Toiminnanjohtajan "testamentti"
-
- Viestit: 11
- Liittynyt: 10.04.2021 23:02
Toiminnanjohtajan "testamentti"
Hyvää Uutta Vuotta kaikille.
Liityin Vapaa kielivalinta -yhdistykseen ensimmäisten
joukossa vuonna 2007.
Muistan elävästi keskusteluni Ilmari Rostilan kanssa keväisenä päivänä
tamperelaisessa torikahvilassa. Siitä on nyt kulunut 15 vuotta.
Jo silloin, toiminnan aivan alkuvaiheessa totesimme ongelmaksi, että vaikka yhdistystoiminta kiinnostaa, hyvin harva haluaa tai ehtii sitoutua vastuunkantoon yhdistyksen toimielimissä.
Itsekin edustin tuolloin ko. ongelmaa eli en sitoutunut yhdistykseen niin paljon, että olisin halunnut mitään näkyvää asemaa yhdistyksessä, vaan halusin jäädä taustalle jäsenmaksua maksavaksi rivijäseneksi.
Vuosi 2019 ja Rinteen hallituksen järkyttävä hallitusohjelma, erityisesti Ruotsalaisen kansanpuolueen tavallistakin kohtuuttomampien vaatimusten hyväksyminen enemmistöhallituksen yhteisiksi tavoitteiksi kuitenkin herätti jopa minut, flegmaattisen hämäläisen, tekemään jotain.
Vuoden 2019 hallitusohjelmaan kirjattu hyökkäys suomenkielisiä vastaan näytti ensin osoittautuvan pelkäksi RKP:n yksityisajatteluksi, mutta toisaalta monet pakkoruotsista hyötyvät tietyt tahot riemuitsivat aidosti siitä, että kelloja käännettäisiin 20-30 vuotta taaksepäin.
Tulihan RKP:n röyhkeys myös Marinin hallituksen kaikkien puolueiden yhteiseksi ohjelmaksi.
Koska tilanne näytti aidosti vaaralliselta, päätin vihdoin edes omalta osaltani yrittää tehdä jotain.
Otin yhteyttä yhdistyksen hallitukseen ja ehdotin yhdistyksen profiilin nostoa, koska yhdistys oli vajonnut lähes koomaan vuoden 2015 kansalaisaloitteen nöyryyttävän tyrmäämisen jälkeen.
Näin ollen ryhdyin "toiminnanjohtajana" tuottamaan sisältöä yhdistyksen sivuille, mutta varsinainen vaikuttamistyöni esim poliittisen eliitin suuntaan jäi valitettavan ohueksi.
Samaan aikaan yleinen ilmapiiri tuntui pikkuhiljaa kääntyvän hallituksen järjettömiä kielipoliittisia tavoitteita vastaan, ja lopulta hallitus "tyytyi" lisäämään nuortemme pakkoruotsityötaakkaa "vain" yhden vuosiviikkotunnin verran.
Koulutuspolitiikka on laajassa kriisissä, rahat eivät riitä nykyisiin järjestelyihin saati uudistuksiin- mutta ruotsin kielen ylikorostamiseen ne revitään kaikesta muusta, esim inkluusiosta!
Toimintani "toiminnanjohtajana" ei ollut erityisen onnistunutta, mutta koen tehneeni oikein, koska edes yritin.
Oliko panokseni alkuunkaan merkittävä, tuskin, mutta minä ainakin yritin taistella järjettömyyttä vastaan ja nostaa yhdistyksen profiilia.
Pari vuotta sitten kirjoitin, että "yhdistystä tarvitaan edelleen".
Lauseen sisältö voidaan kirjoittaa muotoon: vastarintaa tarvitaan edelleen.
Ei ole kuitenkaan syytä antaa vastarinnan hajota liikaa.
Näin ollen, annan nyt "työrauhan" toisille toimijoille:
Perussuomalaiset rp ja Suomalaisuuden liitto ry näyttäkööt nyt kykynsä- ja katsotaan sitten tulokset.
Tällä hetkellä tuen näitä kahta tahoa kielikoulutuspolitiikan uudistajina ja siksi pidättäydyn kaikesta arvostelusta niitä kohtaan.
Mutta - odotan tuloksia kyseisiltä kansanliikkeiltä!
Juha Lehtonen
Yksityishenkilö
Liityin Vapaa kielivalinta -yhdistykseen ensimmäisten
joukossa vuonna 2007.
Muistan elävästi keskusteluni Ilmari Rostilan kanssa keväisenä päivänä
tamperelaisessa torikahvilassa. Siitä on nyt kulunut 15 vuotta.
Jo silloin, toiminnan aivan alkuvaiheessa totesimme ongelmaksi, että vaikka yhdistystoiminta kiinnostaa, hyvin harva haluaa tai ehtii sitoutua vastuunkantoon yhdistyksen toimielimissä.
Itsekin edustin tuolloin ko. ongelmaa eli en sitoutunut yhdistykseen niin paljon, että olisin halunnut mitään näkyvää asemaa yhdistyksessä, vaan halusin jäädä taustalle jäsenmaksua maksavaksi rivijäseneksi.
Vuosi 2019 ja Rinteen hallituksen järkyttävä hallitusohjelma, erityisesti Ruotsalaisen kansanpuolueen tavallistakin kohtuuttomampien vaatimusten hyväksyminen enemmistöhallituksen yhteisiksi tavoitteiksi kuitenkin herätti jopa minut, flegmaattisen hämäläisen, tekemään jotain.
Vuoden 2019 hallitusohjelmaan kirjattu hyökkäys suomenkielisiä vastaan näytti ensin osoittautuvan pelkäksi RKP:n yksityisajatteluksi, mutta toisaalta monet pakkoruotsista hyötyvät tietyt tahot riemuitsivat aidosti siitä, että kelloja käännettäisiin 20-30 vuotta taaksepäin.
Tulihan RKP:n röyhkeys myös Marinin hallituksen kaikkien puolueiden yhteiseksi ohjelmaksi.
Koska tilanne näytti aidosti vaaralliselta, päätin vihdoin edes omalta osaltani yrittää tehdä jotain.
Otin yhteyttä yhdistyksen hallitukseen ja ehdotin yhdistyksen profiilin nostoa, koska yhdistys oli vajonnut lähes koomaan vuoden 2015 kansalaisaloitteen nöyryyttävän tyrmäämisen jälkeen.
Näin ollen ryhdyin "toiminnanjohtajana" tuottamaan sisältöä yhdistyksen sivuille, mutta varsinainen vaikuttamistyöni esim poliittisen eliitin suuntaan jäi valitettavan ohueksi.
Samaan aikaan yleinen ilmapiiri tuntui pikkuhiljaa kääntyvän hallituksen järjettömiä kielipoliittisia tavoitteita vastaan, ja lopulta hallitus "tyytyi" lisäämään nuortemme pakkoruotsityötaakkaa "vain" yhden vuosiviikkotunnin verran.
Koulutuspolitiikka on laajassa kriisissä, rahat eivät riitä nykyisiin järjestelyihin saati uudistuksiin- mutta ruotsin kielen ylikorostamiseen ne revitään kaikesta muusta, esim inkluusiosta!
Toimintani "toiminnanjohtajana" ei ollut erityisen onnistunutta, mutta koen tehneeni oikein, koska edes yritin.
Oliko panokseni alkuunkaan merkittävä, tuskin, mutta minä ainakin yritin taistella järjettömyyttä vastaan ja nostaa yhdistyksen profiilia.
Pari vuotta sitten kirjoitin, että "yhdistystä tarvitaan edelleen".
Lauseen sisältö voidaan kirjoittaa muotoon: vastarintaa tarvitaan edelleen.
Ei ole kuitenkaan syytä antaa vastarinnan hajota liikaa.
Näin ollen, annan nyt "työrauhan" toisille toimijoille:
Perussuomalaiset rp ja Suomalaisuuden liitto ry näyttäkööt nyt kykynsä- ja katsotaan sitten tulokset.
Tällä hetkellä tuen näitä kahta tahoa kielikoulutuspolitiikan uudistajina ja siksi pidättäydyn kaikesta arvostelusta niitä kohtaan.
Mutta - odotan tuloksia kyseisiltä kansanliikkeiltä!
Juha Lehtonen
Yksityishenkilö
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Kiitos Sinulle ja kiitokset kaikille täällä kirjoittaville!
Jäin muistelemaan historiaani minäkin.
Tulin mukaan 2009, olin silloin seurannut kielitilannetta aktiivisesti jo jonkin aikaa. Olin optimisti.
Pakkoruotsi oli minusta niin järjetön ja vahingollinen rakennelma, ettei se voinut kauan jatkua. Kouluilla monikielisiä oppilaita tuli lisää ja lisää, lukivaikeuksistakin puhuttiin jo, mutta vapautuksia ruotsista ei koululle saatu. Ymmärsin, että vapautukset kieltämällä vain suojeltiin toimimatonta pakkoa oppilaiden kustannuksella. Tämä oli niin mieletöntä, että oletin ruotsin pakollisuuden katoavan nopeasti.
En halunnut ärsyttää ruotsinkielisiä, minulla oli aina ollut ruotsinkielisiä kavereita. Vuoden 2008 olin kirjoitellut keskusteluihin (myös hbl) pitäen huolta, etten mainitse sanaa pakkoruotsi. Sitten totesin, ettei sillä ole väliä, yhtä raivoisaa palautetta heiltä tuli.
Kirjoitin aluksi nimimerkillä Sees, josta sitten jouduin luopumaan, koska sillä kirjoiteltiin häirikköviestejä muualle (jopa ruotsalaislehdissä, joissa keskusteltiin suomalaisten muka "ruotsivihasta" - "Sees" tunnusti siellä vihaavansa...). Anonyymiys on ihan välttämätöntä kielikeskustelussa.
Tässä eka viestini kesällä 2009:
Ehkä, Toiminnanjohtamme, voisit välillä ohjailla palstan keskustelijoiden ajattelua nostamalla tiettyjä eteenpäin vieviä teemoja. Tässä jumittuu helposti...
Jäin muistelemaan historiaani minäkin.
Tulin mukaan 2009, olin silloin seurannut kielitilannetta aktiivisesti jo jonkin aikaa. Olin optimisti.
Pakkoruotsi oli minusta niin järjetön ja vahingollinen rakennelma, ettei se voinut kauan jatkua. Kouluilla monikielisiä oppilaita tuli lisää ja lisää, lukivaikeuksistakin puhuttiin jo, mutta vapautuksia ruotsista ei koululle saatu. Ymmärsin, että vapautukset kieltämällä vain suojeltiin toimimatonta pakkoa oppilaiden kustannuksella. Tämä oli niin mieletöntä, että oletin ruotsin pakollisuuden katoavan nopeasti.
En halunnut ärsyttää ruotsinkielisiä, minulla oli aina ollut ruotsinkielisiä kavereita. Vuoden 2008 olin kirjoitellut keskusteluihin (myös hbl) pitäen huolta, etten mainitse sanaa pakkoruotsi. Sitten totesin, ettei sillä ole väliä, yhtä raivoisaa palautetta heiltä tuli.
Kirjoitin aluksi nimimerkillä Sees, josta sitten jouduin luopumaan, koska sillä kirjoiteltiin häirikköviestejä muualle (jopa ruotsalaislehdissä, joissa keskusteltiin suomalaisten muka "ruotsivihasta" - "Sees" tunnusti siellä vihaavansa...). Anonyymiys on ihan välttämätöntä kielikeskustelussa.
Tässä eka viestini kesällä 2009:
Tässä kohdassa edelleen.Sees kirjoitti: ↑11.06.2009 10:53Itselleni tämä on se tärkein pointti. En ymmärrä, miksei suomenkielisillä olisi samaa oikeutta kuin muillakin eurooppalaisilla opetella vahva englanti ja keskittyä luonnontieteisiin tai teknologiaan.Pro et contra kirjoitti:Tässä nimim. Selkurin hyvin muotoiltu kannaotto HS:n verkkokeksusteluista.
"--- Jääräpäisesti opetella kahta tai vaikka kolmeakin kieltä ja saavuttaa niissä keskinkertainen taso, samalla uhraten luontaisimman osaamisalueensa näiden tieltä? Vaiko panostaa siihen, missä on lahjakas ja tulla sillä saralla huippuosaajiksi, samalla opetellen yhden kielen melko hyvin? --- "
Meillä on paljon lapsia, joilla on hidas kielellinen kehitys. Heidän tulisi saada peruskoulu- ja lukioajan keskittyä omaan äidinkieleen ja englantiin.
Mielestäni ongelma on se, että suuri osa poliitikoista ja opetusalan suunnittelijoista on humanisteja, joilla on itsellään suuri rakkaus kieliin ja joille kielet ovat edustaneet sivistyksen ja kommunikaation kulmakiviä.
---
Ehkä, Toiminnanjohtamme, voisit välillä ohjailla palstan keskustelijoiden ajattelua nostamalla tiettyjä eteenpäin vieviä teemoja. Tässä jumittuu helposti...
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Ehkei nyt vielä ole aika kirjoitella "testamentteja"; vaikuttaa ihan luovuttamiselta kielitaistelun ollessa kesken.
Ovatko surut pelotelleet sinua?
Tietysti perussuomalaisilta ja Suomalaisuuden Liitolta toivotaan aktiivista työtä pakkoruotsin lakkauttamisen eteen. Mitä nämä toimijat aikonevat tehdä?
Mielestäni tärkeää olisi:
1) Tuoda selkeästi esille, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Perustuslain § 17 olisi käytävä läpi lause lauseelta, sana sanalta. Sieltä ei löydy vaatimusta "kansalliskielien" pakko-opetukselle.
Jos tämä tehdään kiihkottomasti ja asiallisesti, niin uskoisin sen nousevan median käsittelyyn nopeasti.
2) Samoin § 17 osalta on tehtävä selväksi, että kielellisten palvelujen järjestämistapa viranomaisissa asioidessa jätetään avoimeksi. Tulkkipalvelut ovat siis täysin hyväksyttävä tapa järjestää ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden palvelut.
Ovatko surut pelotelleet sinua?
Tietysti perussuomalaisilta ja Suomalaisuuden Liitolta toivotaan aktiivista työtä pakkoruotsin lakkauttamisen eteen. Mitä nämä toimijat aikonevat tehdä?
Mielestäni tärkeää olisi:
1) Tuoda selkeästi esille, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Perustuslain § 17 olisi käytävä läpi lause lauseelta, sana sanalta. Sieltä ei löydy vaatimusta "kansalliskielien" pakko-opetukselle.
Jos tämä tehdään kiihkottomasti ja asiallisesti, niin uskoisin sen nousevan median käsittelyyn nopeasti.
2) Samoin § 17 osalta on tehtävä selväksi, että kielellisten palvelujen järjestämistapa viranomaisissa asioidessa jätetään avoimeksi. Tulkkipalvelut ovat siis täysin hyväksyttävä tapa järjestää ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden palvelut.
-
- Viestit: 11
- Liittynyt: 10.04.2021 23:02
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Arvoisa TK..TK kirjoitti: ↑01.01.2023 14:30 Ehkei nyt vielä ole aika kirjoitella "testamentteja"; vaikuttaa ihan luovuttamiselta kielitaistelun ollessa kesken.
Ovatko surut pelotelleet sinua?
Tietysti perussuomalaisilta ja Suomalaisuuden Liitolta toivotaan aktiivista työtä pakkoruotsin lakkauttamisen eteen. Mitä nämä toimijat aikonevat tehdä?
Mielestäni tärkeää olisi:
1) Tuoda selkeästi esille, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Perustuslain § 17 olisi käytävä läpi lause lauseelta, sana sanalta. Sieltä ei löydy vaatimusta "kansalliskielien" pakko-opetukselle.
Jos tämä tehdään kiihkottomasti ja asiallisesti, niin uskoisin sen nousevan median käsittelyyn nopeasti.
2) Samoin § 17 osalta on tehtävä selväksi, että kielellisten palvelujen järjestämistapa viranomaisissa asioidessa jätetään avoimeksi. Tulkkipalvelut ovat siis täysin hyväksyttävä tapa järjestää ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden palvelut.
Suomen kielen (ja muidenkin kielten) hienouksiin kuuluu lainausmerkkien käyttö.
Testamentti lainausmerkeissä ei siis tarkoita lopettamista tai luovuttamista.
Viestini ydin on se, että saamani palautteen mukaan Suomalaisuuden liitto kokee muun aktivismin, varsinkin kovasanaisen retoriikan, häiritsevän työtään.(ilmeisesti NRR tätä jo tulkitsikin rivien välistä)
Siksi annan sekä Suomalaisuuden liitolle että perussuomalaisille mahdollisuuden näyttää kykynsä. Heillä on nyt näytön paikka.
Pakkoruotsissa kyse on valtapolitiikasta, joten me emme voi tietää, pääseekö perussuomalaiset edes hallitukseen ajamaan pakkoruotsia pois.
Myöskään tulevan hallituksen muysta kokoonpanosta
emme tiedä mitään..
Suomalaisuuden liitto julkaisee vaalitavoitteensa tammikuussa.
Kehotan kaikkia liittymään myös Suomalaisuuden liittoon.
Perussuomalaisiin en kehota kaikkia liittymään, vaan pikemminkin liittymään mihin tahansa puolueeseen ajamaan kielivapauden asiaa puolueiden sisällä.
Tulevissa eduskuntavaaleissa tosin vain perussuomalaisilla on kielipolitiikan joustavoittamiseen pyrkivä puolueohjelmakirjaus...
TK:n perustuslakiin liittyvä tavoite vastaa mielestäni Suomalaisuuden liiton käsitystä perustuslain tulkinnasta.
Liittykää siis Suomalaisuuden liittoon, ja Liiton jäsenet,
maksakaa jäsenmaksunne ja hieman ylimääräistä, esim 500 euroa.
TK! Luovuttaminen ei ole käynyt edes mielessä.
Jatkan niin kauan kuin on tarpeen tai "henki pihisee"
Nyt henki ihan konkreettisesti pihisee, mutta uskon asian tulevan kuntoon hyvinvointiyhteiskuntamne turvaamaan sairaanhoidon avulla tämän kevään aikana.
Juha Lehtonen
Yksityishenkilö
-
- Viestit: 11
- Liittynyt: 10.04.2021 23:02
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Eli Sees-nimimerkkiisi kohdistui eräänlainen identiteetti- tai tavaramerkkivarkaus?Kirjoitin aluksi nimimerkillä Sees, josta sitten jouduin luopumaan, koska sillä kirjoiteltiin häirikköviestejä muualle (jopa ruotsalaislehdissä, joissa keskusteltiin suomalaisten muka "ruotsivihasta" - "Sees" tunnusti siellä vihaavansa...). Anonyymiys on ihan välttämätöntä kielikeskustelussa.
Ja vale-Sees häiriköi aitoa Sees-nimimerkkiä esittäen
ruotsalaisessa mediassa..
Suomenruotsalaisilta pitäisi vaatia vastaus kysymykseen, jonka eräs kolumnisti esitti muutama vuosi sitten:
Minkä puolesta pakkoruotsin kannattajat lopulta kuvittelevat taistelevansa??
Mikä suomenkielisten valinnanvapaudessa häiritsee?
Vertaa Ilmari Rostilan toteamukseen, että pakkoon alistuminen häiritsee suomenkielisten omakuvaa..
Häiritseekö suomenkielisten valinnanvapaus ruotsinkielisten omakuvaa
eli pakkoruotsin kannattajat suojelevat ruotsinkielisten omakuvaa?
Ruotsinkielisten raivokkaan reaktion perusteella tällainen käsitys ainakin minulle tuli...
Ilmari Rostilan mielestä ruotsinkielisiä ei pidä yksipuolisesti pakottaa opiskelemaan suomea, kun "toinen kotimainen" poistuu pakollisten aineiden luettelosta. Tällöin kenenkään omakuvaan ei pitäisi kyllä tulla mitään vaurioita..
-
- Viestit: 2696
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Liitytty on jo silloin kun Ilmarista tuli lafkan pomo, eikä tuo ylimääräisen maksaminenkaan ole uutta,Toiminnanjohtaja kirjoitti: ↑01.01.2023 16:01
Liittykää siis Suomalaisuuden liittoon, ja Liiton jäsenet,
maksakaa jäsenmaksunne ja hieman ylimääräistä, esim 500 euroa.
eli mukana ollaan.
Meillä ei ole surujen säätiöitä, mutta meitä on monta.
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Kannattaisio harkita rahankeräystä?
Kansan käsi voi olla karttuisa, kun on kymys hyvästä asiasta.
Kansan käsi voi olla karttuisa, kun on kymys hyvästä asiasta.
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Muistaakseni kansalaisaloitteessa 2013 oli ongelma, että aloitteita oli samaan aikaan useita. Mitään koordinaatiota ei ollut ja osa pääaloitteen kannatuksesta valui väärään aloitteeseen.TK kirjoitti: ↑01.01.2023 14:30 Ehkei nyt vielä ole aika kirjoitella "testamentteja"; vaikuttaa ihan luovuttamiselta kielitaistelun ollessa kesken.
Ovatko surut pelotelleet sinua?
Tietysti perussuomalaisilta ja Suomalaisuuden Liitolta toivotaan aktiivista työtä pakkoruotsin lakkauttamisen eteen. Mitä nämä toimijat aikonevat tehdä?
Mielestäni tärkeää olisi:
1) Tuoda selkeästi esille, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Perustuslain § 17 olisi käytävä läpi lause lauseelta, sana sanalta. Sieltä ei löydy vaatimusta "kansalliskielien" pakko-opetukselle.
Jos tämä tehdään kiihkottomasti ja asiallisesti, niin uskoisin sen nousevan median käsittelyyn nopeasti.
2) Samoin § 17 osalta on tehtävä selväksi, että kielellisten palvelujen järjestämistapa viranomaisissa asioidessa jätetään avoimeksi. Tulkkipalvelut ovat siis täysin hyväksyttävä tapa järjestää ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden palvelut.
Siinä mielessä voi olla parempi, että on yksi selkeä vastuutaho tai sitten pitäisi olla äärimmäisen hyvä toimiva koordinaatio.
Pakkoruotsia koskeva päätös tehdään joka tapauksessa erittäin pienessä poliittisessa piirissä.. johon kenelläkään meillä ei ole pääsyä..
Yhteistyössä Persut ja Liitto voivat siellä ehkä vaikuttaa..
Mutta sordiino on oltava päällä..
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Kansa on passiivista.. sekä vastarinnassa että ruotsin oppimisessa.
Ehkä oppilaat ovat oppineet hyödyntämään ruotsin pakkotunnit tehokkaaseen käyttöön.. ovat somessa tms. Tik Tok
Koska suurin osa ei kuulemma saavuta mitään tasoa niillä oppitunneilla..vaan lukiossa pitää aloittaa taas alkeista.
Jos ruotsin tunti onkin nykyään peruskoulussa tosiasiassa vapaatunti..
Eniten minua kismittää korkeakouluopiskelijoiden
rääkkääminen pakkoruotsilla..
Kaiken huippu siinä rääkkäämisessä on viimeisin kantelu,jossa kieltenopettajat ja svenska nu haluavat rangaista matematiikkaan ruotsin sijasta panostaneita opiskelijoita ..
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Toiminnanjohtajan "testamentti"
Tästä on annettu toisissa ketjuissa mainittuja asiantuntijalausuntoja, joista osa on täysin selviä ja osa jossittelua jossittelun perään eli epäselviä kumpaankin suuntaan.TK kirjoitti: ↑01.01.2023 14:30
Mielestäni tärkeää olisi:
1) Tuoda selkeästi esille, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia. Perustuslain § 17 olisi käytävä läpi lause lauseelta, sana sanalta. Sieltä ei löydy vaatimusta "kansalliskielien" pakko-opetukselle.
Jos tämä tehdään kiihkottomasti ja asiallisesti, niin uskoisin sen nousevan median käsittelyyn nopeasti.
2) Samoin § 17 osalta on tehtävä selväksi, että kielellisten palvelujen järjestämistapa viranomaisissa asioidessa jätetään avoimeksi. Tulkkipalvelut ovat siis täysin hyväksyttävä tapa järjestää ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden palvelut.
Tässä selvä lausunto:
Mikael HidénPerustuslain säännökset eivät lausu siitä,
millä tavoin julkisen vallan on turvattava tai se voi turvata PL 17 §:n edellyttämät
yhdenvertaiset palvelut suomen ja ruotsin kielellä.
Perustuslaki edellyttää kouluopetuksen
saamista omalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, mutta
perustuslaissa ei lausuta
suomen kielen ja ruotsin kielen opetuksesta kouluissa.
Perustuslain 17 §:n vaatimukset saattavat
toisaalta käytännössä merkitä tarvetta huolehtia siitä, että säännöksessä tarkoitetuista
palveluista vastaaviin tehtäviin on riittävästi saatavilla suomea taitavia ja ruotsia taitavia
henkilöitä ja tämä puolestaan saattaa käytännössä merkitä tarvetta huolehtia riittävästä
suomen kielen ja ruotsin kielen opetuksesta kouluissa.
Tilannetta voidaan kuvata niinkin,
että perustuslaki ei aseta mitään vaatimuksia suomen kielen opetukselle ja ruotsin kielen
opetukselle kouluissa
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA 11.10.2017 KELLO 9.30
HE 114/17 vp laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta