Vapaa Kielivalinta  
  Palaute | Jäseneksi | Lahjoitukset | Vetoomus |  
 
Julkaistu 3.4.2011

Hyvät ystävät!
Suomalaiset!

Olemme kokoontuneet tänne kysymään päättäjiltä suomalaisten kielellisiä oikeuksia ja kieliosaamista koskevia kysymyksiä:
• Eivätkö yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä tarvitsevat?
• Onko ruotsin osaamisen tarve sama koko maassa?
• Eikö englannin lisäksi yhä useamman olisi hyvä osata myös muita maailmankieliä?
• Rajoittavatko ruotsin kielen osaamista koskevat vaatimukset muihin kieliin ja kulttuureihin kohdistuvaa kiinnostusta?
• Miksi yksilöt eivät voisi itse määritellä omaa suomalaisuuttaan suhteessa suomen ja ruotsin kieliin?
• Eikö olisi parempi tukea ruotsin osaamista vapaaehtoisuuden pohjalta?

Miksi esitämme päättäjille nämä kysymykset täällä avoimen taivaan alla?

Esitämme päättäjille nämä kysymykset täällä, koska näihin kysymyksiin ei ole vastattu siellä missä kysymyksiin pitäisi vastata – keskusteluohjelmissa, kokoushuoneissa ja istuntosaleissa.

Meille on vastattu asian vierestä: “ruotsihan on rikkaus”.

Emme me sitä kysyneet.

Meillä ei ole mitään ruotsin kieltä vastaan – haluamme ruotsin vapaaehtoiseksi. Tätä mieltä on muuten 60% kansanedustajaehdokkaista.

Meille on todisteltu – kuin mooseksen äänellä – että ruotsi kuuluu suomalaisuuteen.

Ei minun suomalaisuuteeni – anteeksi vaan, ei ainakaan pakolla.

Meille on sanottu, että ruotsi on yleissivistystä.
Voiko valtio määritellä kansan kielellisen yleissivistyksen, kansalta kysymättä?

Monelle yksi vieras kieli riittää.

Kaksi vierasta kieltä on useimmille tarpeeksi.

Suomalaiset osaavat elinkeinoelämän tarpeisiin liian vähän esimerkiksi saksaa, ranskaa ja venäjää. Elinkeinoelämän keskusliitto totesi julkaisussaan: Opetuksen järjestäjien tulee mahdollistaa nykyistä laajempi kielitarjonta oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta.

Jos mahdollisuus annettaisiin, lisääntyisi ja monipuolistuisi kieliosaaminen Suomessa.

Ruotsi vie opiskelijan lukujärjestyksessä jonkun toisen kielen paikan. Tämän ymmärtää jokainen.

Globaalissa maailmassa on järjetöntä määrätä kielten tärkeysjärjestys yksilöiden puolesta – rajoittavasti ylhäältäpäin.

Meille väitetään, että perustuslaki velvoittaa osaamaan ruotsia.

Perustuslaissa sanotaan:
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi
ja että: Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Perustuslaki koskee kansalaisten oikeuksia – ei velvollisuuksia. Perustuslaki on kirjoitettu oikeuksien näkökulmasta – ja niin se on luettava.

Ei ole demokraattinen se maa, jonka perustuslaki velvoittaa kansaa osaamaan itselleen vierasta kieltä.

Yhä useampi suomalainen näkee henkisesti tärkeäksi ja käytännöllisesti järkeväksi, että ruotsin pakollisuus poistetaan, samalla kun luovutaan vapautta rajoittavista ruotsin osaamisen vaatimuksista.

Nämä ovat suomenkielisten sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita, joista JULKISEN VALLAN ON VELVOLLISUUS – perustuslain mukaan – huolehtia.

Kielivapaus on suomalaisten sivistyksellinen ja yhteiskunnallinen tarve.

Meillä ei ole mitään ruotsin kieltä vastaan – vapaaehtoinen ruotsi on rikkaus – ruotsi vapaaehtoiseksi!

Pakollinen ruotsi kuuluu alamaisille – kielivalinta kansalaisille.

Pakollinen ruotsi ei kuulu suomalaisuuteen – ei kuulu tähän päivään – kielipakko ei sovi kansainvälisyyteen.

Älä alistu, katso eteenpäin! – äänestä pakollinen ruotsi historiaan!

Äänestä kielivapauden puolesta!

Ilmari Rostila
Pj. Vapaa kielivalinta ry








 
     
   
Etusivu