vaikka siellä ei ole pulaa pätevistä opettajista. Kuluuko siis Pohjanmaalla enemmän resursseja propangandan syöttämiseen kuin Uudellamaalla?
Tutkailin vielä tuota eilistä keskustelun lopetusta. Oliko toimitukselle liika se, että yksi kriitikoista ilmoitti, että hän ei ole pakkoruotsin kannalla?

[Hillevi Henanen]

Vaikka svenska yle pystyykin lopettamaan keskustelun omilla sivuillaan, kun asia kääntyy heidän kantiltaan ikävälle mallille, keskustellaan asiasta esim. Ruotsissa heidän ulottumattomissaan. Löysin pitkän keskustelun aiheesta eräältä erittäin vilkkaalta keskustelusivustolta.
https://www.flashback.org/t2167567
Ruotsalaiset eivät liiemmin arvosta henkilöön meneviä loukkauksia vain siitä syystä, että he eivät suostu ymmärtämään pakkoruotsin perusteita, ja osaavat kyllä hekin maksaa potut pottuina. Suomessahan tuo olisi mitä järkyttävintä vihapuhetta.

Viesti 15 Jag föreslår att alla som bor i Finland, vare sig de är svenskar, araber, greker eller finlandssvenskar, bör lära sig finska. Det är en självklarhet att lära sig språket i det land man bor i. Om finlandssvenskar är så piip korkade att de väljer bort att lära sig finska, borde de tvingas till det i skolan.

Att finländare tvingas lära sig svenska är en kolonial kvarleva som snarast möjligt bör tas bort. Jag har inte träffat en enda finne som talar svenska. Det verkar inte vara kostnadseffektivt för fem öra, utan leder uppenbarligen till slitningar mellan två broderfolk. Smartare vore att låta svenska ingå som ett av flera val. Finländare skulle ha större nytta av exempelvis ryska, franska, tyska eller varför inte mer engelska.

Ehdotan, että kaikkien Suomessa asuvien, olkootpa sitten ruotsalasia, arabeja, kreikkalaisia tai suomenruotsalasia, on opeteltava suomea. On itsestäänselvyys, että opetellaan sen maan kieli, missä asutaan. Jos suomenruotsalaiset ovat niin piip typeriä, että eivät opettele suomea, pitäisi heidät pakottaa siihen koulussa.

Suomalaisten pakottaminen ruotsin oppimiseen on siirtomaa-aikainen jäänne, josta pitäisi mahdollisimman pian päästä eroon. En ole tavannut yhtään ruotsia puhuvaa suomalaista (finne). Se (ruotsin opetus) ei vaikuta olevan kustannusteholtaan viidenkään äyrin arvoista, mutta aiheuttaa selvästikin ristiriitoja kahden veljeskansan välille. Järkevämpää olisi sisällyyttä ruotsi valinnaiseksi useamman muun joukkoon. Suomalaisille olisi enemmän hyötyä esim. venäjästä, ranskasta, saksasta tai miksipä ei lisäenglannista.

Kun tähän sitten saa vastaukseksi viestin 29, niin rupeaa tapahtumaan, viesti 36. Seuraava, joka rupeaa tällekin henkilölle ystävällisesti syöttämään virallista liturgiaa, saa sitten taas ihmetellä, että mistä se niin vihainen oli. Meidän ruotsinkielisemme hoitavat tämän kyseenalaisen "tiedottamisen" näköjään ihan itse.
Toki sivustolla on suurin osa ihan fiksua sakkia, ja erittäin mielenkiintoisia kannanottoja. Näitä kun lukeen, niin saa paljon tarkempaa kuvaa siitä mitä ruotsinkielisemme oikeasti ajattelevat.

[NRR]

Vilkas keskustelu aiheesta lopetettiin kolmen päivän sadan viestin jälkeen.

Kaikki kieltenopetukseen liittyvät keskustelut hiljenivät samalla Svenska Ylellä. Kaikki kieltenopetukseen liittyvät jutut on kuitenkin tehty siltä pohjalta, että pakkoruotsia ei kyseenalaisteta.

Suomenkielisellä puolella olisi ollut viikko sitten artikkeli siitä, mitä ongelmia ruotsin varhaistaminen aiheuttaa (keskustelu ei tietenkään ollut sallittu), mutta tätä artikkelia ei haluttu ruotsinkieliselle puolelle:
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi ... aa/7154485

"Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi. Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.
– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen."

Tätä kaikkea eivät ruotsinkieliset saa omasta mediastaan lukea: Nyt on sitten joka alakouluun hankittava pätevä ruotsinope, on lisättävä ruotsinopintoja kaikkien luokanopettajien saataville erikoistumista varten, on järjestettävä työn rinnalle pätevöitymiskoulutusta ruotsinopeksi, on muutettava virkarakenteita niin, että mahdollinen englanti-saksa-opettaja korvataan englanti-ruotsi-opettajalla. Muiden kielten valinnat vähenevät alakoulussa. Kieltenoppimiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät alakoulussa. Yläkoulussa taas ei riitä kahta tuntia ruotsia joka luokalle, jolloin on joko pidettävä ruotsissa välivuosi tai luettava kahtena vuonna vain yksi vuosiviikkotunti tai tarjottava lisäkurssia ruotsissa lukioon menijöille - tai kuten RKP toivoo, nostettava kahdella tunnilla pakkoruotsin peruskoulun tuntimäärää. Kaikki tämä maksaa ja aiheuttaa ongelmia ja kielivaranto kapenee entisestään.

Opettajalehdessä haastateltiin ruotsinopettajien Jukaraista otsikolla "Ruotsin opetus venyy ja ohenee":
- Mitä muutos maksaa ja kuka sen maksaa?
- Siirtymäkausi maksaa paljon. Väliin putoaville oppilaille on annettava lisäopetusta ja opettajille täydennyskoulutusta.
- Paraneeko ruotsin kielen asema näillä eväillä?
- Pelkään, että osaaminen ei näillä eväillä parane.
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=P ... 5755741889

Mutta kalliisti maksettavaa haittaa oppilaille ja muiden kielten opetukselle kyllä tehdään!!!

Tuossa ylemmässä Ylen artikkelissa on vielä linkki sen alkuvuoden pakkoruotsiartikkeliin, jossa kysyttiin
Jos ruotsi olisi valinnainen, mitä sitten opiskeltaisiin?
Opetushallituksesta kerrottiin, että kysymyksenasettelu ei ole ollut ajankohtainen. Kielten opetusneuvos vastasi:
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.
http://yle.fi/uutiset/jos_ruotsi_olisi_ ... ia/6960388

Eli virkamies sanoo suoraan: emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.

Opetusneuvos Mustaparta on ajatellut. Hän on esittänyt monikielisen Ruotsin mallin mukaan, että esimerkiksi kotikielellä voisi korvata toisen vieraan kielen (meillä siis useimmiten ruotsi) ja hänestä tarvittaisiin "avointa ja vilpitöntä keskustelua siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut". Vaikea uskoa, etteivät nämä kaksi kielten opetusneuvosta olisi koskaan pohtineet asiaa yhdessä, vaikka ovat olleet asiaan liittyvissä työryhmissä yhdessä. Olisipa toimittaja kysynyt edes jatkokysymyksen: Mitä mieltä opetusneuvos on toisen opetusneuvoksen ajatuksista.

Mikä estää opetushallituksen virkamiehiä ajattelemasta vähän pidemmälle? Mikä estää Svenska Yleä nostamasta pakkoruotsin kritiikkiä esille? Mikä estää suomenkielistä Yleä antamasta lukijoille mahdollisuutta keskustella kielten opetuksesta?

Olisipa jollakin kielivapautta kannattavalla taholla rahaa tukea opinnäytteitä, joissa analysoidaan tällaista mediataktiikkaa.

[NRR]

Nostin tämän parin vuoden takaisen keskustelun, koska se osoittaa, ettei mikään julkisessa keskustelussa muutu, koska samojen epätotuuksien toistelu sallitaan loputtomiin muka keskusteluna.

[lpo]

Sainpas tästä aika pirullisen idean

Svenska ylen järjettömät keskustelut eivät ilmeisesti vieläkään tule ilmi suomenkielisellä puolella. Milläköhän tempulla ylen saisi pakotettua siihen, että suomen- ja ruotsinkielisen ylen puolella julkaistavat uutiset olisivat täysin samat? Kansalaisaloite on ehkä turhan järeä toimenpide, sillä tässä ei oltaisi lakeja muuttamassa, kun taas addressit ovat osoittautuneet täysin turhanpäiväisiksi. Ehkä joku vapaista medioista voisi toimia äänitorvena jos vaan innostuvat asiasta...

Mikäli tämä onnistuisi, parhaimmassa tapauksessa nämä Svenska ylen törkyuutiset tulisivat suuren kansan tietoon. Huonoimmassa tapauksessa taas Svenska yle vain lopettaisi näiden uutisten julkaisun, jolloin keskustelu painuisi ns. "maan alle", eli samalle maaperälle tämän meidän pakkoruotsikeskustelun kanssa.

[Ajatuspaja]

Sainpas tästä aika pirullisen idean

Svenska ylen järjettömät keskustelut eivät ilmeisesti vieläkään tule ilmi suomenkielisellä puolella. Milläköhän tempulla ylen saisi pakotettua siihen, että suomen- ja ruotsinkielisen ylen puolella julkaistavat uutiset olisivat täysin samat?

Kyseessä ei ole pelkästään Ylen toimintaan liittyvä ongelma, vaan kielipoliittinen keskustelu käydään '
edelleen nimenomaan ruotsinkielisessä mediassa!
Suomenkielisiä koskevat asiat pidetään visusti suomenkielisen median ja
suomenkielisen väestön ulottumattomissa, piilossa.

Tyypillinen esimerkki on Juha Sipilän Suomen tietotoimiston ruotsinkieliselle toimittajalle antama haastattelu
viime vuoden lopulla:

Haastattelu tehtiin suomeksi, koska Sipilä ei puhu ruotsia.
Silti haastattelua ei koskaan julkaistu suomeksi suomenkielisessä mediassa suomenkielisille lukijoille.
Sen sijaan se julkaistiin suomenruotsalaisessa mediassa ruotsiksi.

Yhtenä aiheena haastattelussa oli myös kielikokeilu:
Sipilän mukaan kielikokeilussa keltään ei riistetä mahdollisuutta lukea ruotsia,
siis jos oppilas itse haluaa sitä lukea, sitä on oltava tarjolla!

Tämä vastaa kansalaisaloitteenkin ideaa:
Kansalaisaloitteen lähtökohta oli, että yksilöltä poistuu henkilökohtainen ruotsivelvollisuus.
Kunnan/valtion velvollisuuteen tarjota ruotsin opetusta ei otettu kantaa!

Näin ollen sivistysjohtajien on aivan turha olla huolissaan jatko-opintokelpoisuudesta,
eihän englanninkaan osalta olla huolissaan, vaan luotetaan siihen, että oppilas/vanhemmat
osaavat viisaasti valita! Ruotsia opiskelemattomat vapautetaan jatko-opinnoissa ruotsivelvollisuudesta
aivan samalla tavalla kuin nyt vapautetaan ulkomaalaiset ja muut, joilla ei ole edeltäviä opintoja.

Kunnalla ei muuten ole lakisääteistä velvollisuutta tarjota nimenomaan englannin kieltä, vaikka se on yksilön kannalta
välttämätön taito! Toisaalta laki ei pakota ketään lukemaan englantia.
Mutta silti jokainen kunta tarjoaa englantia, eikä liene sellaista yksilöä, joka kieltäytyisi
englannin opiskelusta,vaikka laissa englanti ei ole pakollinen kieli!

Hallitus on siis jo käsitellyt kokeilua kokouksissaan ja Grahn-Laasonen on saanut
hallituksen kannaksi sen, mitä RKP vaati: Eli jokaisessa kunnassa on tarjottava ruotsia,
vaikka vain yksi oppilas haluaisi sitä lukea!

Kielivapaus ei siis koske kuntaa, kuntakohtainen ruotsin tarjoamisvelvollisuus on jo pysyy:

Kansalaisaloitteessa ei alunperinkään mainittu opetuksenjärjestäjän "kielivapautta", vaan
lähtökohta oli yksilön ruotsivelvollisuuden poistaminen.
Ponsi mainitsee yksilön ruotsivelvollisuuden poistamisen,
hallitusohjelma mainitsee ponnen
mainitseman yksilön velvollisuuden poistamisen.. Loogista.

Kannattaa verrata vaikkapa yo-uudistukseen (ja sitä edeltäneeseen kokeiluun):
Ruotsin kirjoituksiin saa osallistua, se on siellä tarjolla, mutta itse saa valita,
kirjoittaako vai ei.
Kielikokeilussa vastaavasti ruotsi on aina tarjolla, mutta yksilö itse saa valita, lukeeko vai ei!

Suomenruotsalaisen edunvalvonnan intressissä on pitää suomenkielinen väestö pimennossa,
siitähän tämä STT:n tapauskin kertoo!

[TMK]

Tässäkin on varmaan jotain asiaan liittyvää, en vain halua lukea sitä.

Svenska Nu: Roligare svenska i finska klassrum
http://smocka.fi/2017/02/08/svenska-nu- ... ssvenskar/

Siitä löytyy mm. otsikko "Mitt Finland är ditt". No ei kyllä ole.

[NRR]

Jouluna Svenska Ylellä oli kirjoitus suomenruotsalaisten merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjoittaja muistutti, että kauheasta pakkoruotsikeskustelusta ja historiattomuuden leviämisestä huolimatta vuonna 2004 äänestetyissä sadan suurimman suomalaisen joukossa suomenruotsalaisia on mukana paljon paljon enemmän kuin se viisi prosenttia, jonka he muodostavat kansasta: https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/ ... hallsbygge

Tänk --- rent allmänt på den ofta ganska inflammerade tvångssvenska-debatten som bara rullar på. Och på att historielösheten breder ut sig! Fem av personerna på tio i topp-listan var alltså finlandssvenskar. Då ska vi komma ihåg att vi ju bara är 5 procent av alla finländare. Ganska anmärkningsvärt, eller hur? Och då är ju en hel del prominent folk från den tid vi hörde ihop med Sverige frånvarande från den här listan ---

käännös: Miettikääpä --- ihan yleisesti sitä usein kovin tulehtunutta pakkoruotsikeskustelua, joka vain jatkuu. Ja sitä historiattomuutta, joka leviää! Viisi kymmenen merkittävimmän listalla oli siis suomenruotsalaisia. Täytyy muistaa, että meitä on vain viisi prosenttia suomenmaalaisista. Aika merkittävää vai kuinka? Ja tältä listalta vielä puuttuu iso joukko merkittäviä henkilöitä siltä ajalta, jonka kuuluimme Ruotsiin ---

Topten-lista tuossa kyselyssä oli
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Risto Ryti
Urho Kekkonen
Adolf Ehrnrooth
Tarja Halonen
Arvo Ylppö
Mikael Agricola
Jean Sibelius
Aleksis Kivi
Elias Lönnrot

Siis viisi suomenruotsalaista: Mannerheim, Ehrnrooth, Agricola (luultavasti kaksikielinen), Sibelius ja kuka? Lönnrotko, joka oli täysin suomenkielisen kodin kasvatti ja ensimmäinen niistä lähtökohdista korkeampaan koulutukseen päätynyt, mutta joka tilanteen pakosta lähes unohti äidinkielensä kotoutuessaan akateemiseen maailmaan? Vai Aleksis Kivi, jonka nimi oli alkujaan Stenwall ja jonka huhutaan olleen todellisuudessa paikallisen aatelissuvun avioton vesa? Vai joku muu?

Och då har jag ju inte ens nämnt våra industrisläkters betydelse för att skapa arbetsplatser. Tänk Ahlström, Serlachius, Paulig, Rosenlew, Fiskars, Hackman med flera, med flera. Någonting, måhända, att tänka på för alla som vill avskaffa det de gärna kallar "tvångssvenska". För det är rätt skrämmande att läsa det som skrivs om dethär på diverse forum på sociala medier. Låtom oss alla leva tillsammans med respekt för varandra, oberoende av språktillhörighet.

Käännös: Enkä ole vielä edes maininnut teollisuussukujemme merkitystä työpaikkojen luojana. Ajatelkaa Ahlstömeitä, Serlachiuksia, Pauligeja, Rosenlewejä, Fiskarsseja, Hackmanneja ja monia, monia muita. Tässä ehkä jotain mietittävää kaikille niille, jotka haluavat poistaa sen, mitä kutsuvat "pakkoruotsiksi". On suorastaan pelottavaa lukea mitä kirjoitetaan tästä eräillä sosiaalisen median foorumeilla. Eläkäämme yhdessä ja kunnioittakaamme toisiamme, riippumatta siitä mihin kieliryhmään kuulumme.

Siis pakkoruotsi, koska maassamme oli Ruotsinvallan perintönä ruotsinkielinen eliitti ja suomenkielisten mahdollisuus edetä omalla kielellään oli täysin mahdotonta ja on edelleen tehty pakkoruotsilla vaikeaksi? Ja se on muka kunnioitusta?

[Ajatuspaja]

Ajatelkaa Ahlstömeitä, Serlachiuksia, Pauligeja, Rosenlewejä, Fiskarsseja, Hackmanneja ja monia, monia muita. Tässä ehkä jotain mietittävää kaikille niille, jotka haluavat poistaa sen, mitä kutsuvat "pakkoruotsiksi". On suorastaan pelottavaa lukea mitä kirjoitetaan tästä eräillä sosiaalisen median foorumeilla. Eläkäämme yhdessä ja kunnioittakaamme toisiamme, riippumatta siitä mihin kieliryhmään kuulumme.

On kestämätön ajatus lähteä siitä, että meillä muka olisi velvollisuus maksaa jotain velkaa - pakkoruotsin muodossa.
Toisaalta jopa Fred Karlsson, joka osoittaa jotain ymmärrystä suomenkielisen väestön tuntoja kohtaan,
on jossain juhlapuheessaan (2010?) ihan vakavissaan sanonut, että "ruotsin kansalliskieliasema saatiin
palkintona" siitä, että "suomenruotsalaiset ajoivat suomen kielen aseman parantamista"..
(Ko. puhe pidettiin sen jälkeen, kun hän aiemmassa juhlapuheessa (2005)arvosteli svekomaaneja!


Suurin osa suomenruotsalaisista ei suinkaan ollut fennomaaneja, vaan nykyisen RKP:n edeltäjien ydinjoukkoa,
joka teki kaikkensa, jotta suomenkielisten oikeudet eivät toteutuisi-
ja tekevät edelleen kaikkensa, jotta suomenkielinen ei saisi päättää asioistaan! =pakkoruotsi

http://www.tiede.fi/keskustelu/40648/ketju/ruotsiviha

Professori Fred Karlsson. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen professori (5.2.2005).
Professori Karlsson piti juhlapuheen Ruotsalaisen kirjallisuuden seuran vuosijuhlassa Runebergin päivänä, lauantaina 5.2.2005. Pienten kielten katsauksen jälkeen hän päätyi analysoimaan suomenruotsalaisuutta.
Svekomaanit tekivät kolme virhettä, jotka ovat edelleen rakentaneet negatiivista kuvaa ruotsinkielisistä suomenkielisten syvissä riveissä.
Ensimmäinen virhe oli viivyttää ja vastustaa käytännöllisesti katsoen kaikkia vaatimuksia parantaa suomen kielen asemaa, myös itsestään selvästi oikeutettuja. Meni esim. aina vuoteen 1902 asti, ennen kuin suomi tuli muodollisesti ruotsin kanssa tasavertaiseksi.
Toinen virhe oli kehittää teoria ruotsalaisesta kansallisuusryhmästä Suomessa, ryhmästä, jolla oli muka vahvat siteet Ruotsiin.
Siitä oli lyhyt askel kolmanteen ja pahimpaan virheeseen, kun germaanis-ruotsalainen kansallisuusteoria pääsi leviämään ja muuttui rasismiksi. Freudenthalille suomenkieliset olivat puolivillejä (tjuder). Pian tuli mongoliteoria suomenkielisistä yleiseksi, samoin kuin teoriat itäbalttilaisesta rodusta, kun taas ruotsinkieliset uskoivat kuuluvansa ylempänä olevaan germaaniseen, pohjoismaalaiseen tai peräti itäruotsalaiseen rotuun. Näistä asenteista on vielä jäljellä jäänteitä. Turun (ruotsinkielisen) Katedraalikoulun abiturientit pitivät hyvänä v. 1993 koristaa kuorma-autonsa penkinpainajaispäivänä suurella kyltillä, joka esitti ihmisen kehitysvaiheita otsikolla: "Vahvimman eloonjäämisen kolme astetta”: -suomalainen (ugri) - homo sapiens (ihminen) - suomenruotsalainen" (Suomen kuvalehti 8/1993)
Nämä hyökkäykset ovat jättäneet ilmeiset jäljet suomenkielisen kansansieluun. Usea suomenkielisistä ystävistäni on todistanut, kuinka loukkaavana tuo rasismi koettiin. On tärkeää, että tämän päivän suomenruotsalainen eliitti alkaa tulkita itsekriittisesti myös mennyttä.