Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
SJONS
Viestit: 738
Liittynyt: 22.11.2017 12:24

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#61 Lukematon viesti Kirjoittaja SJONS » 30.12.2022 16:15

Pakko- ja virkaruotsin vaatimus on suomenkielisten omaa syytä! Kansalaisia ei saa nousemaan kapinoimaan yhden pakollisen ruotsin takia! On jonkun muu tehtävä pitää suomenkielisten puolta ja nolata itsensä kommenttipalstoilla! (Et ole itse oppinut ruotsia ja siksi vastustat sitä!) Hyötyruotsi! Jos muutat sinne tai tänne jne.jne. Olen opetellut vastaamaan kaikkiin kommentteihin samalla mitalla!

Puolueet ottavat vastaan rahallista tukea! Puolueliitti veljeilee Rkp:n kanssa, koska se on taloudellisesti kannattavaa! Kokoomuksella on tulevissa vaaleissa vaaliliitto Rkp:n kanssa ainakin omassa vaalipiirissäni. Ääni kokoomukselle, ääni Rkp:n edustajalle, koska he ovat varmoja äänestäjiä. Omasta kunnastani ei mennyt yhtään kokoomuksen edustajaa läpi SOTE-vaaleissa, vaikka kunnanvaltuustossa on vain yksi RKP:n edustaja ja kokoomus pitää valtuustossam suurimman puolueen asemaa!

Suomenkieliset kansanedustajat nostavat omaa arvostustaan esittämällä myötämielisyyttä Rkp:n vaatimuksia kohtaan ja saavat vastalahjaksi vaalitukea! Aivan sama kärsiikö koululainen tai opiskelija!
Summia on tarjottu ihan Matti Meikäläiselle, miksei siis vallankäyttäjillekin!

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2206
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Surut asiantuntijoiksi suomenkielisten kielikokeiluun?

#62 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 30.12.2022 23:42

TK kirjoitti: 30.12.2022 14:42 Perustuslaki ei määrittele sitä, MITEN ruotsinkielisten palvelut on järjestettävä. Palvelujen järjestämismuoto jätetään avoimeksi.

Ruotsinkielisten palvelut voidaan aivan mainiosti järjestää tulkkipalvelujen avulla. Googlekääntäjä on jo osoittanut toimivuutensa. Lisäksi voidaan perustaa esim. jokaisen hyvinvointialueen yhteyteen tulkkiverkosto, jonka kautta tulkki olisi aina nopeasti tilattavissa paikalle tai johon saa yhteyden netin välityksellä.

Luonnollisinta olisi tietysti se, että surut palvelisivat toinen toisiaan. Kaksikielisille suruille voisi asioimistulkin ammatti avata uuden urapolun.

Pakkoruotsin lukijoista ei nykyiselläänkään ole surujen palvelijoiksi. Tämä on jokaiselle suomenkielisille ihan selvä asia.
Pakkoruotsin opetuksen lisääminenkö muka parantaisi suomenkielisten ruotsin taitoa tai intoa alkaa surujen palvelijoiksi? Käy juuri päinvastoin. Inho ja vastenmielisyys ruotsin kieltä kohtaan kasvaa ja vastenmielisyys myös suruja kohtaan lisääntyy.
Mutta kun nämä asiantuntijat ovat juuttuneet siihen ajatukseen, että suomenkielisen rooli on olla se palvelun tuottaja, ei edes toinen ruotsinkielinen..
Perustuslain 17 §:n kielellisten oikeuksien kannalta olisi ongelmallista, jos toisen kotimaisen
kielen opiskelusta vapautuminen johtaisi kansalliskielten osaamisen yleiseen heikentymiseen.

Tämä voisi vaarantaa esimerkiksi eri kieliryhmien oikeuden saada omakielisiä palveluja. Eh-
dotettu kokeilulaki on rajattu koskemaan enintään 2 200 oppilasta (5 § 3 mom.). Kokeilulain
rajatussa kontekstissa asia ei muodostu valtiosääntöoikeudellisesti ongelmalliseksi.
Asetelma
voi muodostua tässä suhteessa erilaiseksi, jos kokeilun jälkeen päädyttäisiin yleisesti luopumaan toisen kotimaisen kielen pakollisesta opiskelusta perusopetuksessa.

Tällöin olisi arvioi-
tava yleisemmin ratkaisun vaikutus perustuslain 17 §:ssä turvattujen suomen- ja ruotsinkielisen
väestön kielellisten oikeuksien toteutumiseen käytännössä.
Jos jos jos..jos jos
Kokeilu vaikuttaa lähinnä välillisesti kielellisiin perusoikeuksiin siten, että edelly-
tykset turvata niiden toteutuminen voi heikentyä, jos kansalliskielten riittävä taito
kokeilun johdosta olennaisesti heikkenee
Jos jos jos

Jotain järkevääkin tosin täältä löytyy..
Perustuslain säännökset eivät lausu
siitä, millä tavoin julkisen vallan on turvattava tai se voi turvata PL 17 §:n edellyttämät
yhdenvertaiset palvelut suomen ja ruotsin kielellä.

Perustuslaki edellyttää kouluopetuksen
saamista omalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi,
mutta perustuslaissa ei lausuta suomen
kielen ja ruotsin kielen opetuksesta kouluissa.

Perustuslain 17 §:n vaatimukset saattavat
toisaalta käytännössä merkitä tarvetta huolehtia siitä,
että säännöksessä tarkoitetuista
palveluista vastaaviin tehtäviin on riittävästi saatavilla suomea taitavia ja ruotsia taitavia
henkilöitä ja tämä puolestaan saattaa käytännössä merkitä tarvetta huolehtia riittävästä
suomen kielen ja ruotsin kielen opetuksesta kouluissa. Tilannetta voidaan kuvata niinkin,
että perustuslaki ei aseta mitään vaatimuksia suomen kielen opetukselle ja ruotsin kielen
opetukselle kouluissa, jos PL 17 §:ssä edellytetyt yhdenvertaiset palvelut suomen kielellä ja
ruotsin kielellä voidaan turvata kouluissa annetusta näiden kielten opetuksesta riippumatta.
Kysymys siitä, miten suomen kielen opetus ja ruotsin kielen opetus kouluissa järjestetään,
ei siten periaatteessa välttämättä koske perustuslakia,
mutta PL 17 §:n velvoitteiden
toteutumiseen vaikuttavista muista tekijöistä riippuen se saattaa käytännössä muodostua
perustuslain asettamien velvoitteiden toteuttamisessa merkittäväksi kysymykseksi.
"jos jos" tuli taas sinä
”jos lukio-opiskelijat esimerkiksi enenevästi
jättäisivät toisen kotimaisen kielen kokeen ylioppilaskirjoituksissa suorittamatta. ”Tämä taas
voisi valiokunnan mukaan ”heijastua lukion suorittaneiden edellytyksiin täyttää esimerkiksi
virkamiehille säädettyjä kielitaitovaatimuksia.
jos jos
Lisäksi on huomautettava, että käytännössä nyt
ehdotettu kokeilu tarkoittaisi ennen muuta ruotsin kielen opiskelun velvoittavuudesta
poikkeamista perusopetuksessa. Kun lisäksi otetaan huomioon ruotsin kielen asema
suomen kanssa oikeudellisesti tasa-arvoisena kansalliskielenä, tämä nähdäkseni ainakin
jossain määrin horjuttaa ehdotetun sääntelyn hyväksyttävyyttä perustuslain kannalt
Nähdäkseni ei ole kuitenkaan suljettu pois, etteikö kokeilu voisi saada välillisiä
vaikutuksia perustuslain 17 §:n 2 momentissa turvattujen oikeuksien toteutumisen
kannalta, etenkin jos kokeilun tulosten perusteella mahdollisesti päädytään ratkaisuihin,
jotka ehdotettua sääntelyä enemmän puuttuisivat kansalliskielten eli käytännössä ruotsin
kielen asemaan perusopetuksessa.
Esityksen vaikutusarviointijaksossakin todetaan,
ehdotetun sääntelyn “(m)erkittävimmät yhteiskunnalliset vaikutukset olisivatkin välillisiä ja näkyisivät siinä, mihin suuntaan keskustelu Suomen kieli- ja koulutuspolitiikasta
tulevina vuosina kehittyy.” (s. 12). Tätä kautta tämän tapainen kokeilu, olkoonkin
ajallisella, alueellisella ja henkilöllisellä ulottuvuudella rajattu, voi nähdäkseni pidemmällä
aikavälillä välillisesti vaikuttaa haitallisesti ruotsiksi annettavan palvelun tason
säilymiseen tulevaisuudessa perustuslain 17 §:n edellyttämässä tasossa

voi vee näitä "jos jos" tyyppejä

Suomi-juntti: sinun kohtalosi on olla palvelija..

Missä helvetissä se kuuluisa OIKEASUHTAISUUS luuraa??
5 miljoonaa suomalaista palvelemassa ..

Vastaa Viestiin