Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Nyt kun valmistaudumme lukemaan "Ja tapahtui niinä päivinä...", kukin omalla kielellämme ja nekin, joiden keskitalven juhlaan tuo tarina ei kuulu, tulevat mukaan yhteiseen valon ja hyväntahdon juhlaan, nyt olisi erityisen arvokasta, ettei yhteisömme eliitti enää vaalisi turhia ja kipeitä syrjiviä rakenteita kuten pakkoruotsi.
Joudumme tänäkin jouluna tekemään työtä, jotta ohittaisimme syrjivien rakenteiden tuoman surun ja epäuskon tunteen. Pieni, mediaa hallitseva osa yhteisöstä katsoo asiakseen ilveillä: " Opetelkaa ruotsia, juntit! Heh! Läppä oli, tosikoita olette! Suru-kaksikielisyys on aidointa suomalaisuutta! Ruotsia vaan lisää lapsillenne, ettekä mitään voi. Ei ole mistään poissa - pakkovenäjääkö tahdotte!"
Tällaista on vaikea antaa anteeksi. Mutta niin on nyt tehtävä. Valkeaa, puhdasta lunta syrjinnän ja ylimielisyyden likaaman maiseman ylle. Tulossa uusi vuosi ja uudet voimat.
Vaikeudet ja vääryydet eivät tule maailmasta loppumaan, mutta tämän yhden kiven voimme lastemme ja lastenlastemme tieltä vierittää! Raskaampi se on kuin osasin kuvitella.
Tulee päivä, jolloin voi laulaa ilman surua näitä kauneimpia joululauluja niillä kielillä, joilla niitä täällä on laulettu:
Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!
En etsi valtaa, loistoa / Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt
en kaipaa kultaakaan / i signad juletid.
Mä kaipaan taivaan valoa / Giv mig Guds ära, änglavakt
Ja rauhaa päälle maan... / och över jorden frid...
Vain valkeata joulua / I'm dreaming of a white Christmas
mielessäin ootan minä ain, / With every Christmas card I write
sillä hangen hohteessa vain / May your days be merry and bright
joulurauhan tunnen rinnassain / And may all your Christmases be white.
Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!
Ps. En muuten tiennyt, että "Kilisee, kilisee kulkunen" on virolaiskappale
Tiliseb, tiliseb aisakell,
lumi hell, lumi hell,
Tiliseb, tiliseb aisakell,
kiirgab mets ja hiilgab maa.
Joudumme tänäkin jouluna tekemään työtä, jotta ohittaisimme syrjivien rakenteiden tuoman surun ja epäuskon tunteen. Pieni, mediaa hallitseva osa yhteisöstä katsoo asiakseen ilveillä: " Opetelkaa ruotsia, juntit! Heh! Läppä oli, tosikoita olette! Suru-kaksikielisyys on aidointa suomalaisuutta! Ruotsia vaan lisää lapsillenne, ettekä mitään voi. Ei ole mistään poissa - pakkovenäjääkö tahdotte!"
Tällaista on vaikea antaa anteeksi. Mutta niin on nyt tehtävä. Valkeaa, puhdasta lunta syrjinnän ja ylimielisyyden likaaman maiseman ylle. Tulossa uusi vuosi ja uudet voimat.
Vaikeudet ja vääryydet eivät tule maailmasta loppumaan, mutta tämän yhden kiven voimme lastemme ja lastenlastemme tieltä vierittää! Raskaampi se on kuin osasin kuvitella.
Tulee päivä, jolloin voi laulaa ilman surua näitä kauneimpia joululauluja niillä kielillä, joilla niitä täällä on laulettu:
Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!
En etsi valtaa, loistoa / Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt
en kaipaa kultaakaan / i signad juletid.
Mä kaipaan taivaan valoa / Giv mig Guds ära, änglavakt
Ja rauhaa päälle maan... / och över jorden frid...
Vain valkeata joulua / I'm dreaming of a white Christmas
mielessäin ootan minä ain, / With every Christmas card I write
sillä hangen hohteessa vain / May your days be merry and bright
joulurauhan tunnen rinnassain / And may all your Christmases be white.
Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä!
Ps. En muuten tiennyt, että "Kilisee, kilisee kulkunen" on virolaiskappale
Tiliseb, tiliseb aisakell,
lumi hell, lumi hell,
Tiliseb, tiliseb aisakell,
kiirgab mets ja hiilgab maa.
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Pakkoruotsi on syrjivä rakenne:
- se vaatii hurjasti niin yhteiskunnan kuin erityisesti yksilön resursseja
- se syö muun kielitaidon aivan kuten pakkosuomi Ahvenanmaalla kuulemma söi muun kielitaidon ja siksi poistettiin
- se vääristää kieltenopetusta ja kieltenopettajien koulutusta sekä vähentää siltoja muihin kielialueisiin
- siitä voi olla hyötyä muutamille, mutta suurin osa ei saa siitä mitään hyötyä
- erityisesti se hankaloittaa ja jopa estää kouluttautumista erityisoppilailla, dysleksikoilla ja maahanmuuttajataustaisilla
- vastaavaa alakoulusta yliopistoon kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä ei ole missään muualla
- kun kaikilla on virallisesti pohja ruotsiin, ruotsinkieliset koulutukset selkeästi helpommin pääsyrajoin ovat muka kaikille avoinna ja siksi "tasa-arvoisia"
- ruotsinkielisille ja ruotsiin suuntautuneille avautuu virkoihin etuajo-oikeus
- kaksikielisyysnäytelmän eri tahoille syntyy runsaasti erilaisia kaksikielisyysasiantuntijan, ruotsiedunvalvojan tms. tehtäviä, jotka työllistävät ruotsinkielisiä
- pakkoruotsin perusteeksi on rakennettu käsitys, jonka mukaan meillä Suomessa, toisin kuin missään muualla, maan pääkieltä puhuvan on osallistuttava elämänmittaiseen vähemmistökielikylvetykseen voidakseen olla oman kansansa oikean ja sivistyneen identiteetin omaava kansalainen
...
- se vaatii hurjasti niin yhteiskunnan kuin erityisesti yksilön resursseja
- se syö muun kielitaidon aivan kuten pakkosuomi Ahvenanmaalla kuulemma söi muun kielitaidon ja siksi poistettiin
- se vääristää kieltenopetusta ja kieltenopettajien koulutusta sekä vähentää siltoja muihin kielialueisiin
- siitä voi olla hyötyä muutamille, mutta suurin osa ei saa siitä mitään hyötyä
- erityisesti se hankaloittaa ja jopa estää kouluttautumista erityisoppilailla, dysleksikoilla ja maahanmuuttajataustaisilla
- vastaavaa alakoulusta yliopistoon kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä ei ole missään muualla
- kun kaikilla on virallisesti pohja ruotsiin, ruotsinkieliset koulutukset selkeästi helpommin pääsyrajoin ovat muka kaikille avoinna ja siksi "tasa-arvoisia"
- ruotsinkielisille ja ruotsiin suuntautuneille avautuu virkoihin etuajo-oikeus
- kaksikielisyysnäytelmän eri tahoille syntyy runsaasti erilaisia kaksikielisyysasiantuntijan, ruotsiedunvalvojan tms. tehtäviä, jotka työllistävät ruotsinkielisiä
- pakkoruotsin perusteeksi on rakennettu käsitys, jonka mukaan meillä Suomessa, toisin kuin missään muualla, maan pääkieltä puhuvan on osallistuttava elämänmittaiseen vähemmistökielikylvetykseen voidakseen olla oman kansansa oikean ja sivistyneen identiteetin omaava kansalainen
...
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Rostilan kirja muutaman vuoden takaa on todella hyvä. Sitä on käsitelty mm. tässä ketjussa
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... f=7&t=1845
Pidän erityisesti tavasta, jolla Rostila rautalangasta vääntää, ettei mitään symmetriaa suomen- ja ruotsinkielisten välillä ole puhuttaessa "toisesta kotimaisesta" ja sen opiskelusta:
- Suomen kielipolitiikan iso ja suurelta osin vaiettu kysymys koskee suomenkielisten todellista ruotsin osaamisen tarvetta.
- toisen kotimaisen osaamisen tarve koostuu periaatteessa kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on käytännöllinen osaamisen tarve (kielen käytettävyys) ja toinen osa on lailla säädetty osaamisen tarve. Suomenkielisten kohdalla toisen kotimaisen (ruotsin) osaamisen tarve perustuu keskeisesti lakeihin ja tutkintoja koskeviin säädöksiin. Säädöksiin perustuva ruotsin osaamisvaatimus on selvästi suurempi kuin käytännöllinen ruotsin osaamisen tarve. Ruotsinkielisen kohdalla tällaista epäsuhtaa ei ole.
- Kieliryhmien erilaisesta kohtelusta ei puhuta virallisissa yhteyksissä, vaan kysymys ohitetaan, kielletään ja torjutaan. Tätä varten kehitetään aaterakennelmia ja opinkappaleita, joiden avulla epäsuhtaa yritetään noitua näkymättömiin. Uusin esimerkki on yritys johtaa perustuslaista maan suomenkielistä väestöä varten sellainen yleissivistyksen käsite, johon sisältyy ruotsin osaaminen. Muualla maailmassa yleissivistys liitetään yleisiin käytännöllisiin osaamistarpeisiin tai siihen, että yksilö saa yhteyden koko ihmiskunnan kulttuuriin ja sen saavutuksiin.
- valtion viranomaiset suurentelevat järjestelmällisesti ruotsin osaamisen tarvetta yhteiskunnassa ja työelämässä.
- Tarpeellista kielitaitoa määriteltäessä tulee lähtökohdaksi ottaa yksilöiden itse ilmaisemat tarpeet --- Nämä tarpeet nousevat yksilöiden ja perheiden reaalitodellisuudesta
- vallitseva kielipolitiikka merkitsee muitakin kuin suoraan opiskeluun liittyviä hyvinvointihaittoja suomenkielisille. Näitä ovat esimerkiksi ruotsin kieltä koskevat ylimitoitetut osaamisvaatimukset julkisissa tehtävissä sekä suomenkielisten näkökulmasta piittaamaton ruotsin kielen aseman ylläpito pohjoismaisessa yhteistyössä.
- Vaikka suomen kielen merkitys maamme ruotsinkielisille on kokonaan toisenlainen kuin ruotsin merkitys suomenkielisille, silti toisen kotimaisen kielen opetusta kummallekin ryhmälle perustellaan tasa-arvolla.
- Toisen kotimaisen kielen määrääminen pakolliseksi sekä peruskoulussa että lukiossa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei otettu huomioon pedagogisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia suomenkielisten kohdalla. Ratkaisu loukkaa tältä osin perustuslakia.
- suomenkieliset ja ruotsinkieliset koululaiset ja opiskelijat näkevät ”toisen kotimaisen” opiskelun hyödyllisyyden täysin päinvastaisesti. Tämä tulisi ottaa vakavasti eikä kuitata nuoren havaintoja ja kokemusta asenteina.
- Ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset suomalaiset ovat yhtä järkeviä olentoja, jotka kykenevät tarkastelemaan kielten opiskelua omalta kannaltaan yhtä järkevästi.
@}--`--,----
http://vapaakielivalinta.fi/forum/viewt ... f=7&t=1845
Pidän erityisesti tavasta, jolla Rostila rautalangasta vääntää, ettei mitään symmetriaa suomen- ja ruotsinkielisten välillä ole puhuttaessa "toisesta kotimaisesta" ja sen opiskelusta:
- Suomen kielipolitiikan iso ja suurelta osin vaiettu kysymys koskee suomenkielisten todellista ruotsin osaamisen tarvetta.
- toisen kotimaisen osaamisen tarve koostuu periaatteessa kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on käytännöllinen osaamisen tarve (kielen käytettävyys) ja toinen osa on lailla säädetty osaamisen tarve. Suomenkielisten kohdalla toisen kotimaisen (ruotsin) osaamisen tarve perustuu keskeisesti lakeihin ja tutkintoja koskeviin säädöksiin. Säädöksiin perustuva ruotsin osaamisvaatimus on selvästi suurempi kuin käytännöllinen ruotsin osaamisen tarve. Ruotsinkielisen kohdalla tällaista epäsuhtaa ei ole.
- Kieliryhmien erilaisesta kohtelusta ei puhuta virallisissa yhteyksissä, vaan kysymys ohitetaan, kielletään ja torjutaan. Tätä varten kehitetään aaterakennelmia ja opinkappaleita, joiden avulla epäsuhtaa yritetään noitua näkymättömiin. Uusin esimerkki on yritys johtaa perustuslaista maan suomenkielistä väestöä varten sellainen yleissivistyksen käsite, johon sisältyy ruotsin osaaminen. Muualla maailmassa yleissivistys liitetään yleisiin käytännöllisiin osaamistarpeisiin tai siihen, että yksilö saa yhteyden koko ihmiskunnan kulttuuriin ja sen saavutuksiin.
- valtion viranomaiset suurentelevat järjestelmällisesti ruotsin osaamisen tarvetta yhteiskunnassa ja työelämässä.
- Tarpeellista kielitaitoa määriteltäessä tulee lähtökohdaksi ottaa yksilöiden itse ilmaisemat tarpeet --- Nämä tarpeet nousevat yksilöiden ja perheiden reaalitodellisuudesta
- vallitseva kielipolitiikka merkitsee muitakin kuin suoraan opiskeluun liittyviä hyvinvointihaittoja suomenkielisille. Näitä ovat esimerkiksi ruotsin kieltä koskevat ylimitoitetut osaamisvaatimukset julkisissa tehtävissä sekä suomenkielisten näkökulmasta piittaamaton ruotsin kielen aseman ylläpito pohjoismaisessa yhteistyössä.
- Vaikka suomen kielen merkitys maamme ruotsinkielisille on kokonaan toisenlainen kuin ruotsin merkitys suomenkielisille, silti toisen kotimaisen kielen opetusta kummallekin ryhmälle perustellaan tasa-arvolla.
- Toisen kotimaisen kielen määrääminen pakolliseksi sekä peruskoulussa että lukiossa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei otettu huomioon pedagogisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia suomenkielisten kohdalla. Ratkaisu loukkaa tältä osin perustuslakia.
- suomenkieliset ja ruotsinkieliset koululaiset ja opiskelijat näkevät ”toisen kotimaisen” opiskelun hyödyllisyyden täysin päinvastaisesti. Tämä tulisi ottaa vakavasti eikä kuitata nuoren havaintoja ja kokemusta asenteina.
- Ruotsinkieliset suomalaiset ja suomenkieliset suomalaiset ovat yhtä järkeviä olentoja, jotka kykenevät tarkastelemaan kielten opiskelua omalta kannaltaan yhtä järkevästi.
@}--`--,----
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Ketju viime vuodelta mutta toimii edelleen!
Hyvää Joulua!
Hyvää Joulua!
-
- Viestit: 2696
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Kiitos NRR, ja Hyvää Joulua kaikille täältäkin.
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Ketju on viiden vuoden takaa, mutta toimii edelleen, valitettavasti.
Hyvää joulua 2022!
Hyvää joulua 2022!
-
- Viestit: 2696
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Koko Suomen tilastoistiin olisi siis tarvittu vuonna 2015 väkeä seuraavasti jos se olisi hoidettu yhtä perusteellisesti kuin Ahvenamaalla.NRR kirjoitti: ↑23.12.2017 14:47
- kun kaikilla on virallisesti pohja ruotsiin, ruotsinkieliset koulutukset selkeästi helpommin pääsyrajoin ovat muka kaikille avoinna ja siksi "tasa-arvoisia"
- ruotsinkielisille ja ruotsiin suuntautuneille avautuu virkoihin etuajo-oikeus
- kaksikielisyysnäytelmän eri tahoille syntyy runsaasti erilaisia kaksikielisyysasiantuntijan, ruotsiedunvalvojan tms. tehtäviä, jotka työllistävät ruotsinkielisiä
...
(Suluissa Ahvenanmaan vastaava määrä)
(3) 564 valtiotieteiden maisteria
(1) 188 kauppatieteiden tohtoria
(1) 188 kauppatieteiden lisensiaattia
(1) 188 kauppatieteiden maisteria
(2) 376 filosofian tohtoria, joista puolet äitiyslomittajia
(1) 188 filosofian maisteria äitiyslomalla
(1) 188 osa-aikaista filosofian maisteria
(1) 188 merkonomia
Yhteensä (11) 2068 henkilöä
Tätä ei voi enää päivittää kun Åsubin sivuilta on virkamiesten esittely hävinnyt. Miksiköhän? Kyseessä sentään tärkeät henkilöt jotka tekevät samaa kuin Tilastokeskuskin, joka puolestaan tekee ne jo molemmilla "kansalliskielillä" ja englanniksi.
Olisi mielenkiintoista saada lista siitä minkälaisella koulutuspohjalla Tilastokeskus hoitaa hommiaan. Onkohan siellä todella yli 500 valtiotieteiden maisteria ja lähes 400 filosofian? tohtoria?
Niiden omalta sivustolta löytyy tällaista.
Onko lupa luulla, että Tilastokeskuksen yliaktuaari vastaa Åsubin yleisintä tehtävänimikettä, eli valtiotieteiden maisteria?Yliaktuaari
Oletko koskaan ihmetellyt, mikä on yliaktuaari? Meillä on töissä yli 300 yliaktuaaria, kun työtekijöitä on kaikkiaan noin 800.
Yliaktuaari on Tilastokeskuksessa yleisin tehtävänimike.
Yliaktuaarit tulevat meille töihin monenlaisilla taustoilla. Usein esimerkiksi talousasioiden parissa työskentelevällä on pohjaa talous- tai kauppatieteissä ja väestö- ja yhteiskunta-asioiden parissa toimii muun muassa sosiologeja. Energia ja ympäristöasioita tilastoivat monesti alaa opiskelleet. Yliaktuaarien taustakoulutuksista löytyy myös humanisteja, luonnontieteilijöitä, kasvatustieteilijöitä, diplomi-insinöörejä ja tradenomeja. Kaikki yliaktuaarit eivät siis suinkaan ole tilastotieteilijöitä. Itseasiassa aika harva on.
Tilastokeskuksessa työskentelee yhteensä noin 160 tilastohaastattelijaa ympäri Suomea.
Haastattelijamme ovat tehtäväänsä koulutettuja, kokeneita työntekijöitä. Haastattelijat saavat hyvän peruskoulutuksen, johon kuuluu itseopiskelua, ennakkotehtäviä ja Helsingissä pidettävä muutaman päivän peruskoulutus.
Tässä vähän kinkun sulattelun oheen miettimistä!
Hyvää Joulua kaikille!
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Kiitos, HH!
Noinhan se ylimitoitus syntyy...
Jatketaan matikalla taas joulun jälkeen
Noinhan se ylimitoitus syntyy...
Jatketaan matikalla taas joulun jälkeen
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Joulu pilattu..
Kielimafia on kaikessa hiljaisuudessa taas kiristänyt otettaan.
Korkeakoulujen käytäntöjä virkamieruotsista vapauttamisesta KIRISTETÄÄN
Kielimafia eli SUKOL ja svenska nu ovat yhteisvoimin VALITTANEET
oikeusasiamiehelle liian löysistä vapautusperusteista..
Eli itsekäs kielimafia yhdessä RKP:kanssa tekevät yhä kiihtyvällä tahdilla yhä kovempaa kiusaa nuorillemme..
Tämä uutinen löytyi Ylen teksti-tv:sitä.
https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=725
Suomenruotsalaisten ja kieltenopettajien yhteinen röyhkeys ja
kiusanteko suomalaisten selän takana on sanoinkuvaamattoman törkeää!
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Kieltämättä. Nyt tuli kitkerää makua riisipuuroon.Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑24.12.2022 14:42Joulu pilattu..
Kielimafia on kaikessa hiljaisuudessa taas kiristänyt otettaan.
Korkeakoulujen käytäntöjä virkamieruotsista vapauttamisesta KIRISTETÄÄN
Kielimafia eli SUKOL ja svenska nu ovat yhteisvoimin VALITTANEET
oikeusasiamiehelle liian löysistä vapautusperusteista..
Eli itsekäs kielimafia yhdessä RKP:kanssa tekevät yhä kiihtyvällä tahdilla yhä kovempaa kiusaa nuorillemme..
Tämä uutinen löytyi Ylen teksti-tv:sitä.
https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=725
Suomenruotsalaisten ja kieltenopettajien yhteinen röyhkeys ja
kiusanteko suomalaisten selän takana on sanoinkuvaamattoman törkeää!
Mutta juuri näin toimii RKP. Pitävät itseään siwistyneinä ja liberaaleina ja ovat valmiita estämään dysleksikolta tai maahanmuuttajalta tutkinnon maaliviivoilla, koska jokaisen akateemisen suomalaisen on kyettävä palvelemaan ruotsiksi pientä ruotsinkielistä eliittivähemmistöä. Pitäisi sanoa paljon rumemmin.
Miten matalamielistä touhua.
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Todella törkeää.NRR kirjoitti: ↑24.12.2022 15:05Kieltämättä. Nyt tuli kitkerää makua riisipuuroon.Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑24.12.2022 14:42Joulu pilattu..
Kielimafia on kaikessa hiljaisuudessa taas kiristänyt otettaan.
Korkeakoulujen käytäntöjä virkamieruotsista vapauttamisesta KIRISTETÄÄN
Kielimafia eli SUKOL ja svenska nu ovat yhteisvoimin VALITTANEET
oikeusasiamiehelle liian löysistä vapautusperusteista..
Eli itsekäs kielimafia yhdessä RKP:kanssa tekevät yhä kiihtyvällä tahdilla yhä kovempaa kiusaa nuorillemme..
Tämä uutinen löytyi Ylen teksti-tv:sitä.
https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=725
Suomenruotsalaisten ja kieltenopettajien yhteinen röyhkeys ja
kiusanteko suomalaisten selän takana on sanoinkuvaamattoman törkeää!
Mutta juuri näin toimii RKP. Pitävät itseään siwistyneinä ja liberaaleina ja ovat valmiita estämään dysleksikolta tai maahanmuuttajalta tutkinnon maaliviivoilla, koska jokaisen akateemisen suomalaisen on kyettävä palvelemaan ruotsiksi pientä ruotsinkielistä eliittivähemmistöä. Pitäisi sanoa paljon rumemmin.
Miten matalamielistä touhua.
Kieltenopettajien rooli on olla RKP:n pieni jouluapulainen..
Satan's Little helper
Keneltä on pois, jos ihan jokainen insinööri ei suorita virkamieruotsia?
RKP:n kielimafialta, ei keltään muulta.
Onneksi en vietä joulua, vaan olen töissä, päivystämässä.
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Laittakaa google-kääntäjään..
Justitieombudsmannen anser att studerande behandlas ojämlikt då högskolorna ställer olika språkkrav för examen. Nu ska reglerna bli rättvisare.
Gjorde Aalto-universitetet fel då studerande befriades från språkprov i det andra inhemska språket?
Fem organisationer, däribland språklärarförbundet i Finland och Svenska nu-nätverket, bad justitieombudsmannen att titta närmare på Aalto-universitetets praxis.
På universitetets hemsidor står det att studerande som har läst färre än fem kurser av det andra inhemska språket på gymnasiet kan befrias från språkprovet. Enligt klagan har Aalto-universitetet genom sin praxis erbjudit studerande en morot för att låta bli att studera språk på andra stadiet.
Enligt Undervisningsministeriets tolkning av reglerna kan personer som har väldigt begränsade studier inom det andra inhemska befrias från språkprovet. Men regeln ska tillämpas i undantagsfall ifall det förefaller orimligt att förvänta sig att en studerande ska klara språkprovet.
Aalto: ”Inte medvetet”
Enligt Aalto-universitetet baserar sig deras praxis på universitetens gemensamma riktlinjer. Men man har också gjort egna tolkningar eftersom de gemensamma reglerna i viss mån är vaga.
– Alla universitet gör sina egna tolkningar. Vi anser att studerandes kunskapsnivå i det andra inhemska ska basera sig på gymnasiestudierna. Linjen har diskuterats med universitets språkcentrum, säger Eija Zitting, chef för lärandetjänsterna på Aalto-universitetet.
Enligt JO:s beslut är det största problemet att en del studenter som gått en specialinriktning på gymnasiet inte läst alla fem obligatoriska språkkurser i det andra inhemska. De har sedan felaktigt befriats från språkprovet på universitetet med bristande kunskaper som grund.
– Men vi har inte medvetet gjort en mindre strikt tolkning än andra.
Befrielsen har varit möjlig för både svensk- och finskspråkiga, men i praktiken är det fler finskspråkiga som ansökt om befrielse, enligt Zitting.
– De flesta av våra inhemska studenter har fått sin skolutbildning på finska. Antalet Aalto-studerande som avlagt examen på engelska är också stort. Så naturligtvis gäller de flesta av de här besluten för studier i svenska som det andra inhemska språket.
Hur har denna mer tillåtande praxis påverkat examineringstakten på universitetet?
– Tyvärr är frågan svår att svara på. För tillfället för vi inte statistik på besluten.
Universitetet har avvikit men inte brutit mot reglerna
JO har frågat Undervisnings- och kulturministeriet om hur reglerna ska tolkas och utgår från deras svar i sitt beslut. Enligt ministeriet har Aalto-universitetet, men också flera andra högskolor tagit sig för stora friheter. På de universitet som tillämpar samma regler strängare gäller undantaget personer som gått grundskolan utomlands eller haft ett annat bildningsspråk än finska och svenska.
Det som blir avgörande för JO är att ministeriet menar att Aalto-universitetet visserligen avvikit från bestämmelserna men inte klart och tydligt brutit mot dem. Eftersom samma tolkning gjorts på flera andra universitet anser JO att problemet främst beror på vaga riktlinjer.
Däremot menar JO att studerande just nu behandlas ojämlikt eftersom det finns brister i Undervisnings- och kulturministeriets direktiv. Och de här bristerna måste ministeriet rätta till.
Enligt Zitting har Aalto-universitetet redan bestämt att riktlinjerna för språkundervisningen ska uppdateras nästa år.
– Men innan det ska vi analysera JO:s och de andra myndigheternas beslut.
Artikeln ändrad 10:06: I texten stod det tidigare Utbildningsministeriet, det är nu rättat till Undervisningsministeriet.
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Enligt klagan har Aalto-universitetet genom sin praxis erbjudit studerande en morot för att låta bli att studera språk på andra stadiet. Enligt Undervisningsministeriets tolkning av reglerna kan personer som har väldigt begränsade studier inom det andra inhemska befrias från språkprovet.1 päivä sitten
Viisi valittajaa, suomenruotsalaisten kontrollissa olevia organisaatioita
Viisi valittajaa, suomenruotsalaisten kontrollissa olevia organisaatioita
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Opiskelijat ovat oivaltaneet porkkanan, keinon, jolla voi välttyä virkamieruotsilta, mutta nyt RKP:n masinoimat valittajat haluavat tukkia tämän porsaanreiän..Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑24.12.2022 15:29 Enligt klagan har Aalto-universitetet genom sin praxis erbjudit studerande en morot för att låta bli att studera språk på andra stadiet. Enligt Undervisningsministeriets tolkning av reglerna kan personer som har väldigt begränsade studier inom det andra inhemska befrias från språkprovet.1 päivä sitten
Viisi valittajaa, suomenruotsalaisten kontrollissa olevia organisaatioita
-
- Viestit: 2206
- Liittynyt: 08.12.2017 17:48
- Paikkakunta: Global
- Viesti:
Re: Jouluiloa syrjivistä rakenteista huolimatta
Många universitet befriar studerande från tjänstemannasvenskan på för lösa grunder – Aalto: ”Vi har inte medvetet gjort fel”
Tästä Suomen kieltenopettajat SUKOL ry ovat yhdessä svenska nu-organisaation kanssa tehneet valituksen (kantelun)
"Liian löysin perustein vapautettu Aallon insinöörejä virkamiesruotsista"
Tästä Suomen kieltenopettajat SUKOL ry ovat yhdessä svenska nu-organisaation kanssa tehneet valituksen (kantelun)
"Liian löysin perustein vapautettu Aallon insinöörejä virkamiesruotsista"