Suomeksi
In English
På svenska
По-русски
Auf Deutsch
Français
Eesti keeles
Tiedote 13.12.2012
Suomi on Ruotsia jäljessä kieltenopetuksessa
Vapaa Kielivalinta ry esittää, että suomalaista kielipolitiikkaa parannettaisiin vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Taustalla on tarve opetella yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti tärkeitä kieliä kuten saksa, ranska, venäjä ja kiina. Pakollinen ruotsi on pois viikkotunneista, jotka yläasteella ja lukiossa voitaisiin käyttää muihin kieliin. Esitetyssä mallissa vain yksi vieras kieli olisi pakollinen ja muut kielet olisivat valinnaisia. Useimmille ensimmäinen kieli on englanti, mutta toinen koulussa opittu kieli voisi ruotsin asemesta olla esimerkiksi saksa tai ranska. Esityksen mukaan kunnat järjestäisivät kielivaihtoehtoja koululaisille mahdollisuuksien mukaan, koska kuntien käytettävissä olevat resurssit ja tarpeet vaihtelevat. Ruotsin kielen opetus olisi nykyosaamisen kautta vahvasti tarjolla kaikissa kunnissa.
Vertailun vuoksi Ruotsissa pakollisia kieliä on vain kaksi: äidinkieli ja englanti. Muut kielet ovat valinnaisia. Näistä suosituimpia ovat espanja, saksa ja ranska. Ruotsin hallitus antoi joulukuussa suosituksen, että myös kiinan kielen pitäisi olla valittavissa. Ruotsin valtion kielipolitiikka lähtee siitä, että oppilaille annetaan mahdollisuus valita kieliä, joista on yhteiskunnalle eniten hyötyä.
- Opetus on pohja kaikelle tulevaisuuden osaamiselle. Tuntijako on nollasummapeliä, ja tämän vuoksi pakollinen ruotsi on pois kaikesta muusta oppimisesta. Ruotsin kielen taito ei ole työelämässä tärkeä, joten siitä pitäisi tehdä valinnainen, toteaa Vapaa Kielivalinta ry:n tiedottaja Heikki Orsila.
Opetushallituksen tutkimus ruotsin kielen osaamisesta vuodelta 2009 toteaa, että poikien asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat kielteiset. Yhdistys huomauttaa, että on tehotonta yrittää opettaa epäsuosittua ruotsia kaikille. Itse valittua kieltä opiskellaan yleisesti ottaen innokkaammin. Jos ruotsin kielestä tehtäisiin tasaveroinen muiden valinnaisten kielten kanssa, maan kielitaito monipuolistuisi ja syventyisi.
- Pakollista ruotsia puolustetaan usein sillä perusteella, että Suomi on kaksikielinen maa. Tämä on totta, mutta nämä kaksi kieltä ovat käytännössä suomi ja englanti. Suomi ja englanti ovat ylivoimaisesti osatuimpia ja käytetyimpiä kieliä, toteaa Orsila.
Vapaa Kielivalinta ry:n tavoitteena on kehittää suomalaista opetusjärjestelmää vastaamaan paremmin käytännön tarpeita ja edistämään kielitaidon monipuolisuutta.
LISÄTIETOA:
Heikki Orsila
Vapaa Kielivalinta ry:n tiedottaja
+358407325989
Ilmari Rostila
Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja
+358405229301
TIEDOKSI TOIMITUKSILLE:
Eeva Tuokon tutkimus “Miten ruotsia osataan peruskoulussa?” (2009)
opetushallitukselle tutkii ruotsin kielen oppimistuloksia koulussa:
http://www.oph.fi/julkaisut/2009/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa
Tutkimuksen sivuilta 99-100 käyvät ilmi oleelliset havainnot:
1. Ruotsin oppiminen on heikentynyt vuodesta 2001.
2. Poikien asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat kielteiset.
3. Pojat pärjäävät kaikissa ruotsin osaamisen testeissä huonommin kuin tytöt.
Pojista 21 prosenttia jäi tavoiteltujen taitotasojen alapuolelle.
Uutisointia Ruotsin hallituksen kannasta kiinan kieleen: