Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Journalisti-lehdessä kirjoittaa Ny tid-lehden toimittaja sanasta pakkoruotsi, jonka hän kokee vääräksi: miksi juuri ruotsi ainoana oppiaineena olisi ansainnut etuliitteen pakko. Toimittaja on nyt ottanut asiassa yhteyttä kotimaisten kielten keskuksen johtajaan, Pirkko Nuolijärveen. Keskus antaa medialle suositukset sanojen käytöstä. Nuolijärvi suosittelee, ettei sanaa "pakkoruotsi" käytetä.
http://www.journalistiliitto.fi/journal ... angsordet/
Tvångsordet
Marcus Floman
Det spelar en roll vilka ord vi väljer att använda. Jämför de här två rubrikerna som berättar om samma opinionsundersökning: Pakkoruotsi jakaa myös suomenruotsalaisia (Yle.fi, 22.12.2010) och Trendbrott om skolsvenskan (Svenska Yle, 22.12.2010). Den senaste tiden har det skrivits mycket om svenskan som obligatoriskt skolämne, bland annat Helsingin Sanomat rapporterade att Enemmistö vastustaa pakkoruotsia (25.8.2013).
Ordet pakkoruotsi – tvångssvenska – har veterligen använts sedan 1980-talet, i början främst av Finskhetsförbundet men numera syns det i renodlade nyhetstexter. Idag används detta laddade och politiskt färgade ord ofta som om det vore neutralt. Att ett populistiskt ord används för att öka försäljningen av kvällstidningar förvånar inte – förvånande är att också Yle och HS hakat på.
Antero Mukka, redaktionschef på HS, säger att tidningen inte använder begreppet som ett ställningstagande, men det kan användas i rätt sammanhang. Mukka anser att ordet är koncist och ett användbart rubrikord. Också Jouni Kemppainen, nyhetschefredaktör för Yles finskspråkiga nyheter, säger att allt beror på kontexten. ”Vi använder ordet efter noggrant övervägande, men inte regelbundet.”
Hur kommer det sig att det enda skolämnet som i medierna kopplas ihop med ordet tvång är det svenska språket i de finska skolorna?
”Det vet jag inte. Men det är en fråga som har sprungit ur medborgardiskussionen längs med åren. Det är inte en term som medierna hittat på.”
Nej, medierna har inte hittat på termen, men många medier har med sin aktiva användning bidragit till att den blivit neutralt allmängods. En intressant grej är att man på Yles finska nyheter lite selektivt tycks komma ihåg att ”pakkoruotsi” är värdeladdat. När Yles finska nyheter redogör för hur man ställde frågorna i en enkät om skolsvenskan, ”lät man bli att använda värdeladdade ord som ´tvångssvenska´” (24.8.2013, Yle.fi). Ändå kryllar det av pakkoruotsi i nyhetstexterna på yle.fi.
Jag ringer till Institutet för de inhemska språken, som ger rekommendationer åt medierna. Där säger direktören, professor Pirkko Nuolijärvi, att jag är den första som frågat henne om användningen av pakkoruotsi i nyhetstexter. Nuolijärvi rekommenderar att man inte ska använda ordet."
http://www.journalistiliitto.fi/journal ... angsordet/
Tvångsordet
Marcus Floman
Det spelar en roll vilka ord vi väljer att använda. Jämför de här två rubrikerna som berättar om samma opinionsundersökning: Pakkoruotsi jakaa myös suomenruotsalaisia (Yle.fi, 22.12.2010) och Trendbrott om skolsvenskan (Svenska Yle, 22.12.2010). Den senaste tiden har det skrivits mycket om svenskan som obligatoriskt skolämne, bland annat Helsingin Sanomat rapporterade att Enemmistö vastustaa pakkoruotsia (25.8.2013).
Ordet pakkoruotsi – tvångssvenska – har veterligen använts sedan 1980-talet, i början främst av Finskhetsförbundet men numera syns det i renodlade nyhetstexter. Idag används detta laddade och politiskt färgade ord ofta som om det vore neutralt. Att ett populistiskt ord används för att öka försäljningen av kvällstidningar förvånar inte – förvånande är att också Yle och HS hakat på.
Antero Mukka, redaktionschef på HS, säger att tidningen inte använder begreppet som ett ställningstagande, men det kan användas i rätt sammanhang. Mukka anser att ordet är koncist och ett användbart rubrikord. Också Jouni Kemppainen, nyhetschefredaktör för Yles finskspråkiga nyheter, säger att allt beror på kontexten. ”Vi använder ordet efter noggrant övervägande, men inte regelbundet.”
Hur kommer det sig att det enda skolämnet som i medierna kopplas ihop med ordet tvång är det svenska språket i de finska skolorna?
”Det vet jag inte. Men det är en fråga som har sprungit ur medborgardiskussionen längs med åren. Det är inte en term som medierna hittat på.”
Nej, medierna har inte hittat på termen, men många medier har med sin aktiva användning bidragit till att den blivit neutralt allmängods. En intressant grej är att man på Yles finska nyheter lite selektivt tycks komma ihåg att ”pakkoruotsi” är värdeladdat. När Yles finska nyheter redogör för hur man ställde frågorna i en enkät om skolsvenskan, ”lät man bli att använda värdeladdade ord som ´tvångssvenska´” (24.8.2013, Yle.fi). Ändå kryllar det av pakkoruotsi i nyhetstexterna på yle.fi.
Jag ringer till Institutet för de inhemska språken, som ger rekommendationer åt medierna. Där säger direktören, professor Pirkko Nuolijärvi, att jag är den första som frågat henne om användningen av pakkoruotsi i nyhetstexter. Nuolijärvi rekommenderar att man inte ska använda ordet."
Viimeksi muokannut NRR, 02.10.2013 09:19. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Joku kysyi minulta, uskonko todella propakko-verkostoihin. Miten sen sanoisi kauniisti: asiat näyttävät aina liittyvän toisiinsa.
Esimerkiksi Svenska folkskolans vänner on suomenruotsalainen yhdistys, joka perustettiin 1882 edistämään suomenruotsalaisten koulutusta. Nykyisin se mm. julkaisee verkkolehteä ja jakaa kulttuuripalkintoja:
"Svenska folkskolans vänners --- Brobyggarpriset på 10 000 euro gick till Pirkko Nuolijärvi, aktiv språkpolitisk opinionsbildare från Helsingfors"
http://www.abounderrattelser.fi/news/20 ... ggman.html
Siis 2012 sillanrakentajapalkinto 10 000 euroa meni Pirkko Nuolijärvelle, joka on aktiivinen kielipolitiikan mielipidevaikuttaja Helsingistä.
Nuolijärvi kuului mm. Ahtisaarityöryhmään, jonka laatima paperi on luotsannut hallituksen kielipolitiikkaa ja tuottanut pakkoruotsin aikaistamisen peruskoulun kuudennelle ja kansalliskielistrategian.
Tänä vuonna Kotimaisten kielten keskuksen johtaja (vuodesta 1998), professori Pirkko Nuolijärvi (vuodesta 2012 myös oikeusministeriön kieliasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, näitä Henrikssonin ministerikauden nimityksiä) on lausunut mm.
- "Olen ollut sen pakollisen ruotsin kannalla. Ajattelen, että kaikille pitäisi taata samat mahdollisuudet hakea tehtäviä, joissa edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yksin ruotsinkielisiä ei Suomessa riitä niihin ammatteihin"
Tämän meemin olen kuullut nyt useasti. Sellainen mahdollisuudeksi puettu palvelupakkovaatimus.
- kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärvi varoittelee pakon poistumisen ikävästä seurauksesta, sillä "vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia." Hän myös yrittää puolustella, ettei pakkoruotsi ole sen vaativampaa kuin pakkoruotsi ja joku muu lisäkieli yhdessä: "Usein on viitattu siihen, että ruotsin opiskelu on jostakin pois. Monien kielten tunteminen helpottaa kuitenkin yhden kielen oppimista."
Eikö joku toimittaja voisi nostaa esiin tuota Soininvaaran lausumaksi esitettyä päättelyä: "Olisi siis muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."
Miksi pistän näitä irrallisia viestejä yhteen. En tietenkään usko, että kymppitonnilla ostettaisiin huipputason ihmisen mielipiteitä. Mutta kyse on verkostosta, jossa pakkoruotsimyönteisyys on välttämätön osa toimenkuvaa ja antaa toisaalta myös tunteen ehdottoman hyvien asioiden tukemista, tuleehan helposti kumottavien perusteiden toistelusta osa arvostettua ajattelua, tällaiset prisetithan ovat omiaan nostamaan niihin liittyvien aatteiden ja mielipiteiden yhteiskunnallista arvostusta ja nivomaan toisiinsa asioita, jotka eivät muuten kuuluisi yhteen - kuten ruotsin kielen puolustamisen ja pakkoruotsin puolustamisen.
Tietysti hiukan kirpaisee se, että kenties näin suomenruotsalaisen koulutuksen tukemiseen tarkoitetut varat kääntyvät suomenkielisten koulujen pakollisen ruotsin tukemiseen. Mutta näistä päättävät varmasti näkevät asioiden liittyvän toisiinsa.
Esimerkiksi Svenska folkskolans vänner on suomenruotsalainen yhdistys, joka perustettiin 1882 edistämään suomenruotsalaisten koulutusta. Nykyisin se mm. julkaisee verkkolehteä ja jakaa kulttuuripalkintoja:
"Svenska folkskolans vänners --- Brobyggarpriset på 10 000 euro gick till Pirkko Nuolijärvi, aktiv språkpolitisk opinionsbildare från Helsingfors"
http://www.abounderrattelser.fi/news/20 ... ggman.html
Siis 2012 sillanrakentajapalkinto 10 000 euroa meni Pirkko Nuolijärvelle, joka on aktiivinen kielipolitiikan mielipidevaikuttaja Helsingistä.
Nuolijärvi kuului mm. Ahtisaarityöryhmään, jonka laatima paperi on luotsannut hallituksen kielipolitiikkaa ja tuottanut pakkoruotsin aikaistamisen peruskoulun kuudennelle ja kansalliskielistrategian.
Tänä vuonna Kotimaisten kielten keskuksen johtaja (vuodesta 1998), professori Pirkko Nuolijärvi (vuodesta 2012 myös oikeusministeriön kieliasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, näitä Henrikssonin ministerikauden nimityksiä) on lausunut mm.
- "Olen ollut sen pakollisen ruotsin kannalla. Ajattelen, että kaikille pitäisi taata samat mahdollisuudet hakea tehtäviä, joissa edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yksin ruotsinkielisiä ei Suomessa riitä niihin ammatteihin"
Tämän meemin olen kuullut nyt useasti. Sellainen mahdollisuudeksi puettu palvelupakkovaatimus.
- kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärvi varoittelee pakon poistumisen ikävästä seurauksesta, sillä "vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia." Hän myös yrittää puolustella, ettei pakkoruotsi ole sen vaativampaa kuin pakkoruotsi ja joku muu lisäkieli yhdessä: "Usein on viitattu siihen, että ruotsin opiskelu on jostakin pois. Monien kielten tunteminen helpottaa kuitenkin yhden kielen oppimista."
Eikö joku toimittaja voisi nostaa esiin tuota Soininvaaran lausumaksi esitettyä päättelyä: "Olisi siis muka yhtä helppoa opiskella ruotsia ja venäjää tai pelkkää venäjää. Väite on kertakaikkisesti väärä. Jos se olisi totta, meidän kannattaisi varmaankin tehdä kaikista maailman kielistä pakollisia, koska yhden kielen lisääminen kielivalikoimaan on aina ilmaista."
Miksi pistän näitä irrallisia viestejä yhteen. En tietenkään usko, että kymppitonnilla ostettaisiin huipputason ihmisen mielipiteitä. Mutta kyse on verkostosta, jossa pakkoruotsimyönteisyys on välttämätön osa toimenkuvaa ja antaa toisaalta myös tunteen ehdottoman hyvien asioiden tukemista, tuleehan helposti kumottavien perusteiden toistelusta osa arvostettua ajattelua, tällaiset prisetithan ovat omiaan nostamaan niihin liittyvien aatteiden ja mielipiteiden yhteiskunnallista arvostusta ja nivomaan toisiinsa asioita, jotka eivät muuten kuuluisi yhteen - kuten ruotsin kielen puolustamisen ja pakkoruotsin puolustamisen.
Tietysti hiukan kirpaisee se, että kenties näin suomenruotsalaisen koulutuksen tukemiseen tarkoitetut varat kääntyvät suomenkielisten koulujen pakollisen ruotsin tukemiseen. Mutta näistä päättävät varmasti näkevät asioiden liittyvän toisiinsa.
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Mistä näitä nuolijärviä sikiää? Miten näille pakkoruotsittajille saisi iskostettua mieleen totuuden siitä, kuinka vähän Manner-Suomessa on ensiksikin ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä henkilöitä (noin 260 000) ja toisekseen sen, että kaikki surukielisiksi rekisteröityneet osaavat ainakin tyydyttävästi suomea, ja suurin osa osaa suomea hyvin.
Mihin siis tarvitaan pakkoruotsia? Ei yhtään mihinkään!
Ruotsi pitää saada suomenkielisissä kouluissa tasavertaiseen asemaan muiden vieraiden kielten kanssa. Ruotsi on yksi vieras kieli muiden vieraiden kielten joukossa. Ei yhtään sen tärkeämpi. Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli.
(NRR älä laita tänne ruotsinkielistä tekstiä ilman mukana olevaa käännöstä, please!)
Mihin siis tarvitaan pakkoruotsia? Ei yhtään mihinkään!
Ruotsi pitää saada suomenkielisissä kouluissa tasavertaiseen asemaan muiden vieraiden kielten kanssa. Ruotsi on yksi vieras kieli muiden vieraiden kielten joukossa. Ei yhtään sen tärkeämpi. Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli.
(NRR älä laita tänne ruotsinkielistä tekstiä ilman mukana olevaa käännöstä, please!)
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Ymmärrän ja pahoittelen. En vain ehdi kääntämään näitä kaikkia ja takana on hyvää tietoa, jota moni ei käy muuten klikkaamassa auki.TK kirjoitti: (NRR älä laita tänne ruotsinkielistä tekstiä ilman mukana olevaa käännöstä, please!)
Periaatteessa ihmettelen journalisti-lehden linjaa siinä, ettei tällaista etusivulle nostettua tekstiä käännetä suomeksi. Onhan meillä paljon monikulttuurisia journalisteja, jotka lukevat suomea vaan ei ruotsia. Nyt heiltä jäi tämä tärkeä tieto lukematta, että sanan pakkoruotsi käyttöä paheksutaan virallisesti.
PS. Nuolijärvi on ollut Uppsalan yliopistolla professorina ja tuskin olisi päässyt nykyiseen molempien kotimaisten hallintaa edellyttävän paikkaansa ilman tätä taustaa. Ongelma on se, että kaksikielisyysfilosofiassa nostetaan nämä kaksikieliset ja heidän kokemuksensa suomalaisuudesta aidoimmaksi suomalaisuudeksi, ei vain yhdeksi mahdolliseksi suomalaisuudeksi suomalaisuuksien mosaiikissa.
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Pakkoruotsittajat, olivatpa he sitten pakkoruotsittaja-suruja, wannabe-suruja tai jotain muuta, ovat älyllisesti hyvin epärehellisiä ihmisiä. He tietävät kyllä, että
- Manner-Suomessa on vain n. 260 000 suruiksi rekisteröitynyttä henkilöä
- Manner-Suomen suruista suuri osa puhuu suomea hyvin
- Manner-Suomen surut osaavat suomea vähintäänkin tyydyttävästi
Pakkoruotsittajat tietävät hyvin, ettei pakkoruotsille ole olemassa minkäänlaisia perusteita.
Pakkoruotsin oikea nimi on pakkoruotsi. Pakkoruotsittajan oikea nimi on pakkoruotsittaja.
Älyllisesti epärehelliselle ihmiselle, älyllisesti epärehelliselle pakkoruotsittajalla voisi keksiä uusnimen.
- Manner-Suomessa on vain n. 260 000 suruiksi rekisteröitynyttä henkilöä
- Manner-Suomen suruista suuri osa puhuu suomea hyvin
- Manner-Suomen surut osaavat suomea vähintäänkin tyydyttävästi
Pakkoruotsittajat tietävät hyvin, ettei pakkoruotsille ole olemassa minkäänlaisia perusteita.
Pakkoruotsin oikea nimi on pakkoruotsi. Pakkoruotsittajan oikea nimi on pakkoruotsittaja.
Älyllisesti epärehelliselle ihmiselle, älyllisesti epärehelliselle pakkoruotsittajalla voisi keksiä uusnimen.
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Siksi onkin täytynyt kehittää illuusio maanlaajuisesta kaksikielisyydestä yhdistelmällä suomi/ruotsi, ruotsin kieltä alleviivaavasta suomenmaalaisuudesta ja Norden-perinnöstä. Näin omassa ajatusmaailmassa voidaan pakkoruotsille rakentuva yhteiskunta nähdä rikkaampana, historiallisempana, sivistyneempänä, oikeudenmukaisempana ja toiveikkaampana kuin todellisuus, jossa jokainen rakentaa oman identiteettinsä ja kielitaitonsa ja perintönsä aidosti itselle merkityksellisistä lähtökohdista.TK kirjoitti:Pakkoruotsittajat --- tietävät kyllä, että
- Manner-Suomessa on vain n. 260 000 suruiksi rekisteröitynyttä henkilöä
- Manner-Suomen suruista suuri osa puhuu suomea hyvin
- Manner-Suomen surut osaavat suomea vähintäänkin tyydyttävästi
Pakkoruotsittajat tietävät hyvin, ettei pakkoruotsille ole olemassa minkäänlaisia perusteita.---
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Ajatelkaa, miten helppoa kaksikielisyysilluusion ylläpitäjien on käydä tätä keskustelua, kun pakkoruotsi-sanastakin loukkaantunut toimittaja tietää, että voi kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen ja saada sieltä tunnettuna sillanrakentajana palkitun johtajan painavan suosituksen siitä, että pakkoruotsi on tosiaan sana, jota ei median ammattilaisten tulisi käyttää. Ei tarvita mitään kuulemisia, perusteiden punnitsemista tai laajaa keskustelua. Se on siinä.
-
- Viestit: 186
- Liittynyt: 11.02.2013 10:46
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Minäpä uskon. Vastikkeeton kymppitonni riittää hyvin pitkälle muokkaamaan minkä tahansa tason ihmisen mielipidettä erityisesti sellaisissa asioissa, jotka eivät ole kyseisen henkilön periaatteita vastaan. Kun tälläinen lahjus kohdistuu ihmisen periaatetta vastaan, siirrytäänkin mittaamaan kyseisen henkilön selkärankaa, joka osoitauttuu harmillisen pehmoiseksi varsinkin 'huipputason' ihmisillä.NRR kirjoitti:Miksi pistän näitä irrallisia viestejä yhteen. En tietenkään usko, että kymppitonnilla ostettaisiin huipputason ihmisen mielipiteitä. Mutta kyse on verkostosta, jossa pakkoruotsimyönteisyys on välttämätön osa toimenkuvaa ja antaa toisaalta myös tunteen ehdottoman hyvien asioiden tukemista, tuleehan helposti kumottavien perusteiden toistelusta osa arvostettua ajattelua, tällaiset prisetithan ovat omiaan nostamaan niihin liittyvien aatteiden ja mielipiteiden yhteiskunnallista arvostusta ja nivomaan toisiinsa asioita, jotka eivät muuten kuuluisi yhteen - kuten ruotsin kielen puolustamisen ja pakkoruotsin puolustamisen.
Lisäksi, kun ottaa huomioon Pirkon nauttineen jo 15 vuotta johtajatason palkkaa pakkoruotsin ihanuuden ymmärtämisestä, on tuo vaivainen kymppitonni enemmänkin vain pelkkä kirsikka kakun päällä.
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Luin sen Journalisti-lehden jutun.
Älkää ihmetelkö ja välittäkö tuosta. Nythän kaikki laitokset on valjastettu tekemään samaa.
Kansa elää omaa elämäänsä, mutta ylätasolla eletään toista elämää. Kansa tuntee ja tietää pakkoruotsin, ja yksityisesti monet eri asemissa olevat näkevät asian, mutta valtiolaitoksemme poliittinen historia ei ole sellainen, että Suomi olisi ns. kansallisvaltio.
Tämä eräänlainen plebeijikansan yhteiskunta, jota eräänlaiset patriisit johtavat, on jatkoa ruotsinkielisjohtoiselle sääty-yhteiskunnalle, jonka ideologinen rakenne vahvistettiin v. 1918, kun voittaneen armeijan esikunta oli ruotsinkielinen ja sen puolella olevat suomenmieliset sen jälkeisinä vuosikymmeninä saarnasivat suomalaisuutta, joka oli hengeltään suomennettua patriisiruotsalaisuutta.
Kansa on ruumis, joka tekee työt ja ylläpitää kaiken ja mukautuu ja palvelee. PÄÄ joka sanoo ja selittää ja määrää, EI SAMASTU SIIHEN RUUMIISEEN. Vaikka pää-puolessa olevat eivät puhuisi ruotsia, niin he ihailevat ruotsinkielisyyttä ja haluaisivat syvällä sisimmässään olla osana tuota ruotsinkielisyyttä. Heillä ei ole mitään omaa kieltänsä rakastavan suomalaisuuden perinnettä. Heti kun valitaan johonkin asemaan ja tehtävään, aletaan kumartaa ja toistaa samaa mitä muutkin siinä lähellä. Ja kansanruumis ei tiedä mitä tehdä. Kansanruumiilla ei ole yhteistä perinnettä, vaan eripuran, kateuden ja sisällisodan perinne ja alistumisen ja itsensä häpeämisen ja inhoamisen perinne.
Tänne pitää tulla sankoin joukoin siirtolaisia, jotka eivät ole tällaisessa mukana, ja joitten takia kaikki pitää rakentaa uudella tavalla. Silloin suomalaiset alkavat nähdä oman itsensä.
Perussuomalaisia pidetään kummallisena populistisena puolueena, mutta se ei ole samalla tavalla puolue, kuten muut, vaan lavea protestikanava, joka heijastaa alkeellista, mutta rehellistä pyrkimystä saada tälle kansanruumiille poliittinen edustus, ja vaikutusvaltaa ohi vallitsevan politiikan järjestelmän. Maahanmuuttoa vastustetaan sen takia, että vuosisatojen ajan suomalaisilla ei ole ollut siihen sanomista, vaan muistiin on jäänyt valloitetuksi ja alistetuksi tuleminen, mikä on ollut juuri vieraskielisten vallan alla elämistä. Nyt kun siirtolaiset ovat ihan erilaista väkeä, sitä ei ymmärretä. Mutta todellisuudessa ulkoisten tekijöitten vaikutus opettaa ja muuttaa suomalaisia, jotka eivät osaa ottaa järkeä omaan käteensä.
Älkää ihmetelkö ja välittäkö tuosta. Nythän kaikki laitokset on valjastettu tekemään samaa.
Kansa elää omaa elämäänsä, mutta ylätasolla eletään toista elämää. Kansa tuntee ja tietää pakkoruotsin, ja yksityisesti monet eri asemissa olevat näkevät asian, mutta valtiolaitoksemme poliittinen historia ei ole sellainen, että Suomi olisi ns. kansallisvaltio.
Tämä eräänlainen plebeijikansan yhteiskunta, jota eräänlaiset patriisit johtavat, on jatkoa ruotsinkielisjohtoiselle sääty-yhteiskunnalle, jonka ideologinen rakenne vahvistettiin v. 1918, kun voittaneen armeijan esikunta oli ruotsinkielinen ja sen puolella olevat suomenmieliset sen jälkeisinä vuosikymmeninä saarnasivat suomalaisuutta, joka oli hengeltään suomennettua patriisiruotsalaisuutta.
Kansa on ruumis, joka tekee työt ja ylläpitää kaiken ja mukautuu ja palvelee. PÄÄ joka sanoo ja selittää ja määrää, EI SAMASTU SIIHEN RUUMIISEEN. Vaikka pää-puolessa olevat eivät puhuisi ruotsia, niin he ihailevat ruotsinkielisyyttä ja haluaisivat syvällä sisimmässään olla osana tuota ruotsinkielisyyttä. Heillä ei ole mitään omaa kieltänsä rakastavan suomalaisuuden perinnettä. Heti kun valitaan johonkin asemaan ja tehtävään, aletaan kumartaa ja toistaa samaa mitä muutkin siinä lähellä. Ja kansanruumis ei tiedä mitä tehdä. Kansanruumiilla ei ole yhteistä perinnettä, vaan eripuran, kateuden ja sisällisodan perinne ja alistumisen ja itsensä häpeämisen ja inhoamisen perinne.
Tänne pitää tulla sankoin joukoin siirtolaisia, jotka eivät ole tällaisessa mukana, ja joitten takia kaikki pitää rakentaa uudella tavalla. Silloin suomalaiset alkavat nähdä oman itsensä.
Perussuomalaisia pidetään kummallisena populistisena puolueena, mutta se ei ole samalla tavalla puolue, kuten muut, vaan lavea protestikanava, joka heijastaa alkeellista, mutta rehellistä pyrkimystä saada tälle kansanruumiille poliittinen edustus, ja vaikutusvaltaa ohi vallitsevan politiikan järjestelmän. Maahanmuuttoa vastustetaan sen takia, että vuosisatojen ajan suomalaisilla ei ole ollut siihen sanomista, vaan muistiin on jäänyt valloitetuksi ja alistetuksi tuleminen, mikä on ollut juuri vieraskielisten vallan alla elämistä. Nyt kun siirtolaiset ovat ihan erilaista väkeä, sitä ei ymmärretä. Mutta todellisuudessa ulkoisten tekijöitten vaikutus opettaa ja muuttaa suomalaisia, jotka eivät osaa ottaa järkeä omaan käteensä.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Harmi tuommoinen. Miksi minä nyt kutsun tätä auton pakkokatsastusta klo 12.20? 

Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Onko sinusta hauskaa verrata pakkoruotsia, ainoaa kaikille ei-ruotsinkielisille suomalaisille pakollista oppiainetta peruskoulusta yliopistoon, talvirenkaisiin ja katsastukseen?Jan-Erik Andelin kirjoitti:Harmi tuommoinen. Miksi minä nyt kutsun tätä auton pakkokatsastusta klo 12.20?
Mitään tolkkuahan tuossa vertauksessa ei ole.
-
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
.
Viimeksi muokannut Hannu Jussi, 29.10.2013 17:32. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Nämä pakkoruotsittajat eivät jostain syystä seuraa lainkaan aiheesta käytyä keskustelua ja ovat säälittävän tietämättömiä siitä, että heidän "perustelunsa" on kumottu jo moneen kertaan. Siksi olemme pakotettuja kumoamaan joka kerta uudestaan nämä "perustelut". Sikäli ovelaa, että maallikolle voi tulla kuvitelma, ettei kritiikkimme ole perusteltua, kun "eliitti" käyttäytyy kuin sitä ei olisi olemassakaan. Todellisuudessahan he eivät ole sen vertaa seuranneet keskustelua, että olisivat kuulleet vasta-argumenteistamme - he keskustelevat vain keskenään omissa pienissä piireissään, aivopesten toisiaan kuvittelemaan, että heidän argumenttinsa ovat päteviä ja asiaankuuluvia.
Inget annat språk, eller något annat ämne är obligatoriskt i alla skeden från grundskolan till universitetet. Därför är det legitim att använda ordet obligatorisk svenska.
No other language, nor any other subject is obligatory in all the stages from elementary school to university. Therefore it is justified to use the word obligatory Swedish.
Mikään muu kieli tai edes aine ei ole pakollinen kaikilla asteilla peruskoulusta yliopistoon. Siksi on oikeutettua käyttää sanaa pakkoruotsi.
Sellaisia terveisiä Pirkko Nuolijärvelle ja muille itseään aiheen asiantuntijoina ja auktoriteetteina pitäville.
Minulta oli unohtunut tuo tarkennus täältä, nyt se on lisätty:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... ngssvenska
Inget annat språk, eller något annat ämne är obligatoriskt i alla skeden från grundskolan till universitetet. Därför är det legitim att använda ordet obligatorisk svenska.
No other language, nor any other subject is obligatory in all the stages from elementary school to university. Therefore it is justified to use the word obligatory Swedish.
Mikään muu kieli tai edes aine ei ole pakollinen kaikilla asteilla peruskoulusta yliopistoon. Siksi on oikeutettua käyttää sanaa pakkoruotsi.
Sellaisia terveisiä Pirkko Nuolijärvelle ja muille itseään aiheen asiantuntijoina ja auktoriteetteina pitäville.
Minulta oli unohtunut tuo tarkennus täältä, nyt se on lisätty:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... ngssvenska
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
Näin. Heidän on vaikea kuulla mitään perusteluja, kun he luulevat tietävänsä, että asialla ovat "äärityypit", jotka voidaan luokitella mopopoikiin, heidän äiteihinsä sekä talalaisiin ja muihin SL- ja persu-vulgaarisiipiin.Jaska kirjoitti:Nämä pakkoruotsittajat eivät jostain syystä seuraa lainkaan aiheesta käytyä keskustelua ja ovat säälittävän tietämättömiä siitä, että heidän "perustelunsa" on kumottu jo moneen kertaan. Siksi olemme pakotettuja kumoamaan joka kerta uudestaan nämä "perustelut". Sikäli ovelaa, että maallikolle voi tulla kuvitelma, ettei kritiikkimme ole perusteltua, kun "eliitti" käyttäytyy kuin sitä ei olisi olemassakaan.
Sitäpaitsi epäilyjä vastaan on porukka rokotettu illuusiolla maanlaajuisesta kaksikielisyydestä yhdistelmällä suomi/ruotsi Norden-perintöineen. Näin omassa ajatusmaailmassa voidaan pakkoruotsille rakentuva yhteiskunta nähdä rikkaampana, historiallisempana, sivistyneempänä, oikeudenmukaisempana ja toiveikkaampana kuin todellisuus, jossa jokainen rakentaa oman identiteettinsä ja kielitaitonsa ja perintönsä aidosti itselle merkityksellisistä lähtökohdista. Ei sillä väliä, mitä muut sanovat. Muiden Suomi nyt vain olisi "köyhempi", siinä ei olisi omalle sivistys- ja kulttuurinäkemykselle enää samanlaista etuoikeutettua tilaa.
-
- Viestit: 1150
- Liittynyt: 30.01.2013 21:45
Re: Pakkoruotsi pysyy, mutta sanaa ei saa käyttää
En tiedä oliko muista ajatusta herättävää, minusta oli. Autokatsastuksen kohdalla monelta vähäresurssiselta katkeaa elinkeino ja liikkumisen vapaus. Hirvittävä, perusteeton pakko. No, tällä kertaa pääsin itse läpi, ensi vuoteen mennessä vaihdettava jarrulevyt.NRR kirjoitti:Onko sinusta hauskaa verrata pakkoruotsia, ainoaa kaikille ei-ruotsinkielisille suomalaisille pakollista oppiainetta peruskoulusta yliopistoon, talvirenkaisiin ja katsastukseen? Mitään tolkkuahan tuossa vertauksessa ei ole.Jan-Erik Andelin kirjoitti:Harmi tuommoinen. Miksi minä nyt kutsun tätä auton pakkokatsastusta klo 12.20?