Miksi virkamiesruotsista tehtiin rangaistus eikä haluttu lisäpätevyys?

[NRR]

Tutkintovaatimusten tulee olla sekä tieteenalan että opiskelijan kannalta mielekkäitä. Virkapakkoruotsi ei ole kumpaakaan. Se on irrallinen suoritus, joka on poliittisen päätöksen jälkeen lisätty joka tutkintoon. Ulkomaiset opiskelijat vapautetaan. Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa pakkovirkakieltä joka tutkinnossa.

Virkakieliopintojen tulisi olla tutkinnosta irrallaan. Niitä voisi tarjota opiskelijalle joko osaksi tutkintoa tai myöhemmin täydennyskoulutuksena. Ajatus tietysti olisi, että niitä suorittava kokee ne mielekkäinä ja itseään hyödyttävinä. Nyt virkaruotsista tehtiin rangaistus, joista ei saa vapautusta.

Myös virkaruotsin puolustajat näyttävät kokevan sen oikeudenmukaisena vain, jos riesaa riittää reilusti kaikille:

Mielestäni on korrektia että kun säännöt on, niitä sovelletaan mahdollisimman yhdenmukaisesti. Jos jossain on jaettu armopaloja naaman, valitusmäärän tai muun turhuuden perustella, on se tietenkin lopetettava.

Siis sen sijaan, että oltaisiin huolissaan virkaruotsin aiheuttamista ongelmista (kun sen pitäisi olla suorittajan etu), ollaankin huolissaan siitä, että nyt on päästetty joku liian helpolla.

Tätä ajattelua voi soveltaa vain alan kannalta oleellisiin opintoihin.

Korkeakouluilla ei pitäisi olla syytä haitata opintoja ja pidentää opiskeluaikoja ruotsilla tai jopa ajaa opiskelija työelämään ruotsia vaille valmiina.

[NRR]

Sanaleikkejä.

Käytin sanoja "virkaruotsin vaatimuksia kiristetään".

Minua syytettiin valehtelusta:

”Kiristetään” oli vale. ”Yhtenäistetään” tai ”lainmukaistetaan” olisi totta.

Siis järjettömät tulkinnat, jotka kyllä kiristävät läpipääsyä virkaruotsista, ovatkin yhtenäistämistä ja lainmukaistamista.

Koko kaksikielisyysnäytelmä nojaa Orwellilaiselle uuskielelle. "Pakko on oikeus."

[Uusi kielipolitiikka]

Sanaleikkejä.

Käytin sanoja "virkaruotsin vaatimuksia kiristetään".

Minua syytettiin valehtelusta:

”Kiristetään” oli vale. ”Yhtenäistetään” tai ”lainmukaistetaan” olisi totta.

Kuka kyseessä? Kerro vaan suoraan, jos esiintyy omalla nimellään.

Korjaan: samannimisiä on useampia, ei kannata silloin laittaa nimeä..

[Uusi kielipolitiikka]

Mielestäni on korrektia että kun säännöt on, niitä sovelletaan mahdollisimman yhdenmukaisesti. Jos jossain on jaettu armopaloja naaman, valitusmäärän tai muun turhuuden perustella, on se tietenkin lopetettava.

Kuka tällaisia kirjoittaa? Joku ruotsinopettaja vai?

Kiristää on aivan oikea termi, kun kantelun aihe on
"liian löysä vapautusperuste"

Kiristäminen on kantelun tavoite.

(Tyyppi antoi vittumaisuudelle kasvot..).oliskohan kyseessä itse kantelija?

[Uusi kielipolitiikka]

Pakkoruotsi kokonaisuudessaan on rangaistus siitä, että suomenkielisille tuli oikeus saada sivistystä omalla kielellään, suomen kielellä.

[Uusi kielipolitiikka]

Virkamiesruotsivaatimus oli virhe..mutta sitä ei jostain syystä saada korjattua.

Sen on todennut Oulun yliopiston Hannu Niemi
väitöskirjassaan jo 2008..

Jo 2008 päästettiin läpi 20% opiskelijoista ilman riittävää osaamista, mutta vapautus tuntuu olevan se suurin sokea piste pakottajille.
Kaikki on pakotettava:se on heille elämää suurempi kysymys.

http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-8704-6

Vuosittain vähintään 20 % korkeakouluopiskelijoista sai tutkintotodistuksiinsa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, jonka taitotaso ei todellisuudessa vastannut säädettyä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista vähimmäistaitotasoa B1.

Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa. Pohdintaosassa esitetään jatkotoimenpiteitä korkeakoulututkintoon kuuluvan virkamiesruotsin taitotasovaatimuksen madaltamiseksi.

[NRR]

Ei ole enää todistajia niiden lautakuntien työstä, jotka 1970-luvulla työstivät tutkinnonuudistusta.

Tutkinnonuudistus 1978 oli susi. Vanhoihin tutkintoihin lisättiin mittavat yleisopinnot ja tavoiteaikoja lyhennettiin. Uudistusta oli pakko korjata jo muutaman vuoden kuluttua.

Mutta RKP sai suljettujen ovien takana virkaruotsin joka tutkintoon.

[Uusi kielipolitiikka]

Kielilainsäädäntöön ja korkeakoulujen tutkintoasetuksiin pohjautuva virka-
miesruotsin vaatimusosuus oli kirjattu monessa korkeakoulussa erityisalojen ruot-
sin opintojaksojen vaatimuksiin vain ”muodon vuoksi” vailla mitään todellista
sisältöä. Lain 424/2003 mukaan virkamiesruotsin taitovaatimus koskee tasapuoli-
sesti kaikkia korkeakouluopiskelijoita.

Ruotsin kieltä tarvitsevien ja tarvitsematto-
mien opiskelijoiden erottelu heidän pääaineidensa mukaan on mahdotonta.

Kk- ja
amk-opettajat olivat hyvin tietoisia, että esimerkiksi tietotekniikan alalla englanti
on suomen kielen lisäksi lähes ainoa käyttökieli ja että joillakin tekniikan aloilla
ruotsin tarve oli vähäistä. Virkamiesruotsin valmennukseen soveltuvan oppimate-
riaalin osittainen puuttuminen ja virkamiesruotsin merkitysten ja sisältöjen epä

"Ruotsin kieltä tarvitsevien ja tarvitsematto-
mien opiskelijoiden erottelu heidän pääaineidensa mukaan on mahdotonta. "

Tämä on todella outo väite! Seuraava lausehan kumoaa tuon:


Kk- ja
amk-opettajat olivat hyvin tietoisia, että esimerkiksi tietotekniikan alalla englanti
on suomen kielen lisäksi lähes ainoa käyttökieli ja että joillakin tekniikan aloilla
ruotsin tarve oli vähäistä.

Vaikka ruotsia ei useimmilla aloilla välttämättä tarvitse, kaikkia kiusataan "tasapuolisesti".. Orwell olisi tästä ylpeä.

Lähde:Hannu Niemi väitöskirja

[Uusi kielipolitiikka]

Ruotsin kieltä tarvitsevien ja tarvitsematto-
mien opiskelijoiden erottelu heidän pääaineidensa mukaan on mahdotonta

Ei ole mahdotonta.
Pystyn tekemään erottelun vaikka heti.

[NRR]

Ruotsin kieltä tarvitsevien ja tarvitsematto-
mien opiskelijoiden erottelu heidän pääaineidensa mukaan on mahdotonta

Ei ole mahdotonta.
Pystyn tekemään erottelun vaikka heti.

Tässä on tämä suomalaisten holhoaminen.

Edes täysi-ikäinen suomalainen ei voi muka ottaa vastuuta siitä, suorittaako tutkintonsa ruotsilla vai ilman. Kukaan ei muka voi koskaan tietää, milloin ja kehen se ruotsintarve iskee.

[Uusi kielipolitiikka]

Hannu Niemi 2008:

Ehdotukseni jatkotoimenpiteiksi:

– Kielikoulutussuunnittelussa on nopeasti paneuduttava ruotsin kielen opiskelu-
jatkumon kehittämiseen, jotta valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittava kieli-
taidon lähtötaso (B1) saavutetaan ennen kolmannen asteen erityisalojen ruot-
sin opintoja.

– Korkeakoulujen tulee ryhtyä selvittämään, minkälaisia mahdollisuuksia on
1)
muuttaa valtionhallinnossa vaadittavan suullisen ja kirjallisen kielitaidon
osoittaminen korkeakoulututkinnon yhteydessä vapaaehtoiseksi ja

2) korvata
se ruotsin kielen puhutun ja kuullun ymmärtämistaidon osoittamisen kokeilla
heikentämättä kansalaisten kielellisiä oikeuksia, jotka Suomen lainsäädäntö
turvaa kansalaisilleen.

Sivu 177

15vuotta mennyt - kaikki jumissa..ja svekot kantelevat lainvastaisuudesta

[NRR]

--- Korkeakoulujen tulee ryhtyä selvittämään, minkälaisia mahdollisuuksia on 1) muuttaa valtionhallinnossa vaadittavan suullisen ja kirjallisen kielitaidon osoittaminen korkeakoulututkinnon yhteydessä vapaaehtoiseksi ja 2) korvata se ruotsin kielen puhutun ja kuullun ymmärtämistaidon osoittamisen kokeilla heikentämättä kansalaisten kielellisiä oikeuksia, jotka Suomen lainsäädäntö turvaa kansalaisilleen.

Ehdotetaanko tässä vapaaehtoista ruotsin puhumisen ja kuullun ymmärtämisen koetta?

Selvityksiä ei luonnollisesti ole tehty.

[Uusi kielipolitiikka]

--- Korkeakoulujen tulee ryhtyä selvittämään, minkälaisia mahdollisuuksia on 1) muuttaa valtionhallinnossa vaadittavan suullisen ja kirjallisen kielitaidon osoittaminen korkeakoulututkinnon yhteydessä vapaaehtoiseksi ja 2) korvata se ruotsin kielen puhutun ja kuullun ymmärtämistaidon osoittamisen kokeilla heikentämättä kansalaisten kielellisiä oikeuksia, jotka Suomen lainsäädäntö turvaa kansalaisilleen.

Ehdotetaanko tässä vapaaehtoista ruotsin puhumisen ja kuullun ymmärtämisen koetta?

Selvityksiä ei luonnollisesti ole tehty.

Kyllä ehdotetaan, mutta mitään ei ole tehty korkeakouluissa..koska se vaatisi ensin yliopisto/AMK -asetuksen muutoksen eli poliittisen päätöksen.


Ainoa mitä korkeakoulut voivat tehdä oli vapautuksen perusteiden määrittely,mutta ei ilman asetuksen muutosta voi koko pakkoa poistaa..
Se olisi lainvastaista..

Nyt kantelijat väittävät, että jopa vaatimattomat vapautukset ovat lainvastaisia..

[Uusi kielipolitiikka]

Väitöskirja on varsin ristiriitainen, koska toisaalta Niemi toteaa, että kaikki pitää "tasapuolisesti pakkoruotsittaa", koska ei voi erotella, millä aloilla ruotsia tarvitaan ja millä ei..

Toisaalta hän toteaa, että systeemi on epäonnistunut ja pakko pitäisi poistaa kaikilta aloilta.. ilmeisesti "tasapuolisesti.."

Suositus on selvä: virkamiesruotsin pitäisi olla vapaaehtoinen.

Niemi on itse toiminut pakkoruotsin opettajana vuosikymmeniä..

Eräs tutkimukseeni osallistunut ruotsinopettaja ehdotti vas-
tauksessaan, että virkamiesruotsin taidon osoittaminen voisi olla vapaaehtoinen
korkeakoulututkinnon yhteydessä ja että virkamiesruotsin testaaminen jäisi kielitutkintolautakunnan tehtäväksi, jos opiskelija tarvitsisi kielitodistusta myöhemmässä elämässään.

Mainittu kielikoulutuksen ruohonjuuritason toimijan ehdotus
voi tuntua radikaalilta mutta se on täysin toteuttamiskelpoinen virkamiesruotsi-instituution murenemista ehkäisevä ajatus.
.

Eli kyllä yritystä on ollut.. mutta kaikki jumiutuu suomenruotsalaisten vastustukseen

[pjl69]

Ruotsin kieltä tarvitsevien ja tarvitsematto-
mien opiskelijoiden erottelu heidän pääaineidensa mukaan on mahdotonta

Ei ole mahdotonta.
Pystyn tekemään erottelun vaikka heti.

Tässä on tämä suomalaisten holhoaminen.

Edes täysi-ikäinen suomalainen ei voi muka ottaa vastuuta siitä, suorittaako tutkintonsa ruotsilla vai ilman. Kukaan ei muka voi koskaan tietää, milloin ja kehen se ruotsintarve iskee.

Juu, ollaan niiin huolissaan siitä miten ruotsin osaamattomuus sulkee ovia tulevaisuudessa, mutta ketään ei tunnu huolettavan se, miten isojen maailmankielten osaamattomuus sulkee ovia. Siinä kiteytettynä Suomen kielipolitiikkaan sisältyvä tasa-arvoajattelu.