http://www.aamulehti.fi/teema/paakirjoi ... suu/180444
Aamulehdessä oli 1.6. Mielenkiintoinen pääkirjoitus: Kolme kieltä yksi suu, missä hyvin kahta vierasta kieltä (englanti+ruotsi) oppinut kirjoittaja ei enää pystynytkään oppimaan kolmatta kieltä:
Minusta ruotsin opiskelu yläasteaikoina ei ollut sen kummoisempaa kuin muukaan peruskoulun puuhailu. Olin terävä oppilas, kieli upposi päähän nopeasti ja mitä sitä olisi muutakaan päiväsaikaan tehnyt? (Tämä tapahtui aikaan ennen kaapelikanavia ja internetiä.)
Arvosanani pyöri ysin ja kympin välillä ja ylioppilaskirjoitusten tuloksena oli laudatur.
Ongelmat alkoivat vasta, kun otin valinnaisaineeksi c-saksan. Se ei nimittäin uponnut päähän sitten millään. Ihmiset väittivät saksan menevän helposti, koska se on samankaltainen kieli ruotsin kanssa, mutta ihmiset valehtelivat kuten yleensä.
--- Näin jälkeenpäin minulle on selvinnyt, että vahinkoa oli vaikea välttää: minun päähäni ei mahdu kolmea vierasta kieltä.
Kirjoitus on hyvä siksi, että siinä haastetaan (yksilötasolta, meillähän ei mikään tutkimus puolla yksilöllisyyttä) se liturgiaksi muodostunut käsitys, että kolme vierasta kieltä on jokaisen suomenkielisen saavutettavissa kohtuullisin panostuksin.
Suomalaislapsia (uralilaisen kieliperheen lapsia) syyllistetään helposti siitä, että he eivät opiskele yhtä paljon vieraita kieliä kuten suurten kaupunkien suomenruotsalaislapset - siis ne lapset, jotka ovat syntyneet keksimäärin koulutetumpiin perheisiin, kaksikieliseksi ja valmiiksi äidinkielenään indoeurooppalaista kieltä puhuen (ahvenanmaalaisiin ei verrata, eikä ruotsalaislapsiin).
Puolustaudumme usein näitä syytöksiä vastaan kuvaamalla, miten kaikki lapset pystyisivät opiskelemaan ainakin kaksi maailmankieltä, mikäli ruotsi olisi vapaaehtoinen. Monilta tämä onnistuisi mutta sittenkin on mielestäni puolustettava myös niitä, joille se toinenkin vieras kieli on jo liikaa. Osa lapsista/nuorista ei ole valmis opiskelemaan kahta vierasta kieltä.
Kielten oppiminen ei korreloi vain kieliin käytetyn ajan kanssa vaan kielten oppijoina ihmiset ovat hyvin erilaisia. Joku tekee oikein kovasti töitä heikon numeronsa eteen, toinen saa kevyesti ysin tai kympin.
Itselleni vapaa kielivalinta tarkoittaa nimenomaan sitä, että kielten valitseminen lähtee lapsen/nuoren/aikuisen omista tarpeista eikä liturgisesta näkemyksestä suomalaisen, pohjoismaisen ja/tai eurooppalaisen identiteetin vaatimasta kielitaidosta. Jollekin riittää yksi vieras kieli, jollekin viisi kieltä on vasta alkua.
Vapaus olla valitsematta
Re: Vapaus olla valitsematta
Tilanne alkaa yhä enemmän muistuttaa Neuvostoliiton lopun alkua:
Sosialismi oli järjestelmä, jonka järjettömyyttä perusteltiin
ja toimimattomuutta jatkettiin vetoamalla ideologiaan,
ideologiaan, jolla ei sitten ollutkaan mitään yhtymäkohtaa maan
arkitodellisuuteen.
Yritykset siinäkin maassa kyllä tajusivat, että ideologia on
tuhoisa maan taloudelle, bisnekselle.
Suomessa on menty samalle argumentaatiotasolle:
Pakkoruotsia perustellaan ideologisilla syillä,
Siinä onkin villakoiran ydin.
TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA.
Sosialismi oli järjestelmä, jonka järjettömyyttä perusteltiin
ja toimimattomuutta jatkettiin vetoamalla ideologiaan,
ideologiaan, jolla ei sitten ollutkaan mitään yhtymäkohtaa maan
arkitodellisuuteen.
Yritykset siinäkin maassa kyllä tajusivat, että ideologia on
tuhoisa maan taloudelle, bisnekselle.
Suomessa on menty samalle argumentaatiotasolle:
Pakkoruotsia perustellaan ideologisilla syillä,
Siinä onkin villakoiran ydin.
TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA.
-
- Viestit: 140
- Liittynyt: 20.11.2008 11:25
- Paikkakunta: Tampere
Re: Vapaus olla valitsematta
Tämä mainittu Mikko Pulliaisen kirjoitus julkaistiin Aamulehden paperiversiossa 2.6. Ylänurkka-kolumnina. Sen ansiona on, että se kumoaa ns "porttiteorian". On todella nurinkurista väittää, että ruotsi toimisi porttina "ruotsin tapaiselle kielelle" saksalle. Jotkut samannäköiset sanat eivät merkitse tässä mitään. Pulliaiselle siis valehdeltiin. Saksan kielioppi on paljon vaikeampi, ja nimenomaan siihen pitäisi päästä käsiksi mahdollisimman nuorena. Itse olen siinä onnellisessa asemassa, että tämä tapahtui 12-vuotiaana. Saksa voisi paljon paremmin toimia porttina ruotsille, jonka opiskelun voisi aloittaa myöhemmin.