Pakkoruotsin kannattajalle ruotsi ei ole kieli vaan suomalaisuuteen kuuluva monialainen oppiaine

[NRR]

Pakkoruotsin kannattajat eivät yleensä suostu perustelemaan pakkoa (eduskunnan päätös, viisaammat valinneet), mutta ne, jotka suostuvat, perustelevat näin:

"Toinen kotimainen kieli on opinnoissa pakollinen,
koska se on yhteiskunnan arvo,
että yleissivistykseen kuuluu kotimaisten kielten osaaminen,
koska Suomi on monikielinen yhteiskunta.

Ruotsia on puhuttu Suomessa pidempään kuin suomea Pohjois-Karjalassa..."

Tässä siis pakkoruotsi, koska

- ruotsi on yleissivistystä
(= välttämätön?)

- maa monikielinen
(ruotsi jostain syystä monikielisyyden symboli?)

- ruotsiin pakottaminen on arvo, yhteisön arvovalinta
(ruotsi on arvo suomalaisuudessa?
ruotsi kannattelee keskeisiä arvoja suomalaisuudessa?)

- Norden ja Suomi vahvasti skandikielisiä ennen ja nyt
(skandinationalismia?)

Nämä ajatukset toistuvat keskusteluissa, mutta oikeasti

- ruotsi ei ole Suomessa välttämätön, suomi ja englanti ovat

- ruotsin kieli on siis yleissivistystä vain Ruotsissa,
Suomessa se on sivistystä kuten viro tai saksa
(yleissivistyksellä tarkoitetaan osaamista, joka on välttämätön yksilölle, jotta tämä voi toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa)

- skandinationalismille ei voi rakentaa kieltenopetusta

Ihmiset saavat toki valita maailmankuvaansa esim. skandinationalismin ja elitismin, mutta minusta tällaisista arvovalinnoista tulisi olla itsekin tietoinen ja ymmärtää se, etteivät ne aukene muille eikä muilla ole syytä toteuttaa niihin perustuvia painotuksia koulussa ja elämässä.

Kun taustalla on maailmankuva, jossa ruotsi ei ole kieli,
jolloin sen pakollisuutta verrattaisiin englantiin, espanjaan, viroon...,
vaan itseisarvo suomalaisuudessa,
pakkoruotsista tulee uniikki, monialainen oppiaine,
jota pitääkin kielten sijaan verrata matikkaan ja yhteiskuntaoppiin.

Näin se logiikka näyttää kulkevan.

Pakkoruotsin hyväksyminen luo maailmankuvan, jossa muita kansalaisia (suomenkielisiä ja muita vähemmistöjä) pakotetaan ruotsiin muka heidän omaksi parhaakseen ja pakkoa kritisoivat taas ovat vain ikäviä ihmisiä.

Kun tähän liittyy vielä etuja, verkostoja, vuoropuhelua ei synny.

Oliko Pekka Seppäsen kolumni sittenkin paras tapa viestiä pakkoruotsin puolustajien kuplaan:

"Pakkoruotsin vastustajat ovat mielestäni olleet nurkkakuntaisia, historiattomia, tunteettomia ---
Mutta sitten ryhdyin ajattelemaan."

https://yle.fi/a/74-20007634

[Uusi kielipolitiikka]

Ei tässä mitään uutta ole.

Pakkoruotsin kannattajista osa käyttää juuri näitä tunneargumentteja, mutta pakkoruotsin kannattajat ovat kuitenkin vähemmistössä.

Suurempi ongelma on demokratian puute:

Enemmistö kansasta ei tue pakkoruotsia, mutta poliittisessa eliitissä tästä ei välitetä, vaan poliittinen eliitti röyhkeästi valehtelee kansalle, miksi meillä on tällainen rasite.

Tunnepohjalka pakkoruotsia kannattavat ovat meidän vapausihmisten kannalta hyödyllisiä, koska asiantuntijalausuntoja mainitaan, että

Perustuslaki ei lausu mitään toisen kotimaisen kielen opetuksesta kouluissa, mutta ruotsia osaavia pitää olla riittävästi,jotta perustuslain takaama palvelu saadaan turvattua.

Loogisesti ajateltuna kuvaamasi tapaukset suorastaan vaativat saada itse opiskella ruotsia ja palvella ruotsinkielisiä, koska se on osa heidän suomalaisuuttaan.

Mutta onko kuvaamiasi tapauksia sitten riittävästi..??

Riittävyydestä ei kukaan ole lausunut koskaan mitään.

Ruotsin valitsi vapaaehtoisesti A-kieleksi vuonna 2004 noin 10%.

RKP:n kiristystten älkeen vapaaehtoisesti valinneita 2021
oli enää 6,5%

Jotain sekin kertoo..

Olen itse pitänyt tuota 10%n rajaa riittävänä..

Eikö siis pikemminkin kannattaisi rohkaista Jussia ja muita vastaavia hakeutumaan niihin palvelutehtäviin, kun kerran ovat niin vakaumuksellisia, jotta palvelijoita olisi riittävästi.

Pakkoruotsin kannattajat ovat mielestäni edelleen nurkkakuntaisia, historiaan jumittuneita, tunteettomia kiusantekijöitä---
Ja olen todellakin ajatellut ja pohtinut asiaa - ihan liikaakin.

[NRR]

Eikö siis pikemminkin kannattaisi rohkaista Jussia ja muita vastaavia hakeutumaan niihin palvelutehtäviin, kun kerran ovat niin vakaumuksellisia, jotta palvelijoita olisi riittävästi.

Ne, jotka vaativat pakkoruotsia toisille, eivät yleensä ole kovin palveluhenkisiä.

[NRR]

Pakkoruotsin kannattajista osa käyttää juuri näitä tunneargumentteja, mutta pakkoruotsin kannattajat ovat kuitenkin vähemmistössä.

Olet kyllä oikeassa.

Skandinationalismiin nojaavilla tunnoilla ollaan kuitenkin liikkeellä niin laajasti myös ruotsinkielisellä puolella ja kielten opetuksessa, että tämä täytyy minusta avoimesti kohdata. Nationalismi on ok oman identiteetin rakentelussa, muttei sillä voi määritellä toisten koulutusta...

[NRR]

--- ongelma on demokratian puute:

Enemmistö kansasta ei tue pakkoruotsia, mutta poliittisessa eliitissä tästä ei välitetä, vaan poliittinen eliitti röyhkeästi valehtelee kansalle, miksi meillä on tällainen rasite.

Tämä!

Nationalismi, elitismi, opportunismi, lehmänkaupat,...

[Uusi kielipolitiikka]

Eikö siis pikemminkin kannattaisi rohkaista Jussia ja muita vastaavia hakeutumaan niihin palvelutehtäviin, kun kerran ovat niin vakaumuksellisia, jotta palvelijoita olisi riittävästi.

Ne, jotka vaativat pakkoruotsia toisille, eivät yleensä ole kovin palveluhenkisiä.

Ikävä kyllä, sama havainto minulla. Edes suomenruotsalaiset itse eivät halua palvella toisiaan, vaan vaativat palvelusväkireserviin 5miljoonaa suomenkielistä.

Sen sijaan, että yrittää käännyttää heitä, kannattaa kuitenkin ottaa esille heidän oman panoksensa ruotsinkielisten palvelemiseen..

Koodi: Valitse kaikki

Mitä sinä itse  olet tehnyt ruotsin kielen ja ruotsinkielisten hyväksi? 
Muuta kuin vaatinut ruotsia koko kansan rasitteeksi?

Jossain lyhytviestipalvelussa tällainen haastaminen on vaikeaa, mutta esim blogikeskusteluissa se voisi onnistua.

[NRR]

kannattaa kuitenkin ottaa esille heidän oman panoksensa ruotsinkielisten palvelemiseen..

Koodi: Valitse kaikki

Mitä sinä itse  olet tehnyt ruotsin kielen ja ruotsinkielisten hyväksi? 
Muuta kuin vaatinut ruotsia koko kansan rasitteeksi?

Juuri nämä ihmiset ovat sitä mieltä, että he ovat kulturbärande siis kulttuuria tukevaa maailmankuvaa vahvistavia, eivät palvelijoita. He koulivat muita palvelemaan. Tämä on heille siinä määrin kristallinkirkasta, että ohittavat kevyesti tällaiset kyselyt.

---

Koska ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen on vain tekosyy pakkoruotsille (miten helposti se on saatu läpi politiikassa ja perustuslain tulkinnoissa) ja oikea syy, ruotsinkielisten edunvalvonta, liian elitistinen edes päästää ajatuksiin, tämä "ruotsi kuuluu suomalaisen yleissivistykseen ja virkaruotsi akateemiseen yleissivistykseen" on useimmille pakon puolustajille se törkein peruste.

[Uusi kielipolitiikka]

Kun taustalla on maailmankuva, jossa ruotsi ei ole kieli,
jolloin sen pakollisuutta verrattaisiin englantiin, espanjaan, viroon...,
vaan itseisarvo suomalaisuudessa,
pakkoruotsista tulee uniikki, monialainen oppiaine,
jota pitääkin kielten sijaan verrata matikkaan ja yhteiskuntaoppiin.[/quote

Tämähän todistaa ruotsin poliittisen ja ideologisen luonteen .

Mutta opetussuunnitelma ei tunne näitä määrittelyjä, vaan ruotsia opetetaan kielenä, vaikka sitä pitäisi opettaa monialaisena aineena..
Myöskään ruotsinkielisten palveluiden tärkeyttä ei tarpeeksi korosteta opintosuunnitelmassa. Oppilas ei lainkaan ymmärrä, että hän lukee ruotsia, jotta voi turvata ruotsinkieliset palvelut

Ristiriitaista on myös se, että ruotsia opetetaan "toisena kotimaisena", mutta luokassa on kuvia Tukholmasta ja naapurimaan Silviasta..

Siellä pitäisi olla Christoffer Taxell ja Anna-Maija Henrikssonin kuvat seinällä. Emmehän me pänttää ruotsia Silvian takia, vaan suomenruotsalaisten poliittisten johtajien takia.

Näitä omituisuuksia olisi vielä lisää.. niistä voisi kirjoittaa kirjan.

[NRR]

Kun taustalla on maailmankuva, jossa ruotsi ei ole kieli,
jolloin sen pakollisuutta verrattaisiin englantiin, espanjaan, viroon...,
vaan itseisarvo suomalaisuudessa,
pakkoruotsista tulee uniikki, monialainen oppiaine,
jota pitääkin kielten sijaan verrata matikkaan ja yhteiskuntaoppiin.

Tämähän todistaa ruotsin poliittisen ja ideologisen luonteen .

Mutta opetussuunnitelma ei tunne näitä määrittelyjä, vaan ruotsia opetetaan kielenä, vaikka sitä pitäisi opettaa monialaisena aineena..
Myöskään ruotsinkielisten palveluiden tärkeyttä ei tarpeeksi korosteta opintosuunnitelmassa. Oppilas ei lainkaan ymmärrä, että hän lukee ruotsia, jotta voi turvata ruotsinkieliset palvelut

Ristiriitaista on myös se, että ruotsia opetetaan "toisena kotimaisena", mutta luokassa on kuvia Tukholmasta ja naapurimaan Silviasta..

Siellä pitäisi olla Christoffer Taxell ja Anna-Maija Henrikssonin kuvat seinällä. Emmehän me pänttää ruotsia Silvian takia, vaan suomenruotsalaisten poliittisten johtajien takia.

Näitä omituisuuksia olisi vielä lisää.. niistä voisi kirjoittaa kirjan.

Täsmälleen!

Kiitos tästä. Hyvää, herkullista pohdintaa.

[Uusi kielipolitiikka]

Ruotsin luokassa pitäisi olla Freudenthalin,Jan-Magnus Janssonin, Christoffer Taxellin ja Anna-Maija Henrikssonin kuvat seinällä.

Emmehän me pänttää ruotsia Silvian takia, vaan

suomenruotsalaisten poliittisten johtajien takia.

[NRR]

[Hillevi Henanen]

Miten olisi siihen kuvaan vielä tiara rehellisyyden ja okeudenmukaisuuden jumalattaren jalolle otsalle?