Vapaa Kielivalinta  
  Palaute | Jäseneksi | Lahjoitukset | Vetoomus |  
 

Tiedote 15.08.2013

Julkaisuvapaa: heti

Kansalaisaloitteet, ryhmäkuri ja kansalaisten poliittinen oikeusturva

Vapaa Kielivalinta ry:n alullepanema kansalaisaloite “Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla” ja muut kolme eduskuntakäsittelyn kannatuskynnyksen ylittänyttä kansalaisaloitetta asettavat kansanedustajat uusien toimintalinjausten ja ratkaisujen eteen. Kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyssä tarvitaan niiden luonnetta ja syntyä kunnioittavat käsittelyrutiinit.

Näiden aloitteiden käsittelyn menettelytavat tulee kehittää sellaiseksi, että ne tukevat ja kunnioittavat uuden aloitemahdollisuuden synnyttämää kansalaisaktiivisuutta. Päättäjien, viime kädessä siis puolueiden, on hyvä tiedostaa, että kansalaisaloitteiden kohtelussa tulee esiin se, elämmekö kansalaisyhteiskunnassa vai poliittisen valtapelin ohjaamassa järjestelmässä.

Pääministeri Kataisen Kokoomuksen Joensuun kokouksessa esittämät ajatukset herättävät myönteisen odotuksen kansalaisaloitteiden jatkokäsittelylle: “Yksilöityvässä maailmassa on mahdollisuus nähdä ennennäkemätöntä luovuutta” (HS 15.8.2013).

“Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi” -aloite on jo nostanut hallituspuolueiden rintamasta esiin huolellista arviointia vaativia näkemyksiä. Rkp ehätti ministereidensä välityksellä ensimmäisenä toteamaan, ettei ruotsin kielen aseman käsittely ole hallitusohjelmassa. Niin muodoin sitä ei tulisi käsitellä eduskunnassa.

Rkp:n näkemyksellisyys on kuultu. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman on kansalaisaloitteiden arvioinnissa samoilla linjoilla Rkp:n kanssa. Ollaan kaukana pääministeri Kataisen kaipaamasta ennennäkemättömästä luovuudesta. Pääministeri Katainen totesi myös: “Ollaan jo astuttu aikaan, jossa taloudellinen ja poliittinen eliitti eivät enää yksin päätä Suomen suunnasta” (HS 15.8.2013).

“Hallitusohjelmassa ei ole turkistarhausasiaa, ei tasavertaista avioliittoesitystä, ei tekijänoikeuslain muuttamisesitystä eikä pakkoruotsin poistamisesitystä. Nämä ja kaikki muutkin kansalaisaloitteet syntyvät ja saavat kannatuksensa juuri siitä lähtökohdasta, että hallitusohjelmaan eivät päädy kaikki kansalaisten tärkeinä pitämiät asiat”, toteaa Avoimen ministeriön puheenjohtaja Joonas Pekkanen. “Kansalaisaloitelain tarkoitus on nimenomaisesti saada eduskunnan käsiteltäväksi asioita, jotka eivät perinteisen puoluepohjaisen valmistelun tuloksena sinne muutoin pääsisi. Eihän hallitusohjelmaan sisältyvistä asioista olisi mitään mieltä kansalaisaloitetta tehdäkään”, Pekkanen jatkaa. Vanhat poliittiset menettelytavat, etenkään ryhmäkuriin perustuvat ratkaisut, eivät ole poliitikkojen uskottavuutta ylläpitävä vastaus vapaiden kansalaisten vapaasti esittämiin aloitteisiin.

Kun eduskunta käsittelee aloitetta ruotsin kielen valinnaisuudesta, kiinnittyy kansalaisten huomio keskeisesti siihen, missä määrin Rkp ohjaa ja painostaa toisia poliittisia ryhmiä, kuten tapahtui vuoden 1968 peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. Sama toistui vuonna 1993, kun eduskunta käsitteli ruotsin kielen pakollisuutta.

“Jatkavatko kansanedustajat ryhmäkuriin alistuen suomenkielisten ja suurelta osin myös ruotsinkielisten kansalaisten perustellun kielinäkemyksen ylikävelyä? Se jää nähtäväksi! Odotan kansanedustajilta Kataista lainaten ennen näkemätöntä luovuutta kielialoitteen käsittelyssä”, toteaa Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila.

“Kaikista kansalaisaloitteista tulisi äänestää eduskunnassa omantunnon mukaan. Ryhmäkuri on ymmärrettävää silloin, kun hallituksen esitykset ovat puolueiden välisten neuvotteluiden tulosta. Kun aloite tulee tämän prosessin ulkopuolelta – suoraan kansalta edustajilleen – ei ryhmäkuriin ole perusteita. Ainakaan ilman, että puolue on jäsenkokouksessaan yksiselitteisesti ottanut asiakysymykseen selkeää kantaa”, sanoo Avoimen ministeriön Pekkanen.

Kielipoliittisten lehmänkauppojen, pakkoruotsin maksumiehenä on ollut jo monta ikäluokkaa. Ruotsin säilyminen pakollisena oppiaineena – läpi koko koulujärjestelmän ja kaikkialla Suomessa – se on kansalaisten valintakyvyn aliarvioimista ja heidän alistamistaan eduskunnan ryhmäkuria käyttäen.

Lisätietoja:

Ilmari Rostila
Puheenjohtaja
Vapaa Kielivalinta ry
ilmari.rostila@gmail.com
040-5229301

Joonas Pekkanen
Puheenjohtaja
Avoin ministeriö
joonas.pekkanen@avoinministerio.fi
050-5846800

Heikki Valtavaara
Tiedottaja
Vapaa Kielivalinta ry
heikki@valtavaara.fi
050-3430028








 
     
   
Etusivu